Toukokuun turinat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Stork
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Huoh, eilinen meni enemmän tai vähemmän torkuskellessa. Aamulla käytiin uimassa ja kaupassa. Ruoanlaiton ja syömisen jälkeen menin köllöttelemään sohvalle, enkä siitä kunnolla virkistynyt koko päivänä. Parit torkut sohvalla, välissä telkkarinkatselua ja sitten sänkyyn nukkumaan. Ei tämä väsymys näköjään vielä hellitä.

Tänään olen sentään ollut vähän aktiivisempi. On tullut siivoiltua, mutta paljon on vielä tekemistä. Lastenhuoneen raivauksessa ja siivoamisessa meni varmaan pari...kolme tuntia! Huomaa kyllä, että on vähän tullut laiminlyötyä tiettyjä hommia viimeaikoina.
 
Puf! Vko14 lähti käyntiin :Heartbigred

Jännää, todella outoa... kun ei koskaan näin pitkälle olla menty. Möykkykin liikuskelee, touhuaa ainakin kun dopplerilla sitä "väijyy" :wink
Himassa piiiitkästä aikaa leiskuu riitaa ja voi hyvääpäivää että pitää sekin aina pitkälle viedä... Oppiikohan sitä koskaan rehellisesti riitelemään? böh! :confused:
Työt taputeltu tältä viikkoa ja nyt saap keskittyä 3vapaapäivään PUTKEEN! :rolleyes: ihanaaa!!! Torstain Ultraa odotellessa menee vissiin aika siivillä :) hehe!

Nyt ootan kalapihvejä saapuvaksi, Mummin kunnon reseptillä tehtyjä herkkuja :p Nam! Sekä pysyy kalansyönti viikossa kunnossa :grin Ei meinaa oo mikään normiviikko syödä kalaa vähintään kerran o_O Lähinnä pidän kalasta mut sen valmistaminen/hankkiminen ei oo itsestäänselvyys. Opitaan uutta! :wink
 
Mä täällä kans aamulla havahduin et nythän on 12+0... Se ns. Maaginen raja ylitetty. Ei vaan oo viikoihi tuntunu tai ees muistanu kun sillon tällöin et on raskaana.. Mieski innoissaa tänää kysy et mites masu voi ja se on täs perhees ihme et mies kiinnostuu vauvasta... :)

Kyl sitä on tänää ollukki hyvä päivä kun on menny aika vauvaa mietties... Vielä olis 9pv nt.ultraa
 
Hahhahahhaha. Kävin just lueskelemassa tota plussahuminaa- ketjua ja siitä on jo 2KUUKAUTTA JA 2 PÄIVÄÄ, kun löysin tämän ihanan vertaistukiketjun!! Miettikää! Yli 2 kk tiennyt jo tästä ihanasta vauvasta. Voi että. Tuntui alussa ettei aika etene ollenkaan. Ja nyt jo 12+5 :D

Sent from my GT-I9295 using Vau Foorumi mobile app
 
Tuntuu kyllä aivan hurjalta, että aika on mennyt noin nopeaa. Testin tehdessäni veljenpoikani oli meillä kylässä, ja muistan kuinka miehen kanssa kihistiin keskenämme nähtyämme tuloksen! :love022 Aika menee siis nopeaa kyllä... Huh, ollu aika rankka viikko takana, opiskelijan rahat olivat ERITTÄIN vähissä... Odotan huomista tukipäivää ja sitä, että pääsee syömään oikeasti kunnolla! Haha, niin ihana tuo mies kun jätti mulle kaikki maitonsakin, että saan varmasti ravintoa! Eikä antanut mun siivota liian pitkään, etten kuulemma nuupahda! :D Onneksi hänellä alkaa työt huomenna ja itselläkin sitten kesällä, niin ei tarvitse rahasta murehtia toistaiseksi. Kesäopintojakin tulee niin hurjasti, että voin ottaa opintotukea palkkani tueksi.
Toinen meidän kisuleista piristi mua, kun oli varastanut miekkosen kääretorttupalan ja narskutti sitä lattialla... Onneksi kerkesin väliin ja korvasin tortun lihalla :D Nauroimme kyllä aivan vedet silmissä, sillä kisuli on semmoinen herkkusuu, ettei tosikaan. Toivon kuitenkin että pysyy niissä kisunherkuissa :laughing005
 
Jos kaikki menee hyvin, niin viimeistään puolen vuoden päästä tästä päivästä mulla pitäis jo olla vauva sylissä! Mäkään en voi uskoa kui nopeesti aika on menny :) Tänään huudahdin yht'äkkiä "jippii!" hiljasuuden keskelle. Mies kysy et mikä mulle tuli, ja mä vaa hihkuin sille "oon raskaana, jeeee!!!" Äijä vaa tokas et vaikee on ollu olla huomaamatta :D


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Milloinkas se raskaustodistus pitää toimittaa KELAan ja töihin ja opiskelupaikalle? Mulla on kahden viikon päästä 2. neuvola ja silloin viikot 14+6.

