Meidän ainoa, esikoinen, on jo 7-vuotias ekaluokkalainen, kun saa vihdoin siskon tai veljen
, kamalan pitkä ikäero, mutta pääasia, että saa edes yhden sisaruksen! Onhan sitten ainakin ihana pikkuapuri kotona. Tää on vielä niin hullunkurista, että olisin valmis vaikka suurperheeseen, pienillä ikäeroilla.
Eipä tarvitse miettiä ehkäisyasioita, se on niin rentoa. Sisaruksia saa tulla niin paljon ja pitkään kuin mahdollista.
Viime vuodet ovat olleet niin stressaavia ja matkustusalttiita , etten ihmettele ettemme ole saaneet kuin yhden lapsen tähän mennessä. Meillä on au paireja ollut, ja jokaisen tytön saavuttua mun menkkakiertoni alkaa heittelemään miten sattuu, kunnes tasoittuvat samantahtisiksi vuoden sisällä, kunnes taas tulee vuoden jakson jälkeen uus auppari, jolla ihan päinvastainen kierto. Nyt kun oltiin kuuden viikon lomalla kotimaassa Suomessa, niin ilmeisesti sain sen verran rentouduttua ja menkatkin tasoittuivat, että tärppi kävi!!
Tää on niin uskomatonta, vieläkin testejä tuijottelen
, ja vahva plussa ilmestyi yhä testitikkuun, vaikka huomennahan menkkojen pitäisi vasta alkaa. Ei oirettakaan siihen suuntaan.