Toista vauvaa kuumeillen.

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja ehkäpä
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Margeliini kiitti rauhoittavista sanoista (siis et pienemmät sopeutuu nopeammin jne.), vähän nimittäin jännittää tuo tytön päivähoidon aloitus, koska tyttö on ollu syntymästään lähtien melkoinen äititakiainen :) mä oon tavallaan viihtyny kotonaki, vaikka kaipaanki aikuista seuraa nyt jo aika paljon. meillä on ollu ohjelmaa ainaki kerran viikossa siitä lähtien, kun tyttö tuli 1kk: ollaan käyty kavereilla, keillä on vauvoja tai sit meille on tullu vieraita ja aloitettiin babypilates, kun tyttö täytti 2kk ja sit ollaan käyty perhekerhossa, vaunulenkillä, vauvajumpassa ja nyt syksyllä lisäksi muskarissa. mun pää olisi hajonnut kotona oloon. nyt sit päivähoidon alettua jätän pois kaikki muskarit ja tytön kans jumppailut, koska päivähoidossa on ihan tarpeeksi ohjelmaa.

Maikkie johan kuulostaa erikoiselta toi tiputtelu, jos kerta menkat muuten olleet ihan säännölliset!

Gatusa tsemppiä siihen leikkaukseen! en osaa kyl sanoo mitään tuohon leikkauksen jälkeiseen raskauden yrittämiseen, toivottavasti ne lääkärit siellä osaa sanoo jotain. onnea muuten kirjasta! mä kirjoitin kans pienen artikkelin helmikuussa ilmestyneeseen kirjaan, (oli omaa ammattia koskevaa kirjallisuutta ja sain mä siitä pienen kirjoituspalkkionki) :D se tuntuu tosi hyvältä nähdä oma hengentuotteensa painettuna :)

on: mulla on ihme selkä- ja alavatsasärkyjä, liekö hormonitoiminta käynnistymässä.. erehdyin lukemaan tässä parina iltana endometrioosiyhdistyksen keskustelupalstaa, missä ihmiset on kirjoittanu endo-tarinoitaan ja siellä oli joillaki endo-kivut palanneet heti hormonitoiminnan käynnistyttyä ja raskautuminen ollut ihan oma haasteensa (vaikka esikoinen oiski tullut luomusti) tai sit raskaus ja synnytys ei ollu yhtään helpottanu endoa eikä myöskään radikaalileikkaus eli kohdun ja munasarjojen poisto (vaihdevuosioireet tuli sit lisäksi kiusaamaan :/) kylläpä tuntui valoisalta tää oma tulevaisuus, etenki ku nyt on olo tuntunu jopa normaalilta niinku silloin ennenku mun kropassa alkoi endokivut edes tuntumaan.

 
della_79: kiitos onnitteluista ja tsempistä :) eilen luin ppshp:n sivuilt tietoa myoomist ja niiden leikkaushoidost. 3-6kk pitää oottaa ennen yrittämist, sektiolla muksut maailmaan. oli muuten tietoa mitkä vaikuttaa myoomien ilmestymiseenki... lisäks keskustelupalstal oli että joku ei saanu muistaakseni melkei 3vk:n nostaa mitään maitopurkkia raskaampaa joten periaatteessa ei saa tehä mitää... melkeinpä vuodelepo ettei ompeleet repeä ja kohtu sekä vatsa aukea. saikkua suomessa kirjotetaa yleensä 5-6vk leikkauksen jälkee että ehtii toipua. voin kuvitella et mietityttää jos sulla kerran endo todettu aikoinaa, itellä se tieto omast riesast et myoomat usein tulee takas jossai vaihees vaikka ne leikkais ja leikkauksen jälkee 50% naisista on raskautun eli ei kovin valoisaa... suattaapi olla että raskautuu tai suattaapi olla ettei raskaudu...on tämä niin ihanaa... :/ tuossa linkki jos jotai kiinnostaa... 
http://www.ppshp.fi/synnytys_ja_naistentaudit/prime103/prime101/prime103/prime102.aspx
 
Heippa taas pienen tauon jälkeen! Kauheasti juttua tullut eli olen ihan pihalla.