Sent from my GT-I9295 using Vau Foorumi mobile app
 
Stork: saat raskaustodistuksen neuvolasta kun raskautesi on kestänyt 154 päivää, eli n. 5kk. Kelan tukia tulisi hakea viimeistään 2 kk ennen laskettua aikaa. Työnantajalle on ilmoitettava 2 kk ennen äitiysvapaalle jäämistä, mikä on viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa.
 
Maanantaina (5.5) oli niskaturvotus ultra ja pikkusella kaikki hyvin, nyt tuli niin totehen se että meille oikeesti on tulossa vauva! Ultra kuvia ku kahton nii meinaa itku tulla kun on niin outoa ja ihmeellistä kaikki tämä ja mitä vielä myöhemmässä vaiheessa tulee kokemaan?! Ja kyllä, tämä on ensimmäinen :D
Nyt on pahoinvointikin ruennut jo melekosesti helpottamaan, ei enään perse pitkällä tarvitse olla pönttöä halimassa :D Tätä olen odottanut! Vielä kun naama rauhottuisi kukkimasta :D
 
Nyt täytyy vähän avautua! Viimeksi kun hehkuttelin mieheni ihanuutta ja huomaavaisuutta, niin nyt on sitten valituksen vuoro. Mikä siinä on, että aikuinen mies ei osaa siivota omia jälkiään?!? (tiedetään, anoppi juu - ei ole koskaan vaatinut poikaansa osallistumaan mihinkään kotitöihin, vaan kaikki on tehty sen puolesta) Mikä siinä on, että aikuinen mies ei ymmärrä, että kotityöt ovat hänen töitään yhtä lailla kuin minunkin? Kyse ei ole siitä, että hän AUTTAA mua mun kotitöissäni. Eivät ne ole minun töitäni!!! Ne ovat meidän YHTEISIÄ töitämme. Ei pitäisi olla tarve pyytää häntä tekemään omaa osuuttaan. Ja kun kuitenkin pyydän, koska hän ei niitä muuten tajua tehdä, se on hänen mukaansa nalkuttamista! Aargh. :mad: OMIEN jälkien siivoaminen on perusjuttu, kuten myös yhteisten kotitöiden tekeminen.

Tiedän, että tämä voi kuulostaa pikkumaiselta, mutta kun homma vaan jatkuu vuodesta toiseen, niin aina jossain välissä menee kuppi nurin! Pyysin kolme päivää putkeen häntä laittamaan tiskit tiskikoneeseen. No, lopulta hän teki sen. Paitsi ne vaikeat astiat. Ne jäivät tiskipöydälle. Eikä pöytää ollut tietenkään pyyhitty. Tästä en vielä huomauttanut. Katsoin, että olkkarin pöydällä oli eilisestä jäänyt yksi tölkki. Siivosin sen pois. Illalla katsottiin telkkaria, ja kun noustiin ylös mennäksemme nukkumaan, hän otti kyllä lautasensa, mutta juomatölkki jäi taas olkaarin pöydälle. MIKSI? Miksei sitä voi viedä samalla pois kun vie sen lautasenkin (tosin yleensä se lautanenkin jää siihen pöydälle)? Hänellä on kuitenkin kaksi toimivaa kättä. Huomautin, että voisiko sen tölkikin tuoda sieltä olkkarista mukanaan. No, tästähän mies veti herneen nenäänsä. --> Yksi tölkki, mitä se nyt haitta? Pitääkö noin pikku jutuista nalkuttaa? Miksi ei voi joskus KIITTÄÄ niistä kotitöistä, mitä hän vaivautuu tekeemään?!?! Mitä!? Kysyin häneltä: Minunko se sinun tölkkisi pitää siivota? (kyse ei tietenkään ole yhdestä tölkistä, vaan siitä tavasta jätellä likaiset astiat, roskat ja vaatteet ym. tavarat ympäri kämppää, ja siitä, että näille ei sitten tehdä mitään, jollei joku erikseen pyydä eli "nalkuta") Kuinka usein sinä muistat kiittää minua minun tekemistäni kotitöistä? Oletko koskaan kiittänyt? Ja mitä nalkuttamiseen tulee, niin mitään ei tapahdu, jollen minä huomauta asiasta. Ei ole minun tehtäväni siivoilla herran jälkiä. Ei ole myöskään minun tehtäväni muistutella asiasta, mutta kun näköjään on pakko, jollen itse halua tehdä kaikkea mukaan lukien hänen sotkujensa siivoaminen.:angry4

