Toisen, kolmannen jne. lapsen odottajat

[Rytökärppä]

Vaikea muotoilla otsikko järkeväksi, mutta kiinnostaisi miltä muista jo äidiksi tulleista tuntuu uuden lapsen odotus? Millainen ikäero on tulossa?

Meillä on siis reilu 2-v. taapero ja on kovasti haluttu hänelle kasvukaveri. Ikäeroa tulee tasan 3 vuotta. Mutta jännittäähän se. Miten sitä osaa sitten jakaa rakkauden ja huomion molemmille tasapuolisesti ja vähän tuntuu myös kurjalta taaperon puolesta, että ajatteleeko hän sitten vauvan syrjäyttävän itsensä. Ollaan oltu hyvin tiiviisti yhdessä kotona 2 vuotta, puolisokin yrittäjänä paljon kotona, niin lapsi on tottunut paljoon huomioon.

 

[Necile]

Mä tunnen syvää kiitollisuutta, että vielä saan tämän kokea. Aiemmasta liitosta lapset, jotka tänä vuonna täyttävät 13 ja 17 , eli aikaa on edellisestä raskaudesta vierähtänyt. Suunnitelmissa ei ainakaan vielä ole, että tulisi enemmän kuin yksi lisää, joten yritän nauttia joka hetkestä tämän raskauden kanssa Hiukan on opettelemista myös uusien vanhempainvapaa-kuvioiden kanssa.

 

[mallaati]

Vaikka tämän kokee uudelleen, on silti monelta osin ihan yhtä uuden äärellä kuin aiemminkin! Koen, että se tekee tästäkin ajasta ihanalla tavalla uniikkia. Esikoinen on lasketun ajan aikoihin n. 2.5v, mikä on varmasti ihan hyvä aika. Jännittää tosin muutosten määrä, kun syksyyn mennessä luultavasti isompaan asuntoon muuttaminen ja mahdollinen päiväkodin vaihtaminen tulee ajankohtaiseksi - tietysti vauvan odotuksen lisäksi. Ehkä asiat menee kuitenkin ihan hyvin, ja eniten sitä muutosta varmaan stressaa ihan itse

 

[Doggo]

Esikoinen on 2v 8kk lokakuussa, halusikin n.3 vuoden ikäeroa, jotta ei tuntus siltä että on kaks vauvaa yhtäaikaa. Esikoinen ei nimittäin kyllä ole helpoimmasta päästä. Tykkää olla iholla, mukana ja rakastaa äitin ja isin huomiota. Pieniä hetkiä suostuu yksin jatkaan puuhaa. Tänään käytiin kattoon vauvaa ja vauva nukahti minun syliin. Tyttö ois halunnu tietenkin äitin syliin kans just silloin. Sanoin että äitin sylissä on jo yks vauva että nyt ei pääse, ihme ja kumma hyväksyi sen ja yritti kohta uudestaan ja hyväksyi taas kohtalonsa. Hällä oli tietenkin leikkikaveri ja ei omia leluja siinä tarjolla...

Suunnitelmissa jos tässä raskaus etenee toivotusti ois siirtää sit kesäloman aikana esikoinen omaan huoneeseen. Hyvissä ajoin ennen vauvaa, tarvittaessa isi/äiti nukkuu tytön kanssa siellä ja ehkä sitten isi muuttaa tytön kanssa samaan huoneeseen loppusyksystä. Meillä on siellä yks vierassänky.

Muoks. Uuden lapsen odotus ei tunnu niin stressaavalta kun yksi jo on ja ei tarvitse miettiä sitä aspektia että entä jos en koskaan koe äitiyttä (meillä lapsettomuustausta) toisaalta menetys voi tuntua kamalammalta, koska olen voinut jo peilata siihen mimmosia jälkeläisiä meistä voi tulla sekä enemmän voin konkreettisesti ajatella minkä näköinen ja luontoinen. Olisiko samannäköinen kuin sisko, syntyessään aivan isän kopio, mutta muuttuisi äidin näköiseksi.

 

[Vaalsi]

Meille tulossa kolmas ja isosisarukset olisivat uuden vauvan syntyessä 3v9kk ja 5v5kk. Tuntuu oudolta näin iso ikäero kun tosiaan on ainoastaan kokoemusta siitä 2under2 meiningistä. Hitusen pienemmällä ikäerolla olisi tätä kolmostakin toivottu, mutta aina ei mee asiat kuten suunnittelee. Varmaan tällä kertaa pystyy paremmin nauttia vauvakuplasta kun ei ole kuin yksi vaippaikäinen kerralla Toki sitä vähän jännittää et miten tää pienin saa leikkikaveria kun ikäero on näin iso ja nuo vanhemmat lapset ovat niin tiivis kaksikko, mutta eiköhän se dynamiikka siitä muotoudu. Vielä ei olla kerrottu lapsille tästä raskaudesta, mut uskoisin et se on sit myös ihana hetki kun he kuitenkin jo ymmärtävät.

