Toukokuisten höpinäketju
- Ketjun aloittaja Pikkis91
- Aloituspäivämäärä
Täällähän on tuttujakin! Tarrasukkia pienelle
Vuoto loppui aika nopeasti, seuraavana päivänä tuli vaan kerran pyyhkiessä vähän vaaleanpunaista paperiin ja sen jälkeen ei oo tullut enää mitään. Tietty vaan vähän pelästytti ja nyt koitan jostain löytää luottoa siihen että kaikki hyvin@MessyC miten menee, vieläkö on vuotoa?
Muuten menee ihan hyvin, jatkuva ilmapallo-olo meinaa tosin välillä vähän häiritä
Mulla myös vuoto enää ihan tuhrua, raskaustestissä tasavahvat viivat, joten kaipa se täytyy uskoa, että raskaus jatkuu. Täytyy kyllä alkaa varhaisultraa varailemaan niin sitten ainakin selviää mikä tilanne.
Mitenkä täällä voidaan?
Mua harmittaa kun harrastukset on jääneet pahoinvoinnin takia nyt ihan paitsioon. En ole oksentanut, mutta vointi on ollut niin kehno ettei tunnu olevan mitään asiaa hevosen selkään yöunet maistuu, viikonloppuna nukuin molempina öinä 10-10,5h.
Mua harmittaa kun harrastukset on jääneet pahoinvoinnin takia nyt ihan paitsioon. En ole oksentanut, mutta vointi on ollut niin kehno ettei tunnu olevan mitään asiaa hevosen selkään
yöunet maistuu, viikonloppuna nukuin molempina öinä 10-10,5h.
NoHau
Vauhtiin päässyt keskustelija
Mulla on taas toisinpäin, heräilen yöllä n 3h välein (vessaan lähinnä). Ja aamulla jo ennen kuutta ylös, unet siis kadoksissaMitenkä täällä voidaan?
Mua harmittaa kun harrastukset on jääneet pahoinvoinnin takia nyt ihan paitsioon. En ole oksentanut, mutta vointi on ollut niin kehno ettei tunnu olevan mitään asiaa hevosen selkään
varsinaista pahaa oloa ei ole, semmonen outo etova olo vaivaa, mitään ei tee oikein mieli syödä mutta maistuu sitten kun vaan alkaa syömään 
tärkein harrastus lentopallo, pidän sen kuvioissa niin kauan kuin vaan fyysisesti on mahdollista. Ystäväni pelasi rv 30 asti 
SuperTaateli
Supliikin supersankari
Heinäkuunmammat 2015
Toukomammat 2017
Huhtikuiset 2023
Toukokuiset 2023
Maaliskuiset 2026
Mitenkä täällä voidaan?
Mua harmittaa kun harrastukset on jääneet pahoinvoinnin takia nyt ihan paitsioon. En ole oksentanut, mutta vointi on ollut niin kehno ettei tunnu olevan mitään asiaa hevosen selkään
Sama. Oon voinut jo pari viikkoa niin surkeasti ettei mielialaa oikein saa enää ylös
ei jaksa enää hymyilyttää ja kämppäkin alkaa muistuttaa pommitettua maaperää , ja sehän ei ainakaan nosta mielialaa yhtään viikon päästä ois kesäloma ohi ja pelkkä ajatuskin töihin lähtemisestä tässä kunnossa saa pumpun hakkaamaan tuhatta ja sataa 
Mulla myös yöheräilyä ja aamuisin tulee herättyä lähes poikkeuksetta klo6. Viikonloppuna ei niin haittaa kun tunnin pyörimisen jälkeen saa taas unen päästä kiinni. Mutta arkena kun herätyskello on klo7 niin jää vähän ärsyttämään toi aikainen herätys kun ei oo kuitenkaan tullu nukuttua tarpeeksi.
Mulla on jäänyt urheilut sen viime viikon verenvuodon jälkeen. Just puhuttiin eilen että kai tässä taas uskaltaa mennä salille ja juoksemaan kunhan ei ihan täysillä vedä.
Mulla on jäänyt urheilut sen viime viikon verenvuodon jälkeen. Just puhuttiin eilen että kai tässä taas uskaltaa mennä salille ja juoksemaan kunhan ei ihan täysillä vedä.