della oli päässyt kaunistautumaan. Kivalta kuulostaa, pitäis varmaan itsekin tehdä tälle tukalle jotain. Ja sun työsopparikeskustelutkin on menneet ihan suunnitelmien mukaan, onnittelut siitä! Mä sain viime viikolla tälle nykyiselle osa-aikasopparille jatkoa ensi kesäkuun loppuun. Toivotaan, ettei sen jälkeen enää kovinkaan monta kuukautta tarvis töitä tehdä. Ja samaa toivotaan sulle :)! Treenailemassakin oot käyny? Mä oon kanssa korkannut treenit jo pariin otteeseen, ja oli se vaan mahtavaa. Keskivartalo ja hartiaosasto on kyllä seuraavina päivinä tuntuneet siltä, että jotain on tehty, mutta se on kyllä vaan mukavaa kipua. Entä mites teidän treffit ;)?

riksuke: Tsemppiä kovasti yöheräilyjen kanssa. Musta tuntuu, että aina jos erehtyy huokaisemaan, että nyt on yöt alkaneet sujua, tulee taas takapakkia, hampaita, liikkumista, jotain flunssaa tai muuta tautia... Toivotaan, että teillä tuo vaihe menis nopeesti ohi ja saisitte taas nukuttua. Univaje, varsinkaan tähän pimeimpään vuodenaikaan, ei ole mikään hauska juttu!

Gatusalle toivottelen edelleen tsemppiä ja jaksamista.

Mites Maikkie? Tuliko niitä menkkoja?

Margeliini: Ihmisten ajattelemattomuus on tosi ikävää. Moni turha mielipaha jäisi tulematta, jos ihmiset yrittäisivät olla empaattisempia ja ajatella enemmän, mitä suustaan laukovat. Kiva, että raskausuutisista huolimatta olet jo paremmilla fiiliksillä. Joko teillä on tämän kierron sotasuunnitelma selvä :)?

Mun testailusuunnitelmat meni vähän mönkään, kun oli koko loppuviikon niin paljon ohjelmaa, että unohtui testaaminen. Tänään kuitenkin bongailin tutun oloisia oireita, joten taitaa olla ovispäivä käsillä ja tästä tulee varmaan taas normaalin pituinen kierto. Miehen kanssa ollaan oltu ahkeria, mutta jotenkin tää pimeys vie multa kaikki voimat. Katsotaan, tuleeko loppuviikosta lunta tänne eteläänkin...

Positiivisia ajatuksia ja onnea vauvatoiveisiin kaikille!
 
*nekku treffit siirtyi eilisiltaan ku ei vaan jaksettu minään muuna iltana :/ viikonloppu meni ihan kivasti, mies tosin viihtyi soittokämpillä pe-illan ja kärsi sit vähän kohmelosta koko lauantain ja sunnuntaina ja eilenkin kävi sit jotai rakentamassa siellä. mut anycase, tuli nyt jotain tehtyä :)

kivaa, et oot päässyt treenailemaan ja kyllä se lihaskipu siitä alun jälkeen helpottaa (kandee vaan varoo tekemästä liian rajusti vatsalihaksia, mulla meinaan kramppasi, kun aloitin liian rivakasti :/)

riksuke munki tyttö heräilee vieläki monta kertaa yössä, tosin heräily painottuu lähinnä aamuyöhön eli eka unipätkä on jo n. 5-6h. tajuaisi vain itsekin mennä ajoissa nukkumaan, mut pitäähän sitä joskus pupuillaki ja yleensä mun treenit kestää klo 21-22 asti.

on: mä muuten tein r-testinki tossa oisko ollu perjantai tai sunnuntai, kun aloin ihmettelee kaikkien hajujen voimistumista ja etovaa oloa ja pinnaki on ollu aika kireällä ihan ilman mitään tärkeämpää syytä. no, negahan se oli. aloinki tossa sit pohtimaan, et onkohan mulla ne endon oireet voimistumassa, kun eilen illalla kesken pupuilun alkoi tuntua kipua tietyissä asennoissa ja kun en viitsiny alkaa vinkumaan et sattuu nii purin sit vaan hammasta ja kestin. tyhmäähän se on, ku pitäs vaan sanoa et nyt sattuu, mut aattelin vaan et jos se menis ohi. sanoin kyl miehelle pupuilun jälkeen, et tuntuu et ne yhdyntäkivut on tulossa takas :( nyt tuli mieleen, et voisinkohan mä keksiä ne kivut (meinaan ku oon seikkaillu siellä endometrioosiyhdistyksen keskustelupalstalla jne. ja lukenu muiden juttuja)?