 

[Rytökärppä]

Toi on kyllä, että kun on jo yksi tai useampi, niin tietää vähän että minkä näköinen ja luontoinen tyyppi vois seuraava olla. On se ihana ajatus, että kun se aiempi lapsi on niin mahtava, että heitä olisikin enemmän.

Meillä taapero nukkuu perhepedissä, että uuden opettelua on kans edessä. Noista rahakuvioista tässä on pieni jännitys jos loppuun asti menee. Jos uusi lapsi syntyy alle 3 vuotta edellisen syntymästä, saa ne päivärahat halutessaan edellisen lapsen mukaan. Tää olis tosi superhyvä, koska olin silloin töissä ja nyt ollut kotona opiskellen. Nelisen päivää ennen taaperon synttäriä on nyt laskettu aika, että tiukoille menee. Mietin jo voiskohan sitten kysellä käynnistystä ennen laskettua.

 

[Rytökärppä]

Hitusen pienemmällä ikäerolla olisi tätä kolmostakin toivottu, mutta aina ei mee asiat kuten suunnittelee.

Vielä ei olla kerrottu lapsille tästä raskaudesta, mut uskoisin et se on sit myös ihana hetki kun he kuitenkin jo ymmärtävät.

Mekin toivottiin n. 2 vuoden ikäeroa, mutta mennään tällä. Puolensa ja puolensa varmasti näissä. Tykkään kans, että sitten 3-vuotias on jo sillain "iso", että ymmärtää paremmin asioita. Ja toivon, että haluaa hoivata vauvaa jne. Plus tuo vaippahomma ehdoton bonus.

 

[Vaalsi]

Noista rahakuvioista tässä on pieni jännitys jos loppuun asti menee. Jos uusi lapsi syntyy alle 3 vuotta edellisen syntymästä, saa ne päivärahat halutessaan edellisen lapsen mukaan. Tää olis tosi superhyvä, koska olin silloin töissä ja nyt ollut kotona opiskellen. Nelisen päivää ennen taaperon synttäriä on nyt laskettu aika, että tiukoille menee. Mietin jo voiskohan sitten kysellä käynnistystä ennen laskettua.

Ai tehdäänkö ne laskelmat vauvan syntymän eikä lasketun ajan mukaan?

 

[Rytökärppä]

Ai tehdäänkö ne laskelmat vauvan syntymän eikä lasketun ajan mukaan?

Itseasiassa en tiedä! Oon olettanut että syntymän, mutta sittenhän ei olis mitään hätää jos lasketun mukaan. Kiitos kysymisestä, täytyy ottaa selvää!

 

[kivinenpolku]

Meillä tulis myös himppasen alle 3 vuotta ikäeroksi, 2v 9kk.

Tää raskausaika on meille yhtä helvettiä aiempien kokemusten takia, että tuntuu tosi kaukaiselta ajatella lapsen syntymän jälkeistä aikaa. Toki ollaan siinä onnekkaita että ollaan jo yksi murunen saatu pitää eli menetys ei olisi yhtä kova kun ollaan kuitenkin jo vanhempia. Mutta kun on menetyksiä sekä ennen että jälkeen, sitä suree eri asioita. Ennen lasta oli se kauhu että jäädään lopullisesti lapsettomiksi ja lapsen jälkeen suree kaikkia niitä asioita mitä jää menetetyn lapsen kohdalla kokematta.

Meilläkin on edessä lapsen siirto omaan huoneeseen ja unitutista luopuminen lähiaikoina. Lapsi on aivan ihanassa papupata vaiheessa kun puheen kehitys on räjähtänyt parissa kuukaudessa ja rakastan sitä että puhumalla saa jo lapsen ymmärtämään kaikenlaista. Pahin vaihe kävelemään oppimisessa ja sen ympärillä on onneksi ohi ja ymmärrys asioista kasvaa koko ajan.

Pikkuserkkua on silitellyt hellyyttävästi, mutta mustasukkaisuutta sylistä on myös ollut.

