Monella siis on tota että mies ei tunnu ymmärtävän että äiditkin tarvitsee välillä henkireiän. siis rakastan olla pojan kanssa kotona, mutta silti kaipaan töihin tai lähinnä sitä aikuista juttu seuraa.. mä en osaa kädä missään vauvakahviloissa, ne ei vaan oo mun juttu, tai no ne ois kiva jos olisin heti alkanut käymään kun poika syntyi, mutta ekat 4 kk meni mahavaivojen kanssa takutessa niin ei ollut kyllä tippaakaan voimia semmoseen lähteä..
Mun henkieikä tällä hetkellä on ruohikon leikkuu, ja sitten kun poika nukkuu päikkäreitä/yöunia teen palapeliä tai ompelen. Meillä onneksi mies siivoaa ja oon tehnyt sille selväksi ennen kuin esikoinen syntyi että on turha odottaa että mä siivoan koko ajan kaikki, kun en sitä siihenkään mennessä oo tehnyt :D Mut mua ärsyttää että kun siivoilen koko päivän ja mies tulee töistä kotiin ja jättää kaikki tavarat pitkin poikin, silloin on itkus pidättelemistä..ja se että kun yrität nätisti sanoa että jos voisit ens kerralla laittaa nää sinne minne kuuluu, niin sit marmatetaan kauan joka asiasta mulle... hoh..
Tsemppiä siis joka hittelle meille oman miehensä kanssa, kun vain sais jotenkin sen taouttua päähän että pieni tauko kotihommissa auttaa kummasti jaksamaan :)
Täytyis vaan enempi alkaa kuunnella omaa jaksamistaa ja komennettava tuota miestä enempi auttaan..mut ku ei jaksais aina riirelläkkää..
Tinttura: siellä on ihan huisin jännä paikka! piretähän peukut pystys ja toivotahan että oireet ois plussasta johtuvaa <3
kp 27/30, jonkin verran tuntuis menkkaoireilta, joten ootellaan :)
muualle ei viitti höpistä, mut torstaina meen työhaastatteluun! Apuvaaa :D
1 tunti lyhenis työmatka päivässä, ja jos se ois semmonen työmaa mitä kuvittelen niin sit otan sen ja sit me mitä luultavammin muutettais sille paikka kunnalle missä tuo työmaa sijaitsee :) oi oi en malta oottaa, yötyötä se ois, ja se on niin mun juttu! :) No ei saisi vielä ihan nii pitkälle aatella asiaa, ku eihän sitä tiedä pääsiskö siihen vaikko ei.. mut oon vaan malttamatooon! :)
Mun henkieikä tällä hetkellä on ruohikon leikkuu, ja sitten kun poika nukkuu päikkäreitä/yöunia teen palapeliä tai ompelen. Meillä onneksi mies siivoaa ja oon tehnyt sille selväksi ennen kuin esikoinen syntyi että on turha odottaa että mä siivoan koko ajan kaikki, kun en sitä siihenkään mennessä oo tehnyt :D Mut mua ärsyttää että kun siivoilen koko päivän ja mies tulee töistä kotiin ja jättää kaikki tavarat pitkin poikin, silloin on itkus pidättelemistä..ja se että kun yrität nätisti sanoa että jos voisit ens kerralla laittaa nää sinne minne kuuluu, niin sit marmatetaan kauan joka asiasta mulle... hoh..
Tsemppiä siis joka hittelle meille oman miehensä kanssa, kun vain sais jotenkin sen taouttua päähän että pieni tauko kotihommissa auttaa kummasti jaksamaan :)
Täytyis vaan enempi alkaa kuunnella omaa jaksamistaa ja komennettava tuota miestä enempi auttaan..mut ku ei jaksais aina riirelläkkää..
Tinttura: siellä on ihan huisin jännä paikka! piretähän peukut pystys ja toivotahan että oireet ois plussasta johtuvaa <3
kp 27/30, jonkin verran tuntuis menkkaoireilta, joten ootellaan :)
muualle ei viitti höpistä, mut torstaina meen työhaastatteluun! Apuvaaa :D
1 tunti lyhenis työmatka päivässä, ja jos se ois semmonen työmaa mitä kuvittelen niin sit otan sen ja sit me mitä luultavammin muutettais sille paikka kunnalle missä tuo työmaa sijaitsee :) oi oi en malta oottaa, yötyötä se ois, ja se on niin mun juttu! :) No ei saisi vielä ihan nii pitkälle aatella asiaa, ku eihän sitä tiedä pääsiskö siihen vaikko ei.. mut oon vaan malttamatooon! :)
Ja tosi kiva, että sieltä saisit sit vakipaikankin. Meillä noi vakipaikat on aika kiven alla. Saattaa joutua pahimmassa tapauksessa tekemään jopa viis vuotta sijaisuuksia. Mä tosin sain jo 1,5 vuoden sijaistamisen jälkeen vakipaikan, mutta luulen, että siihen vaikutti se, että otin aika haastavan sijaisuuden vastaan juuri ennen hakua. Sitä hommaa ei halunnut kukaan sen työyksikön porukasta tehdä. Jääkö teillä yritys nyt tauolle? Vai menettekö tulee jos on tullakseen -asenteella? Mullahan sotki kans kierrot se yks keväinen kierto, jossa neuvolantädin mukaan olis ollut kemiallinen, mutta eihän sitä voi tietää oliko se. Gyne ei sanonut mitään, että mikä sen hormonisotkun olis aiheuttanut.
Joten tiedän tunteen! Ootko kokeillut mitään apteekin kasvovettä? Mun näppylöihin auttoi nuorena sellainen kuin acnex tms. (en tiedä onko sellaista enää) joka oli aika tiukkaa tavaraa, mutta tehokas.