päätin alkaa siirtämään tytön kans meidän aamuja, kun havaitsin, ettei hän olekaan oikeasti nälkäinen vielä klo 5, vaan rauhoittuu kyllä nukkumaan. nyt kokeillaan sellasta, etten nousekaan ylös, kun hän herää ja nousee seisomaan, vaan käännän kylkeä ja jatkan unia. kuulostaa ehkä julmalta, mutta on toiminut ja tyttö on rauhoittunut takas unille, mm. tänä aamuna heräsi sitten uudemman kerran klo 5.30, jolloin otin viereen tissittelemään. alan pikkuhiljaa jatkamaan tota vierottamista, et saisin taas jonkinlaisen kierron aikaiseksi. hippasen vaan pelottaa, onko ne mun tulevat menkat yhtä kivuliaat ku ennen raskautta :(
 
della_79: toivottavast endo ei palaa sulla mut tuskinpa se mieli niitä keksi, kannattaa tutkituttaa ittes, milloi kontrolli? itellä oli ennen menkkoi välil pms oireina samantyyline olotila ku alkuraskaudes eli hajut alko yököttää jne.
on: samaa rataa ku ennenki ja maanantaita odotellessa ja leikkausta. katoin eile netist videon avoleikkauksest mikä mulle tehää ettei alkas mietityttää liikaa ja pelottaa, utelias kun oon. nyt vaa toivotaa ja rukoillaa et kaikki menee hyvin ja kohtu säästyy. liian voimakas verenvuoto voipi aiheuttaa muutoksen suunnitelmii ja loppuelämään. ja jos onnistuuki ni 50% mahollisuus saada lapsia. ja myoomat tuppaa uusimaa...
 
Gatusa endon kans ei oo kontrolleja, jollei sitä oo just leikattu tai se ei muuten vaan oireile (kipu tms.). viimeisimmän leikkauksen (6/2010) jälkeen mulla ei ollu edes kontrollia, joten en tosiaan tiedä, mikä mun endon tilanne on. täälläpäin julkisella puolella pitäis eka mennä arvauskeskukseen vaatimaan itselleen lähete naistentautien polille tutkimuksiin (=alateitse ultraan, joka on ainoa tapa saada edes käsitystä, onko sitä mahdollisesti tuolla mahassa). luulen, etten pääsisi edes kiireellisesti, koska mulla ei oo ollu ihmeellisempiä kipuja (viimeksi kun oli, olin työpaikalla kaksinkerroin ja itkin). voisihan sitä tietty käydä yksityisellä tutkittavana, mut näin hoitovapaalla ollessa siihen uppoaisi vähän liikaa rahaa :/ täytyy varmaan keskustella miehen kans, voitaisiinko me käyttää vähän jotain rahaa ja selvittää, onko endo mahdollisesti villiintymässä
 
Gatusa: Pidän sulle peukkuja leikkaukseen! Oikein paljon voimia siihen. Toivotavasti sut saadaan kuntoon ja pääsette jossain vaiheessa yrittämään uutta pienokaista. Mä oon kans niin utelias, että kun joku asia mietityttää, niin surffailen netissä etsimässä tietoa. Välillä sitä tulee vähän liikaakin sitten :/ Ja täytyis yrittää muistaa pitää mielessä, että kaikki lähteet ei ole luotettavia esim. keskustelupalstat ;) Siis onhan tääläkin ihan oikeita ihmisiä ja ihmisten tositarinoita, mutta myös paljon anonyymejä provosoimassa.

della: Voi ei. Toivottavasti ei olis endo palaamassa. Valitettava tosiasia, että rikkaat, joilla on varaa käydä vaan yksityisellä, saavat monesti parempaa hoitoa kuin me, joiden täytyy ensiksi lähteä arvauskeskukseen :( Tosin mun keuhkokuumeen diagnosoinut nuori mieslääkäri oli hyvä ja mukava. Mutta olikin niin nuori, että oli varmaan vielä innokas tekemään töitä arvauskeskuksessa. Ei mun mielestä kuulosta yhtään julmalta toi selän käntäminen. Teen sitä itsekin :D Mulla on joka aamu kello herättämässä seitsemältä ja jos tyttö herään ennen kuin kello on soinut, niin käännän vaan selkäni ja yleensä tyttökin jatkaa uniaan.