Mää oon kans tässä miettiny, että mitä tekis lentisreenien kans. Uusi kausi kun olis just aluillaanMulla on taas toisinpäin, heräilen yöllä n 3h välein (vessaan lähinnä). Ja aamulla jo ennen kuutta ylös, unet siis kadoksissa
hirveesti haluttais pelata, mutta ite vaan ku pääsääntösesti pelaan liberona ja itsesuojeluvaisto jää aina muutenki salin ulkopuolelle, nii mietityttää kolhut
NoHau
Vauhtiin päässyt keskustelija
Liberona varmasti on enemmän kyllä altis erilaisille kolinoilleMää oon kans tässä miettiny, että mitä tekis lentisreenien kans. Uusi kausi kun olis just aluillaan
minä pelaan hakkurina / yp, joten voisin kuvitella (itselleni valehdella) että siinä ei ihan hirveesti välttämättä kolise 
Moi kaikki! Täällä myös yksi esikoista odottava 29v. Pelko on tässä raskaudessa suuri. Kesäkuussa koettu keskeytynyt keskenmeno, jolloin ei mitään merkkejä keskeytymisestä ollut. Aika rankkaa oli viikolla 13 ultrassa nähdä kuollut ja kohtuun lyyhistynyt vauvan alku ruudulta 
Viime raskauden aikana oireet olivat moninaiset ja vahvat, nyt oireita ei juurikaan ensimmäisten viikkojen mahajuilimisten jälkeen ole ollut, mutta testiin sain paljon varhaisemmin plussan kuin edellisessä raskaudessa. Surettaa, kun en uskalla yhtään iloita tästä, enemmänkin surettaa ja pelottaa ultraan meneminen 
Miten voi ihmisen mieli kestää, jos taas sattuisi käymään huono tuuri..
Viime raskauden aikana oireet olivat moninaiset ja vahvat, nyt oireita ei juurikaan ensimmäisten viikkojen mahajuilimisten jälkeen ole ollut, mutta testiin sain paljon varhaisemmin plussan kuin edellisessä raskaudessa. Surettaa, kun en uskalla yhtään iloita tästä, enemmänkin surettaa ja pelottaa ultraan meneminen Miten voi ihmisen mieli kestää, jos taas sattuisi käymään huono tuuri..
NoHau
Vauhtiin päässyt keskustelija
Vauvaliimaa ja tarrasukkiaMoi kaikki! Täällä myös yksi esikoista odottava 29v. Pelko on tässä raskaudessa suuri. Kesäkuussa koettu keskeytynyt keskenmeno, jolloin ei mitään merkkejä keskeytymisestä ollut. Aika rankkaa oli viikolla 13 ultrassa nähdä kuollut ja kohtuun lyyhistynyt vauvan alku ruudulta
Olen pahoillani kokemastasiMoi kaikki! Täällä myös yksi esikoista odottava 29v. Pelko on tässä raskaudessa suuri. Kesäkuussa koettu keskeytynyt keskenmeno, jolloin ei mitään merkkejä keskeytymisestä ollut. Aika rankkaa oli viikolla 13 ultrassa nähdä kuollut ja kohtuun lyyhistynyt vauvan alku ruudulta
itselleni kävi ihan samalla tavalla. Olin tosin kerennyt käymään aiemmin varhaisultrassa toteamassa kaiken olevan hyvin. Pettymys oli valtava seuraava raskaus neni onneksi loppuun asti, mutta pelko ja ahdistus oli läsnä synnytykseen asti. Nyt tässä raskaudessa on taas pelot puskeneet läpi ja ajattelen varhaisultran tuomionpäivänä enkä niinkään iloisena asiana. Päivä kerrallaan ja oma mieli toimii ajatuksella "pessimisti ei pety". Tästä tuskin on sinulle lohtua mutta itsellä menee hermot ympärillä oleviin ihmisiin jotkat hokevat: "kyllähän kaikki menee hyvin!" Niin mistä te sen voitte tietää? Joku kun joutuu aina olemaan niissä huonommissa prosenteissa ja pettymään karvaasti
Toivottavasti meillä kaikilla pysyvät matkalaiset mukana loppuun saakka
Sama homma täällä tosin todettiin jo varhaisultrassa. Joten nyt myös stressaa miten varhaisultrassa menee.Moi kaikki! Täällä myös yksi esikoista odottava 29v. Pelko on tässä raskaudessa suuri. Kesäkuussa koettu keskeytynyt keskenmeno, jolloin ei mitään merkkejä keskeytymisestä ollut. Aika rankkaa oli viikolla 13 ultrassa nähdä kuollut ja kohtuun lyyhistynyt vauvan alku ruudulta
Alkuun olin tietty iloinen ja sitten alkoi tulla se pelko kunnolla että miten tässä tällä kertaa käy. Mies koittanut sanoa että yritä vaan olla ajattelematta sitä ja kuvitella että kaikki hyvin. Mutta se ei itselle ole tosiaankaan helppoa kun kuitenkin tuntee kaikki omassa kehossa joten sitä ei voi olla vaan huomioimatta.
