Mä olen ainakin herkkänahkaisempi ja sanavalmiimpi raskausaikana. Alussa olin myös tunteellisempi. Olen kyllä normaalistikin ainakin miehen kanssa tempperamenttinen, joten ei tämä olotila ehkä kovin radikaalisti ole muuttunut raskauden aikana.
Sen olen kyllä huomannut, että mitä huonompi olo on ollut nyt alkauraskaudessa, sen huonompi olo on ollut myös henkisellä puolella. Nyt kun pahin olo on väistynyt ja energiaa tullut lisää, katselee tätä maailmaakin taas erilaisin silmin.
Alussa kävin myös pienen kriisin että miten tässä mahdetaan selvitä kun kolmas lapsi syntyy, mutta nyt siihenkin asiaan on tullut sellainen varmuus, että kaikki tulee menemään hyvin :) ainut mikä mua oikeastaan surettaa, on tunne että kakkosen vauva aika tulee jäämään liian lyhyeksi. Hän tuntuu vielä niin pieneltä vaikka kehittyykin hurjaa vauhtia ja on muutenkin todella iloinen ja touhukas lapsi. Hänen alkutaipaleensa oli kuitenkin aika vaikea ja ehkä sen vuoksi häntä vielä jotenkin suojelee ja hoivaa eri tavalla. Toisaalta siskoksille on nyt jo seuraa toisistaan vaikka nuorempi on vasta 1v ja 4 kk, joten kaikki varmaan tulee senkin suhteen menemään hyvin. Pitäisi vaan osata olla murehtimatta asioita etukäteen!