*nekku: Ei sen kummempia sotasuunnitelmia. Ovista rupeen varmaan loppuviikosta tikuttelemaan. Miehen porukat on tulossa tänne viikonloppuna ja toivottavasti eivät ole tulossa meille yöksi (muitakin vaihtoehtoja siis on), koska mies ei kuitenkaan raaski sanoa niille ei ja sit jos tärppipäivät osuu viikonlopulle, niin se olis sit taas tää kierto kankkulan kaivoon. Etkö sä ehtis enää testailla? Tai voihan olla mukavampaakin, kun ei tiedä koska se ovis on, niin ei tuu niin paljon ehkä laskettua päiviä, koska menkkojen pitäis alkaa...

On: Kp 9/29-31 ja loppuviikosta rupeen taas testaileen ovista. Eilen vein mun äitiysvaatteet varastoon. Turhaan mä niitä täällä kaapissa pidän, kun ei niille ole käyttöä. Valitettavasti :/ Ehkä vielä joskus... Vitamiineja rupesin myös napsimaan taas. Niitä oli vielä tytön odotusajalta jäljellä. Jos ne jotain auttaisivat... tai ainakin sitten lisäisivät vastustuskykyä. En välittäis enää tänä syksynä sairastua. Fiilis on ihan jees, ei nyt mitenkään suuret odotukset tällekään kierrolle, mutta sellaiset "yritetään nyt sit taas" -fiilikset. Influenssarokotus-asiat pyörii mielessä. Pitäiskö ottaa vai ei? Ja pitäiskö tyttö rokottaa vai ei? Jotenkin kauhistuttaa se narkolepsiapommi, joka aiheutui niistä edellisistä rokotteista. Odotusaikana otin rokotuksen, mutta viime talvena meidän perheestä ei kukaan ottanut sitä.
 
Mulla on täällä pikkumies flunssassa ja päivät menee sit potilaan kanssa ollessa niin, etten juurikaan koneelle ehdi. Onneksi tuo nyt kuitenkin on nukkunut ne yhdet 2 tunnin päikkärit, jolloin ehdin hieman tehdä kotihommia ja syödä jotain itse. Tänään käytiin Mehiläisessä ja alkavaa korvatulehdusta siellä pikkuisen oli. Ei mitenkään pahana ollut vielä. Saatiin resepti antibioottiin, joka aloitetaan tarvittaessa, eli toistaiseksi seuraamme tilannetta. 
Niin ja menkat alkoivat maanantaina ihan kunnolla. Ja niin sen kyllä pitikin mennä. Omien tuntemusten mukaan mulla kerkesi ovis olla ennen meidän pupuiluja, joten myöhässä oltiin. 
Mun mies on ollut ihana, kun on kysellyt että onkohan tärpännyt. Toki meillä oli yhteinen päätös mennä ilman ehkäisyä, mutta jotenkin ei tuo mies niin innostunut ole pikkukakkosesta ollut, mitä ensimmäisestä oli. Nyt kuitenkin alkaa vaikuttaa siltä, että se olisikin oikeastaan ihan kiva, jos tulisi pian. 
Mulla on vaan niin sellainen olo, ettei se raskautuminen taida käydä taaskaan kovin helposti. Toki ensin pitäisi saada se ajoitus kohdalleen. Ois tuolla laatikossa ovistestejä, pitäisköhän?

Pahoittelen, en taaskaan ehdi/jaksa perehtyä teidän kaikkien teksteihin. Niinpä puhaltelen vaan plussatuulia kaikille ja toivottelen jaksamisia piemeään syksyyn!!! Häntä pystyyn siskot, ei lannistuta! :)
 
täytyi tulla heti kertomaan, et mulla alkoi ihan yllärinä menkat :) eli miten se nyt, menee, kp 2 ja yk1 :)

aloin meinaan jo ihmettelee ku hajut jatkoi ällöttämistä, oli lievää pahoinvointia ja alavatsaa juili. olin jo näköjään unohtanu et noi kaikki on mun menkkaoireita, joten ylläri oli, kun eilen wc:ssä pyyhkiessä tuli vaaleanpunaista ja yöllä alkoi sit jo ihan oikeat menkat, tosin vähäisempinä ja kivuttomampina kuin ennen. olin myös kuvitellu, et tyttö viimeistään nyt lopettaa tissinimemisen, mut vielä mitä, aamuyöllä alkaa jo mämmämmää tai nännännää. ollaan siirretty aamua klo 5.30-6.00 saakka ja menty sillai nyt muutama yö. ehkä sillä on siis vaikutusta tohon menkkojen tuloon tai sit ei, mistäpä näitä tietää.