Luin toisaalta että nyt ainakin pitäis olla todennäköisyydet meidän puolella, kun ilmeisesti kaksi peräkkäistä keskenmenoa saa alle 2% ja kolme peräkkäistä on jo alle 1%. Tää ei tietenkään merkkaa mitään mutta tän jälkeen oon ollut vähän luottavaisemmin mielin. Vieläkin tietty lasken päiviä varhaisultraan, sitä ennen en usko että pystyn kunnolla ottamaan rennosti.
Pidän tietty sormet ja varpaat ristissä ettei tulisi kellekään täällä tällä kertaa huonoja uutisia
Kiitos sympatiasta Jipsa ja MessyCSama homma täällä tosin todettiin jo varhaisultrassa. Joten nyt myös stressaa miten varhaisultrassa menee.
Alkuun olin tietty iloinen ja sitten alkoi tulla se pelko kunnolla että miten tässä tällä kertaa käy. Mies koittanut sanoa että yritä vaan olla ajattelematta sitä ja kuvitella että kaikki hyvin. Mutta se ei itselle ole tosiaankaan helppoa kun kuitenkin tuntee kaikki omassa kehossa joten sitä ei voi olla vaan huomioimatta.
Luin toisaalta että nyt ainakin pitäis olla todennäköisyydet meidän puolella, kun ilmeisesti kaksi peräkkäistä keskenmenoa saa alle 2% ja kolme peräkkäistä on jo alle 1%. Tää ei tietenkään merkkaa mitään mutta tän jälkeen oon ollut vähän luottavaisemmin mielin. Vieläkin tietty lasken päiviä varhaisultraan, sitä ennen en usko että pystyn kunnolla ottamaan rennosti.
Pidän tietty sormet ja varpaat ristissä ettei tulisi kellekään täällä tällä kertaa huonoja uutisia
Täällä myös mies yrittää rauhoitella, mutta tuntuu että yliajattelija ei vaan pääse siitä pelosta eroon. Inhottavaa, koska normaalisti olen todella optimistinen ja iloinen ihminen ja mieskin on kommentoinut, että olen viime kuukaudet ollut niin hiljainen ja surullinen. Vauvankaipuu on niin suuri ja tuntuu, että jokainen muu lähipiirissä onnistuu ja meitä vain koetellaan. Toivotaan todella, että meilläkin vielä hyvin käy. Onneksi neuvolasta luvattiin tässä raskaudessa varhaisempi ultra, mutta hirvittää vain se mahdollisuus, että taas joutuisi sairaalaan kärsimään ja aloittamaan kaiken alusta. Tsemppiä meille menetyksen kokeneille Onnea plussasta, toivotaan että kaikki menisi tällä kertaa hyvin!Moi kaikki! Täällä myös yksi esikoista odottava 29v. Pelko on tässä raskaudessa suuri. Kesäkuussa koettu keskeytynyt keskenmeno, jolloin ei mitään merkkejä keskeytymisestä ollut. Aika rankkaa oli viikolla 13 ultrassa nähdä kuollut ja kohtuun lyyhistynyt vauvan alku ruudulta
Mä mietin tuota varhaisultran ajankohtaa, mahdollista olisi mennä 7+0 tai 8+0. Viimeksi kehitys oli loppunut 6+5, joten en halua liian ainaisinkaan mennä, etten sitten pitkään luule että kaikki hyvin. Tai sitten vaan varaan heti 2 ultraa parin viikon välein.
Digissä ainakin hyvin noussut viikot. Nyt menkkojen mukaan rv 4+4 ja tuli raskaana 3+
Kiitos
Tuo kaks ultraa parin viikon välein on ollut ainakin itsellä mielessä. Meillä siis neuvolan ultra viikolla 8 tai 9 ja nyt menossa 6+4. Viimeksi kehitys oli loppunut 9+ viikolla. Aion mennä kyllä yksityiselle ennen np-ultraa, ellei sekin ohjelmoida sitten aiemmaksi kuin viime raskaudessa. Oman mielenrauhan takia olen valmis maksamaan yksityisen palveluista 