Ja siinäkin mielessä hyvä, että meillä hankala alku esikoisen kanssa auttaisi nyt kokemuksena eikä kärvisteltäisi niin pitkään vaan olisi jo itsellä tieto miten kuuluu toimia.

 

[Sarsabutt]

Meillä myös tulisi iköeroa 2v 10kk, kiva kun on nyt näin monta kohtalotoveria, niin löytyy vertaistukea! Oltais myös haluttu pienemmällä ikäerolla, mutta sillä mennään mitä annetaan. Me ollaan myös pohdittu, että jos vauva valvottaa esikoista, niin muuttavat isän kanssa nykyiseen toimistohuoneeseen. Toisaalta toivoisin, että voitais jatkaa kaikki samassa makkarissa, ettei esikoiselle tule sellainen olo että äiti hylkää, mut kaikkien uni on kuitenkin tärkein. Ehkä neiti voisi jopa innostua kun saisi oman huoneen!
On melkoisen mustasukkainen äidistä esim siskon vauvalle ja kissoille, joten saa nähdä. Onneksi tässä on vielä 8kk aikaa kasvaa ja sopeutua. Me ollaan jo kerrottu esikoiselle, mutta ei se kaksivuotiaalle vielä mitään merkkaa. Aateltiin ottaa ekaan ultraan mukaan, katsotaan ymmärtääkö sit enemmän.

Mä myös toivon, että toisen kohdalla alku oli vähemmän haastava, kun itsellä on jo vähän ymmärrystä asioista. Esikoisen kohdalla imuotteessa oli jotain vikaa ja imettäminen oli alkuun todella kivuliasta. Imetyspolilta ei saatu mitään apua, mut nyt ehkä osais hakea apua muualtakin. Ja toivottavasti tissit on jo vähän valmiimmat hommaan!

Lisäksi, jos sektio tulee edes puheeksi, niin tiedän valmistautua paremmin, sillä sektiosta toipuminen kotona oli kyllä elämäni kamalin kokemus. Kun yrität pynkeä itseäs ylös alas sängystä vastasyntyneen kanssa, kun samalla tuntuu että vatsa repeää... Sanoin jo heti silloin ekan vauvavuonna, et seuraavan kohdalla hankitaan sit moottorisänky, koska mä en laita itseäni enää sellaisen kivun läpi! Toinen isompi hankinta, on reclainer tuoli, sillä esikoisen kanssa alkuun nukuttiin istuma-asennossa kun nukahti tissille koko ajan ja myöhemmin nukuttaminen vaati jatkuvaa hytkyttämistä, joten keinuva reclainer toivottavasti säästäis vähän omia hermoja.

Meillä ei vielä vaipasta ole luovuttu, sillä jostain syystä neidille tuli stoppi potalla pissaamiseen. Ajattelin et jos kesällä ottais sen projektiksi, hommais jotkut kuivaksiopetteluhousut avuksi. Vinkkejä asian suhteen?

 

[kivinenpolku]

Meillä myös tulisi iköeroa 2v 10kk, kiva kun on nyt näin monta kohtalotoveria, niin löytyy vertaistukea! Oltais myös haluttu pienemmällä ikäerolla, mutta sillä mennään mitä annetaan. Me ollaan myös pohdittu, että jos vauva valvottaa esikoista, niin muuttavat isän kanssa nykyiseen toimistohuoneeseen. Toisaalta toivoisin, että voitais jatkaa kaikki samassa makkarissa, ettei esikoiselle tule sellainen olo että äiti hylkää, mut kaikkien uni on kuitenkin tärkein. Ehkä neiti voisi jopa innostua kun saisi oman huoneen!
On melkoisen mustasukkainen äidistä esim siskon vauvalle ja kissoille, joten saa nähdä. Onneksi tässä on vielä 8kk aikaa kasvaa ja sopeutua. Me ollaan jo kerrottu esikoiselle, mutta ei se kaksivuotiaalle vielä mitään merkkaa. Aateltiin ottaa ekaan ultraan mukaan, katsotaan ymmärtääkö sit enemmän.

Mä myös toivon, että toisen kohdalla alku oli vähemmän haastava, kun itsellä on jo vähän ymmärrystä asioista. Esikoisen kohdalla imuotteessa oli jotain vikaa ja imettäminen oli alkuun todella kivuliasta. Imetyspolilta ei saatu mitään apua, mut nyt ehkä osais hakea apua muualtakin. Ja toivottavasti tissit on jo vähän valmiimmat hommaan!