pupuilla piti, mut koska mä en tykkää "ajaa päin punaisia", niin siirtyy kyl ensi viikon puolelle ne hommat. mun menkat on yleensä kestäneet 6-7 päivää ja kierto ollut siis aika tasan se 28 päivää, mut saapas nähdä, miten nämä uudet menee. nähtävästi kuitenki endo on rauhoittunu, jos nyt niin voi sanoa ekojen menkkojen perusteella, mut tässä vaiheessa vuotaisin jo niinku seula ja panadol 1000mg:ä menisi jo toinen tänä päivänä.
 
margeliini: kiitos, yoivottavast ne vaa leikkaa ku viimeks ku käytii ni eivät ollukaa yks kaks varmoja, hermotha täs menee. yöllä tehtii turha reissu sairaalaa, melkei samantien pois sielt... verenpaine 110/50 joten lääkäri sano hyvä, no toi alapaine ei tod. ole hyvä... pitää vaa toivoo ettei yläpaineki romahda.
on:olin ku härän kurkku just enne nukkumaan menoa...ei  minuuttiakaa ni vaatteet iha veressä ja jotai repaleist kudost tai hyytynyttä verta roikku ku pääsin vessaan asti.nykyää en suostu käyttää ku isoimpia ja vahvimpia yösiteitä mut nekää ei ol näköjää tarpeeks vahvoi... aikas heikko olo tällä naisella. sairaalassa ei saanu yöllä mitää hoitoa...toivottavast samanlaine vuoto ei toistu uudestaa...
 
Maikkie: Pikaista paranemista pikkuiselle! Ihanaa varmaan, kun mieskin vauvakuumeilee :) Mun mies ei oo ikinä ollut sellainen, että olis kovin innoissaan vauvaprojektista tai kuumeilis... Toki siis tykkää siitä itse aktista, mutta eipä se minkään oireiden perään ikinä kysele tai haaveile, että voi kun tärppäis jo pian.

della: Mahtava uutinen! Onneksi olkoon menkoista! :) Nythän siellä kuumeilu pääsee ihan uusiin lukemiin. Ja hyvä, jos endon kans on asiat paremmin kuin mitä arvelit. Toivotaan tosiaan niin.

Gatusa: Voi ei mikä tilanne! :( Voitko jo paremmin?

On: Ei helvetti mikä viikonloppu! Miehen porukat oli sitten yllättäen meillä yötä. Mies kyllä kysyi multa sopiiko se mulle ja sanoin, mä kyllä haluaisin päästä hoitaan meidän projektia taas pienen tauon jälkeen, että eikö ne voi mennä muualle yöksi. Mut kun ne kuulemma halus tulla meille ja "kyllähän me sitten taas ehditään meidän projektia hoitaa"! Eli taas oli ihan sama mitä mä halusin :( Eikä toi nähtävästi tajua, vaikka sille kuinka selittäisi, että ne hoitelut täytyy tapahtua oikeaan aikaan!!! No, saatiin onneks eilen pupuiltua ja tänään ovistesti näytti positiivista :) En vaan tiedä jääkö tällä kertaa tähän tämän kierron yritykset... mies rupes kiukuttelemaan tänään ihan järjettömästä asiasta. Ei halunnut vaihtaa tytöltä kakkavaippaa! Yritti ensin keksiä kaikkia tekosyitä, ettei tarvitsis vaihtaa sitä ja sitten kun ei keksinyt, niin rupes kiukutteleen ja kehtas sanoo, että mun kanssa kaikki on aina niin hankalaa. Siis mitä v****a??! Itsehän se siinä kiukutteli kuin pikkukakara. Minä sitten sen vaipan vaihdoin ja niin mies tuli kiittelemään joustamisesta(= kun tein niin kuin hän halus). Sanoin, etten kaipaa hänen kiitoksiaan (ennemminkin anteeksipyyntöä siinä vaiheessa niistä ikävistä sanoista), niin eikös se sitten suuttunut lisää, kun en ollut enää hyvällä tuulella. AIKUINEN MIES!!! Tai ei kyllä niin aikuiselta vaikuta käyttäytymisen perusteella :( Että mua loukkas ne sen sanat, varsinkin tollasesta aiheesta. Kun en oikeesti ollut tehnyt mitään epäreilua sitä kohtaan emoticon Nyt on sellainen olo, ettei kiinnosta koskea koko äijään pitkällä tikullakaan. Menipäs perseelleen tämäkin yrityskerta!
 
