Hyvä te!
@Helpsuli sama täällä. En enää edes käsitä tätä sairastelun määrää.
Revin oikeesti ihan kohta pelihousut kun tulee vaan tauteja taudin perään. Lapsi ja mieskin taas kipeänä. Kaikki on koko ajan kipeänä. Ehtii olla muutaman päivän terve olo ja sit taas mennään.
Pyysin työterveydestä labrat, katotaan pvk ja tulehdusarvot. Ja lähivastaanotolle sen jälkeen. Mutta epäilen että niissäkään mitään selittävää löytyy, koska viimeksi joulukuussa kohdunulkoisen yhteydessä katsottu useampaankin otteeseen näitä. Tuntuu vaan että nyt on jotain oikeasti isommin pielessä, kun ei ole mitään vastustuskykyä!
Kop kop puuta, vatsataudilta ollaan vältytty. Se edellinen nuha kyllä alensi mun liikuntavoimia useammaksi viikoksi.
Terveyden kannaltahan se on vaan hyvä, kun liikkuu monipuolisesti. Koetteko muut motivaatiota liikkua vain liikunnan riemusta, ilman tavotteita, vai motivoiko kehittyminen ja mitattavissa oleva tulosten paraneminen? 
Välillä itsestä tuntuu, että tää "liikuskelu" ilman suunnitelmaa ja tavoitteita on jotenkin epänormaalia ja että "kaikilla oikeilla liikkujilla" on joku päälaji ja tavoitteellinen treenaus 
Mutta ei miulla ole muita tavoitteita kuin tulla terveemmäksi ja vahvemmaksi.
Oon niin mukavuudenhaluinen, että harva urheilulaji sytyttää. En oikeasti edes kauheasti nauti hikoilusta ja hengästymisestä. Siksi kestävyyslajit kuten juoksu, innostaa vain tosi lyhyen aikaa ja sitten ei taas huvita yhtään.
Tuli kyllä vähän kuntopiirityylinen, kun aikaa oli vähän niin sarjatauoilla tein aina jotain toista lihasryhmää, kun muuten olisi jäänyt treeni vähän tyngäksi. 
Jatkan viime kesän linjaa, eli 2 min kävelyä ja 3 min hölkkäilyä. Katsotaan, jaksanko tänä vuonna lenkkeillä niin paljon, että siirtyisin pelkkään hölkkään…