On mukava lukea teidän haaveita ja suunnitelmia "kakkosista", siinä se elämän maku oikein maistuu... perheen kasvamisessa. Minullehan ei enää kolmosta tule (esikoiseni on siis 12 vuotta, lisäksi meillä asuu puolen aikaa mieheni neljä lasta joten vilinää on tarpeeksi ja mulla ehdottomasti jo ikäkin esteenä). Mutta saan iloa nuorempien perheiden tilanteeseen eläytymisestäkin ;-)
Työhönpaluusta... Me ei millään haluttaisi laittaa tätä vauvaa päivähoitoon ainakaan ennen n. 2 vuoden ikää ja mielummin vasta kolmen vuoden iässä jolloin on jo pieni pakko, kun kotihoidontuki loppuu. Mutta vauvan isä tekee vain kolmipäiväistä työviikkoa muutenkin, joten on ajateltu että minä sitten tekisin kaksipäiväistä ja oltaisiin vuorotellen näin "kotivanhempana" sitten kun vanhempainrahakausi päättyy. Jossain vaiheessa voisin tehdä pidemmänkin pätkän, kun isä pitää "isäkuukautta" esim. ensi vuoden maaliskuussa.
Minullahan ei ole työpaikkaa odottamassa, mutta kyllä hoitoalalta Helsingissä löytyy.
***
Vauva sai eilen elämänsä toisen itkukohtauksen (tästä näkee miten tyytyväinen ja iloinen vauva meillä yleensä on!), alkoi itkeä sylissäni iltapäivällä kolmen maissa ja jatkoi sitä monta tuntia, välillä nukahdellen, mutta heräten aina itkemään lisää. Rintakin kelpasi vain pieniä hetkiä. Ehkä nämä alkavat nyt yleistyä, kun lapsi vähän enemmän "herää maailmaan", eli on kiinnostunut ja seurailee asioita ympärillään... siinä on sitten riskinä että tulee yliviritys päälle eikä osaakaan rauhoittua nukkumaan tai rentoutumaan. Tämä ainakin näin jälkikäteen on minun "diagnoosini" eiliselle itkulle.
Hatunnosto kaikille suuritarpeisten tai vaikka allergisten vauvojen äideille, jotka saatte olla hedelmättömässä lohduttelutyössä joka päivä!!!!! Se on sydäntäraastavaa ja hermojakuluttavaa hommaa.
***
Äitienpäivä? Me mennään mun äidin luokse kahveille. Omassa perheessä ei vietetä, tämä minun mieheni ei harrasta mitään juhlia muuten kuin lasten vuoksi vähän joulua ja synttäreitä (ja silloinkin vain lasten synttäreitä - omiaan ei esim halua missään tapauksessa viettää eikä todellakaan halua lahjoja). Kiusatakseni häntä kertoilin mitä haluaisin äitienpäivälahjaksi... ja ostin sen sitten itse. Nimittäin yhden kestovaipan :-)
Esikoiselta luulisin kyllä saavani jonkun koulussa tehdyn kortin. (kysynkin nyt onko sillä mulle kortti... "mulla OLI mutta se meni rikki repussa... silleen vähän... saat sen silti ei se oo pahasti!") :-)