margeliini: tuo kuulostaa niin tutulta ku esikoinen oli vastasyntyny...ja kyl sitä välil kuulee vieläki milloi mitäki. miehet on miehiä. onneks mun ei täs kunnos tartte tehä mitään ku väsy, heikko olo, yskä, tukkonen olo jne... mies tuo ruuan ja teen, tiskaa mein astiat. en täl hetkel uskalla juurikaa mitää tehä etten riko mitää.
on: täl hetkel vuoto ei ol voimakast alhamdulillah mut kyl sit verta sielt tulee välil vähän. pelottaa vaan et toistuuko sama ku toissa yönä se oli niin hirvee kokemus. saisvat ottaa ne myoomat pois ettei tarttis kärsii täst mut eihä ne sitä viel voi tehä...
 
Margeliini ihme aiheista noi miehet jaksaaki kiukutella! mulla mies kiukuttelee siivoamisesta ja koiran jäljistä etku ei jaksa pestä seiniä jne. mun miehen ongelma on se, et se on ylisiisti ja mä taas pärjään perussiistissä asunnossa. nojoo, mut kyllä noi äijät osaa tehdä asioista vaikeita!

Gatusa toivottavasti toi sun vuoto loppuisi mahdollisimman pian tai siis pääsisit eroon niistä myoomista. kuulostaa niin kamalalta toi sun koettelemus :/

on: mulla on näiden menkkojen aikana ollu ihan ihme virtapiikki: siivosin innokkaana koko asunnon ja laitoin noi miehen ja pojanki töihin. tosta pojastaki on tullu niin taitava siivooja (=koulutus tuottanut tulosta) et siitä saa joku tyttö/poika hyvän miehen joskus :) saatiin siis imuroitua ja mopattua koko asunto ja pojan huoneesta pyyhittyä pölytki, talvivaatteet käyttökuntoon, kesävaatteet varastoon, koira pestyä jne. en oo joutunu syömään yhtään särkylääkettä menkkakipuihin \o/ ja ainoa kipeämpi juttu oli oudot nivuskivut :) vuoto on ollut vähäistä suhteessa aikaisempaan, oon pärjänny alwaysin lilalla, kun aikaisemmin jouduin käyttämään yösiteitä ekat 2-3 päivää ja nyt näyttäis et vuotelu on loppumassa et sikäli on samaa aikaisempien menkkojen kans. miten voiki olla näin onnellinen menkoista :D

mies oottelee et menkat loppuu, et päästään yrittämään vauvaa, kuulemma tyttövauvaa kuumeilee :) meidän tyttö oli niin ihana et ku haettiin varastosta talvivaatteita ja autoon talvirenkaita ja annoin katsella sellasta ostamaani vauvanukkea (joka otettiin sit tänne ylös), et hän tajusi, että vauva ja alkoi laulella pienellä kimeällä äänellä nukelle ja niin nätisti piti sylissä ja pussaili sitä <3
 
Gatusa: Olitko leikkauksessa? Joo, olisko miehilläkin kuitenkin jotkut "menkat välillä" ;)

della:  Toi on kylä tosi hienoo, ettei ole tarvinnut särkylääkettä ottaa :) Munkin yleensä täytyy ainakin eka ellei tokakin päivä turvautua buranaan... Toivottavasti sun kierto nyt säännöllistyisi mahd. pian. Mulla se asettui heti ennalleen, paitsi että ekat kahdet menkat tuli parin viikon välein :/ Jännä miten noi tytöt on jo pienestä pitäen niin kiinnostuneita hoivaamisesta. Meidän neidillä on tällä hetkellä varmaan yhtä iso vauvakuume kuin äidillä :)

