Toukokuisten toukokuussa tapahtuu!

Yliajallahan mennään oikeasti vasta viikkojen 42 jälkeen. Että ei meillä kellään vielä sen puolesta mikään hoppu ole.

Mutta olen samaa mieltä, että aika kultaa muistot ja näköjään tosi nopeasti. Nyt mietin, että miten helppo raskaus mullakin on taas ollut. Sanoin tuon jopa miehelle ääneen, joka sitten muistutteli siitä 20 viikon oksentelusta ja väsymyksestä. Joita en siis enää edes muistanut :) Silloin ajattelin, etten enää ikinä halua olla raskaana...
 
Mä en nyt kykene aattelemaan kulunutta 9 kuukautta. Haluun vauvan tähän nyt heti ensin välittömästi hetihetiheti!
 
On kyllä ihan outo olo. Tästäkö tää lähtee tulemaan? Ihan ku vaan hengailisin tosi kovien menkkakipujen takia täällä. Niin monet kerrat ku on tsempannu muita ja oottanu omaa vuoroa malttamattomana. Outoa o_O

Sent from my GT-S7710 using Vau Foorumi mobile app
 
Sittenkun mä oon tossa tilanteessa haluun kuulla suoraan joltain kätilöltä, että synnytys on varmasti käynnissä.
 
Täällähän on taas jännitystä ilmassa!
Mä sain eilen aikaseks soitettua seurakuntaan ja nyt on ristiäispäivä buukattu. Oli se yllättävän vaikee saada aikaseks, kuitenki jo kolme viikkoa ehti mennä ja ennen 2kk ikää tarttis juhlat järjestää. Jätin tonne kesäkuun loppuun, aiemmin olis liian stressaavaa yrittää ehtiä järkätä. Mulla on kuitenki kunnianhimoset suunnitelmat leipo ja laittaa ite, ettei tilattas mitään kakkuja ja tarjottavia. Saa nähdä...
Kortteja pitäs värkätä ja postittaa pikimmiten. Ja vieraslistaa pohtia koska paikan takia ei voida kutsua ihan jokaista tuttua ja sukulaista.
 
Tuli semmonen "et oo vielä synnyttämään lähteny"-puhelu! No en oo, luuletko että vastaisin jos oisin lähteny, häh!!?

Sent from my GT-I9195 using Vau Foorumi mobile app
 
Aika todellakin kultaa muistot! En nyt sano että mun kaks raskautta ois kauheen vaikeita ollu mut siis kyllähän varsinkin tässä toisessa ne omat haasteensa oli. Iloitsen jo siitä että suonikohjut on kadonnu, samoin pukamat, mutta silti tuntuu että miksei tuota vielä kerran ainakin raskaana voisi olla :D Samaa mieltä en ollu viime kuussa :D
 
Mä taas oon niin onnellinen, et oon saanut rauhan tässä lapsiasiassa. Meillä on neljä upeaa lasta, raskausajat on olleet ihan kauheita, mut niistä on selvitty ja lapset on suht koht terveitä. Toisaalta on haikeaa, että ei enää vauvoja tule, mutta enimmäkseen on ihanaa, ettei mun tartte käydä sitä prosessia enää läpi. Hyvillä mielin tässä pakkailin 56cm vauvanvaatteet pussukkaan tulevalle veljenpojalle, kun ne ei meidän pojalle enää mahdu.
 
Mie kyllä haluan vielä lapsia lisää ja olla raskaanakin, mutten ihan heti. Nyt näillä kahdella tulee olemaan n. 2,5 vuotta ikäeroa ja kun eilen katselin takapenkkiä kun siellä on esikoisen istuin ja nyt telakalla kiinnilaitettava kaukalokin valmiina niin eipä sinne muuta mahdu! Eli lisää lapsia sitten kun nämä edelliset pääsevät istuimistaan eroon :) Pienimmät vievät autossa suurimman tilan.

Viime yönä heräsin ihan kunnon kipeään supistukseen, kestikin aika kauan. Jäin sitten hereille ja odottelin lisää vaan ei tullut ei. Ylihuomenna olisi yliaikaiskontrolli ja lääkäri sanoi, ettei minua enää sieltä kotiin laiteta. Hui, käynnistystä en haluaisi joten vielä on huominen aikaa käynnistyä itekseen :confused: Vaikka jos meinaavat käynnistää niin toivottavasti sitten aloittavat sen heti, täällä kun ei kotiin lähdetä odottelemaan käynnistyksen etenemistä vaan se on jäätävä sairaalaan ja yhtään ylimääräistä en halua siellä aikaani viettää. En ole esikoisesta ollut erossa yhtä yötä kauempaa vielä koskaan joten itkuahan siellä ikävän kanssa varmasti väännetään.
 
Ja nuo "joko, joko??" puhelut ja viestit on maailman ärsyttävimpiä!
 
Mulle on tullu nyt tosi vahva fiilis että tää jää mun ainoaksi vaikka kahta lasta aina aattelin. Jotenkin tuntuu nyt siltä että haluu keskittyä tähän kullanmuruun täysiä. Täst tulee niin lellikki...

Sent from my SM-T310 using Vau Foorumi mobile app
 
Neuvola täti tulee kohta kylään. Koti kiiltää, äiti meikattuna ja vauva nukkuu tyytyväisenä. Mun mielestä ollaan pärjätty mitä parhaimmiten, toivottavasti hyvät tuulet jatkavat puhaltamistaan :)
 
Mulla on taas sellainen olo, että lähtiskös yrittämään samantien pikkusisarusta vauvelille. Ja tosin ikääkin sen verran, että en ihan montaa vuotta ainakaan voi odotella. Toinen olisi ihana ja kolmaskin ehkä vielä joskus. Toisen haluaisin suht pienellä ikäerolla ja toivon, että kaksi pientä vielä jaksaisi. Jopa mies sanoi, etteikös lähdettäis pikkuveljeä prinsessalle kun kysyin asiasta. Tosin seksiä vielä odotellaan jälkivuodon loppumiseen saakka.
 
Jassoo...tänään siis 40+0..se ois niinkö vauvan eräpäivä! Ja vauvaha yön aikaan muljahti vissii niinkö takas vasemmalle puolelle missä yleensä on tykännykki majailla. Miten ois jos muljahtas vaikka jo ulos eikä vaan puolelta toiselle keikkus..
 
Mää alan tässä pakkailemaan muksuille vaihtovaatteita huomiseks ja itselle sairaalakassin. Ja muutenkin pitää valmistautua siihen, että tulen takas kotiin vasta ens viikolla.
 
Puhuin liian aikasin, ei mitään käryä miten päin tuo vauva tuolla tuon! Kuha nyt vaan ois pää alaspäin!
 
Tyttö nukkuu tyytyväisenä mahan päällä kylvyn jälkeen. Huomenna mies palaa takasin töihin 3 vkon loman jälkeen. Kyl me tytöt pärjätään.
Itellä myös olo että kyllä se toinen lapsi pitää saaha,ei nyt kuite ihan vielä. Ja synnytyksestäkin jäi sellanen olo,että tahtoo uudestaan. Oli se kaikkine juttuineen elämäni parhaat 4 päivää. :Heartred ihan herkistyy kun ajatteleekin. Todella voimaannuttava ja koskettava kokemus!

Sent from my GT-I9000 using Vau Foorumi mobile app
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top