Lisäksi, jos sektio tulee edes puheeksi, niin tiedän valmistautua paremmin, sillä sektiosta toipuminen kotona oli kyllä elämäni kamalin kokemus. Kun yrität pynkeä itseäs ylös alas sängystä vastasyntyneen kanssa, kun samalla tuntuu että vatsa repeää... Sanoin jo heti silloin ekan vauvavuonna, et seuraavan kohdalla hankitaan sit moottorisänky, koska mä en laita itseäni enää sellaisen kivun läpi! Toinen isompi hankinta, on reclainer tuoli, sillä esikoisen kanssa alkuun nukuttiin istuma-asennossa kun nukahti tissille koko ajan ja myöhemmin nukuttaminen vaati jatkuvaa hytkyttämistä, joten keinuva reclainer toivottavasti säästäis vähän omia hermoja.

Meillä ei vielä vaipasta ole luovuttu, sillä jostain syystä neidille tuli stoppi potalla pissaamiseen. Ajattelin et jos kesällä ottais sen projektiksi, hommais jotkut kuivaksiopetteluhousut avuksi. Vinkkejä asian suhteen?

Meillä on sama homma kesällä edessä, kotona lapsi ei suostu nyt ollenkaan potalle. Välillä teki jo monet päiväpissat pottaan ja päiväkodissa onnistuu, mutta kotona ei. En ota paineita eikä nyt ole rahkeitakaan, katellaan kesämmällä.

 

[Sarsabutt]

Meillä on sama homma kesällä edessä, kotona lapsi ei suostu nyt ollenkaan potalle. Välillä teki jo monet päiväpissat pottaan ja päiväkodissa onnistuu, mutta kotona ei. En ota paineita eikä nyt ole rahkeitakaan, katellaan kesämmällä.

Sama juttu. Jossain kohtaa jo käytiin kotonakin useasti potalla, mut sit tuli yhtäkkiä täys stoppi. Kakat sentään pääasiassa tehdään potalla! Mut en kanssa jaksa ottaa asiasta stressiä, ihan kuin sitä ei muutenkin koko ajan jostain tule.

 

[Toiveena.pikkuinen]

Meillä on mun edellisestä suhteesta 16v ja 10v tytöt ja sitten nykyisen kanssa yksi yhteinen tyttö, hän täyttää ensi kuussa 4v. Eli aika vaihtelevat ikäerot.

Yhtä jännittävää tämä on joka kerta, ja oon todella onnellinen tästä. Toivottavasti raskaus menee hyvin ja tällä kertaa saamme pikkuisen elossa myös kotiin.

 

[iLa]

Miulla on aikaisemmasta suhteesta tänä vuonna 8v täyttävä lapsi.
Olisin halunnut pienemmällä ikäerolla mut ehkä tässä 8v ikäerossa on puolensa

Ainakin näin alkuun samalla tavalla ressaan et onko tuol mahassa oikeasti mitään vai ei.. ja meneekö kesken vaiko pystyykö loppuun asti mukana

 

[jemuli]

Meillä 5v lapsi joten hieman tulee ikäeroa. Toisaalta ihana kun isompi ymmärtää että vauva tulee ja pääsee hoitamaan sitten vauvaa kun syntyy.
Meillä siis tämä ns. "Vaipparalli" alkaa ihan alusta taas toisen myötä.

 

[Chimichanga]

Täällä on melkein 6 ja 3 vuotiaat siskot odottamassa ☺. Sain juuri lopetettua tämän 2,5 v imetyksen. Helpottaa sitten vauva-arkea

 

[Chimichanga]

Täällä on melkein 6 ja 3 vuotiaat siskot odottamassa ☺. Sain juuri lopetettua tämän 2,5 v imetyksen. Helpottaa sitten vauva-arkea

Sori oonkin väärässä kuukaudessa

 

[Rytökärppä]

Ai tehdäänkö ne laskelmat vauvan syntymän eikä lasketun ajan mukaan?

Tää on lasketun ajan mukaan, huh. En tiedä mistä keksin tuon syntymäajan.

 

[Rytökärppä]

Meilläkin on vielä vaipoissa taapero, käy potalla mutta ei kauheasti sinne tee. Pehmopandaa käyttää siinä kyllä ahkerammin. Ajattelin kans kesällä panostaa kuivaksi opetteluun, eipä sit niin haittaa jos ulkona lirahtaa.

Ootteko säästäneet edelliseltä lapselta vauvanvaatteita ja -tavaroita? Meillä on melkein kaikki tallessa, mutta silti houkuttais ottaa uusi äitiyspakkaus jos siellä on jotain tosi söpöä.