On: Kp 14/29-31 ja yk 5. Tänään oli sitten vieläkin positiivisempi ovistesti kuin eilen :) En oo koskaan nähnyt sellasta! Testiviiva muuttui heti melkein mustaksi, kun kontrolli oli vaalean punainen. Ja ihan samalla tavalla tein taas testin kuin ennenkin. Aikamoiset hormonimäärät nyt kropassa :) mutta on kyllä aikamoiset oireetkin ollu. Ja sanoihan se gynekin, että mulla on ilmeisesti aika voimakkaat ovulaatiot, mutta en tosiaan oo ennen nähnyt tollasta tulosta itselläni. Ukkokin pyysi eilen anteeksi käytöstään ja juteltiin sitten vielä pitkään. Jospa tänään saatais toisenlaistakin sovintoa hierottua ;)
 
margeliini: en ollu leikkauksessa vielä, ootan tuloksia koepalasta. kun kävin viime viikolla miehen kans sairaalas ni sanoivat etteivät tiedä leikkaavatko sittenkään vai onko eessä lääkehoito. no leikkaus on ainoa tehokas mut täs maassa ei kuunnella viisaampien puheita. ja oikeest mä alan pitää itteäni fiksumpana ku tämän kaupungin lääkärit... sen verra alavatsa on kipeä et pelottaa et onko eessä taas häränkurkkuyö. inshallah parin yön takainen verenvuoto ei toistuis koska kroppa ei hirveest kestä enää sitä.
 
Gatusa: Missä päin maailmaa oikein asut? Etkö sä millään pääsisi lääkäriin vaikka Suomeen? Kuulostaa niin omituiselta tavalta hoitaa asioita tuollainen :( ja että joudut pelkäämään siellä "yksin" vuotojesi ja kipujesi kanssa. Tai ainakin sellainen kuva välittyy, ettei siellä oikein lääkärit tiedä mistään mitään.

On: Joopa joo... Ei me sitten mitään vauvantekopuuhia eilen harrastettu :( Alkaa vähän tuntua siltä, ettei tästä yrittämisestä oikein tule mitään. Vaikeeta se on, kun toinen haluaa lasta enemmän kuin toinen, vaikka mä luulin, että me molemmat sitä halutaan yhtä paljon ja ollaan yhdessä tässä projektissa. Mutta niin ei ilmeisesti ole :( Kyllä mä oon alusta asti tiennyt, ettei tää mun miehelle ole niin iso juttu kuin mulle, mutta välillä tulee sellainen olo, ettei tällä ole mitään väliä sille. Ja se tulee siis siitä, että mies on valmis lykkäämään koko asiaa (ei siitä, että aina ei huvita pupuilla), jos on jotain muuta "ohjelmaa" tiedossa, esim. vanhempiensa vierailu. Juteltiin eilen asiasta ja sanoin, että oon tosi surullinen siitä. Mies vakuutteli, että kyllä hänkin vauvan haluaa ja ihmetteli miksi mä teen siitä tälläisen numeron ja mikä kiire mulla on :O No, mä sitten ties kuinka monetta kertaa kerroin miksi haluaisin sen toisen (näillä näkymin viimeisen) lapsen mahd. pian. Mutta joka tapauksessa en voi itse enää enempää tehdä asian eteen ja tuntuu, ettei mies halua "tehdä" lasta :( Haluaa varmaan mennä enemmän tulee jos on tullakseen -menetelmällä. Ja mun mielestä se taas tuntuu niin turhauttavalta. Nyt on sellainen fiilis, niin kuin olis jollain tavalla pitänyt luovuttaa asian suhteen ja asennoitua niin, että tosiaan tulee JOS on tullakseen. Ja kun kysyin kerran, että mitäs jos se toinen lapsi ei olekaan tullakseen, niin sit kuulemma ei tule. Mutta mies ei halua sitten lähteä mihinkään tutkimuksiin tai hoitoihin (joo, tiedän että on aikaista puhua sellaisesta, mutta mua on aina ennen lohduttanut se asia, että lääketiede voi auttaa, jos sitä lasta ei kuulu. Mutta enpä mä enää silläkään voi lohduttautua). Eli paineet luomuraskautumiselle on aika isot, mutta tuntuu, että mahikset on pienentyneet huomattavasti :( Anteeksi nyt tämä hirveän omanapainen selostus, mutta on vaan niin paska fiilis eilisestä, että oli pakko tää lasti johonkin kaataa.
 
ei mul mikää kovin hyvä muistikuva kyl suomenkaa terveydenhuollost ole ni jos pitää ulkomaille lähtä hoidattaa ittesä ni sit mieluummin menen keski-eurooppaan. tälläst tää vaa on, pakko yrittää kestää mut pahemmaks tila tuntuu menevän...
 