En toki panisi pahakseni hoitaa enimmät kotityöt, jos olisin itse kotona, mutta kun mä käyn kuitenkin täysipäiväisesti töissä, hoidan suuren osan lasten harrastuksiin viemisistä ja käytännössä organisoin lähes kaiken mitä tulee lasten asioihin (neuvolat, koulu- ja tarhajutut, harrastukset, lääkärit, vaatteet jne.) - jos haluan miehen hoitavan joitain näistä asioista, on minun pyydettävä sitä täsmällisellä tehtävänannolla. Hän ei esimekiksi itse ymmärrä varata lapselle aikaa hammastarkastukseen tai vuosittaiseen neuvolakäyntiin. Se vain jää tekemättä, jollen minä pyydä häntä hoitamaan asiaa tai tee sitä itse. Lasten lelujen järkkäminen ja leikkien ym. askartelujen siivoaminen jää 99% mun huolehdittavakseni. Tämän kaiken kanssa pystyn vielä elämään ja voin kyllä organisoida ja antaakin niitä tehtäviä, jos hän sitten hoitaisi kuitenkin sen oman osuutensa, mutta voisiko nyt aluksi edes ne omat jäljet siivota itse, eikä jättää vaimon hoidettavaksi?! Ja kun ollaan sovittu, että pääsääntöisesti hän hoitaa tiskit ja minä pyykit, niin voisiko siitä sopimuksesta pitää kiinni ilman jatkuvaa muistuttelua! Ei ole reilua olettaa, että mä hoidan kaiken (vaikka oma äitinsä niin tekikin :rolleyes:). En halua, että tiskipöytä on jatkuvasti tiskivuoren peitossa ja tasot aina pyyhkimättä, täynnä ruoantähteitä ja juomatahroja. Haluaisin sekä oman viihtyvyyden että lasten takia, että meillä olisi suht siistiä. Ei mitään natsitouhua, vaan perussiistiä. Haluaisin myös, että oltais tässä lapsille esimerkkinä ja opetettais ne itsekin hoitamaan tällaisia asioita. On kuitenkin vähän vaikea vaatia lapsia osallistumaan kotitöihin, kun ei miehenturjakekaan sitä tee. Onko tämä liikaa vaadittu 14 avioliittovuoden ja lähes 19 yhdessä asutun vuoden jälkeen? Onko edes toivoa minkäänlaiseen muutokseen? Olen kuullut sanottavan, että toista ei voi muuttaa, ainoastaan itseään. Pitäisikö mun vain itse opetella joko kestämään sotkua tai sitten vain siivota sen toisen jäljet ja tehdä itse suurin osa hommista itse mukisematta. En taida pystyä siihen. Enkä jaksa. Sanotaan myös, ettei se vaihtamalla parane. Mikä siis neuvoksi?:anyone

Huh. Olen puhunut.

Anteeksi pitkä vuodatukseni. :oops: Sainpahan purettua. Vähän helpotti. Puuh.
 
janis77 tuo on niin tuttu tunne... Meillä autto se että vaihettiin... Mies pyykkää tai sit sillä ei oo vaatteita... Tai pojilla... Hän kun itse on tarkempi vaatteista... On meillä nyt toiminut... Mut tuo roskat on kyl sellane mikä mulla pistää vihaks... Mä laitan roskat pussii kun ensi oon ne keräilly pitki kämppää ja laitan pussin\pusdit odottaa ulos ni hän ei vaan voi viedä niitä ulkoroskikseen autoon mennessään... Olishan se 2m liika pitkä kierto... Itte saa sit lasten kans niitä roudata tai huudattaa poikii et vien ne...
 
Janis77, ihte oon huomannut että mitä vähemmän ''nalkutan'' ukolle, sitä enempi se tekkee koti hommia, ja yksinkertaisesti en rupea edes tekemään sen hommia mitä ollaan sovittu. :D Kyllähän ukkeli välillä motkottaa minulle, kuinka väsyny se on töitten jälkeen jne, ja kyllä minä ymmärrän sen, mutta ei se minusta paljoa ole vaadittu jos tiskit tai pyykit laittaa kun ite teen kaikki loput hommat... Ja nyt homma on toiminu erittäin hyvin, tottakai jos se rupeaa pikku päikkäreille niin en hätistä sitä tekemään yhtään mitää, sillo minä teen ne ja molemmat ollaan tyytyväisiä :D
 
Hehhee, oikein kihisin kiukusta kun kirjoitin tuota vuodatustani! :grin Nyt on jo kummasti parempi mieli kun kävin syömässä ja sain purettua ärsytykseni.