Margeliini: Kiitos, poitsu alkaa olemaan pikkuhiljaa kunnossa. Flunssa ei enään vaivaa, mut jouduin tänään aloittamaan antibiootin korvien takia. Jospa se auttais ja saatais paremmat yöt ja pikkuinen kunnolla terveeksi. 

Gatusa: Jaksuja sulle sinne!

della_79: Onnittelut menkoista, siitä se lähtee :)

On: Nyt menossa vissiin kp 8 ja oisko nyt sitten yk 2 niin kun ihan virallisesti. Menkat loppui sunnuntaina ja eilen innostuttiin puilemaankin. Mulla on jomotellut alamahaa molemmin puolin nyt eilen ja tänään, mut eihän se ovis nyt sentään ihan vielä voi olla... vai voiko? Tai sit mulla vaan kasvaa niitä rakkuloita nyt ihan pirusti tuolla... Vauvakuume on kova eikä asiaa kyllä yhtään paranna se, että kaksi hyvää ystävääni on raskaana. Toinen melko alussa ja toinen ihan loppu suoralla. Niin ja sekin vielä, että oma pikkumies kasvaa ja kehittyy niin kovaa vauhtia, ettei häntä voi enään vauvana pitää. Iso pojan pötikkä jo <3 
 
Margeliini miehet ajattelee asioista jotenki niin yksioikoisen omituisesti. johan toi munki mieheke ilmoitti, ettei kahta vuotta pitempään halua yrittää vauvaa et on sit jo liian vanha (nyt on siis 35v.). hankalaa kyllä, jos sä haluat panostaa yrittämiseen ja mies on tulee jos on tullakseen linjalla. onneksi mies kuitenkin pyysi anteeksi typerää käytöstään ja saitte keskusteltua asioista. mun mielestä tää palsta on just siksi olemassa, et tänne voi kipata kaiken mieltään painavan, mitä ei voi tai halua muualle työntää :)

on: menkat näyttäisi olevan loppusuoralla, tänään ei oo tullut juuri mitään siteeseen. nyt siis kp 5 ja jollei huomennakaan mitään tule, voidaanki miehen kans sopia romanttinen sohvailta :D näköjään vuotoa tuli ihan kunnolla 3 päivää ja sit hiljeni. aika samanlaista siis kuin ennen raskautta. jopa menkkojen pituus täsmää, nytkun vielä kiertokin olisi sen 28 päivää.

oon nyt saanu kahtena yönä nukuttuaki klo 23-05.30, kun meidän tyttö on vissii alkanu sopeutua siihen, ettei yöllä tipu tissiä. kohtahan mulla on yöimetys kokonaan poissa ja sit voinki alkaa karsimaan päiväimetykset pois ja lopulta aamut ja illat. ollaan nyt alettu harjoittelee 8kk soseiden syöntiä sillai et blandaan ruokalusikallisen sellasta mahdollisimman samanmakuiseen jo ennestään tuttuun 5kk soseeseen. on menny läpi kuin väärä raha :)
 
nyt pakko kyl jo purkaa jonnekin tää v***tus...menin suihkuun ni aloin vuotaa verta ja seurauksena tipahin lattialle, no mitä sain kuulla kälyn suusta joka oven takana!!! anna lattiakuivain heti!!! ei voinu kysyä oletko kunnossa kun kuuli et jokin putos lattialle ja kuuluvast. sit sama kinuaminen jatkui vaan suunnillee minuutin välein. pistin miehelle viestin koneen kautta ni soitti siskollensa joka tietenki sano että mä oon kunnossa. kunnon kivut ja vuodan verta, kaaduin lattialle ku aloin vuotaa (nyt yritän lepäillä yläkerran tasanteella jo sais hillittyä vuotoa)...tänää mennää miehen kans sairaalaan inshallah. sanoin kuvailin anopille mitä kävi ni oli kauhuissaa...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top