Pyykkäämisen antamisessa miehelle on vain se ongelma, että sen jäljiltä pyykit on yleensä aina aivan tolkuttomassa rypyssä (huom! todistettavasti hän on joskus pyykännyt!) tai sitten hän on onnistunut kutistamaan vaatteita kuivausrummussa (kuten tyttären synttärilahjaksi saaman Desigualin paidan ensimmäisessä pesussa). Ongelmaksi saattaisi muodostua myös se, että todennäköisesti puhtaat vaatteet loppuisivat kesken, ennen kuin hän saisi homman hoidettua...

Jatkellaan siis nalkutuslinjalla. Voisi kuitenkin ainakin aluksi yrittää nalkuttaa silleen nätisti ja rakentavasti perutellen, vaikka samaa nelkutusta se miehen korvissa silti on...:wink
 
Janis77, nyt on pakko kommentoida! Todellakin tiedän tunteen.. kuinka raivostuttavaa on siivota aikuisen miehen jälkiä (varsinkin kun saa jo lapsen jäljet siivota sitä ennen)! Olen usein pohtinut noita samoja asioita, että kuka minä olen siivoamaan miehen jälkiä, välillä tulee oikein palvelija olo.. Ei sillä, mies hoitaa usein hommansa hyvin ja siivoaa jälkensä, mutta mitään sen suurempaa siivousta on turha odottaa. Aina välillä vaan huomaa, ettei se jaksa edes sitä juomatölkkiä sieltä olkkarin pöydältä tuoda takaisin, vaikka se ei häneltä yhtään sen enempää energiaa vaadi. Oon huomannu, että en saa sillä nalkuttamisella aikaan yhtään mitään muuta kun tappelun tai mökötyksen. Mutta se, mitä välillä teen (vaikkakin sen mun omia hermoja riistää), alan käyttäytymään samoin kun se. Eli mä jätän sen tölkin sinne pöydälle, en "jaksa" tyhjentää astianpesukonetta, en siivoa niitä omia jälkiäni. Edes niitä pieniä, vaan toimin aivan kuten hän. Vaikka sotkussa on oma kestämisensä, pian, kun kaikki puhtaat astiat on käytetty, tiskipöydälle ei mahdu enää mitään ja roskikset pursuaa, pikkuhiljaa se mieskin ymmärtää että jotain olis tehtävä.. Kokeile toimisko, jos vaan hermot kestää ;)
 
Tänää tuli ihan hirmuinen hinku, että toinen olis jo valmis ja tulis jo :Heartred tai että tuntis edes liikkeet jo varmasti.. :love7 Mut toisaalta on tää odottaminenkin niin ihanaa. Jotenkin ollut nyt parina päivänä epävarma olo, onko kaikki ok.. neuvolaankin olis vielä lähes 2 vkoa aikaa.. tässä välissä menee 6 vkoa ettei ole mitään, millä asiaa itselleen todentais (en ole raaskinu sitä doppleria hommata, täällä kun pitää säästää rajulla kädellä kaikkiin tuikitärkeisiin tarvikkeisiin).. mulla oli np-ultra rv 11+5 ja tää seuraava neuvola on vasta rv 17+4.. nyt siis menossa rv 14+6. Lisäks oon vähän huolissani omasta hempasta, kun koko ajan väsyttää eikä se tunnu millään helpottavan..
 
Paratiisitar, sulla on kyllä tosi myöhään tuo toinen neuvola-aika! Mulla oli jo toinen neuvolakäynti ja neuvolalääkäri on siinä 19. viikon paikkeilla eli 2,5 viikon päästä. Mulla oli hemppa laskenut jonkin verran ja sen kyllä olin huomannut. Ei se mikään huono vieläkään ollut mutta matala siihen verrattuna mitä normaalisti on. Istukan "viuh-viuh" äänet kuuluu vasemmalta, joten se ei kai ihan edessä ole, ainakaan kokonaan. Ehkä tässä voisi sitten kunnon liikkeitä alkaa kuulostelemaan lähiaikoina. :) Ei tosiaan malttais kyllä odottaa!! :Heartred
 
täällä np ultra on tiistaina... Sillon oon 13+2 ja seuraava neuvola on 16+1 täs välis onki sit sokerirasitus, ravitsemusterapeutti ja suuhygienisti ja esikon menoja
 
Autumn sulla on paljon fiksummin jaksotettu noi käynnit. Samoin m-inskillä. Mulla onkin sit varmaa melki peräviikoin neuvola, lääkärintarkastus ja sit jo heti perään rakenneultra :eek::grin Täälläkin pitäs vielä se suuhygienisti varata. Ensin ei oo pitkään aikaan mitään ja sit ravataan koko ajan.. hullua :rolleyes:
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top