Toinen lapsi tulossa

Hei, täällä olisi kans yyksi äiti joka odottaa pikkukakkosta. Täytän ensi kuussa 20v. Ja esikoisemme täytti viimekuussa 2v. Pikkukakkosen laskettu aika on 6.10 ja odotetaan kaikki jo innoissamme kumpi tulee, ei osannut ultrassa kertoa. Esikoinen odottaa kovasti jo isosiskoutta :) tahtoo aina silitellä ja pusutella vauvaa äidin masun kautta :) uskoisin että mustasukkaisuutta on luvassa mutta uskon myös että isosisko tahtoo kovasti auttaa myös äitiä vauvan hoidossa :) meillä ensimmäinen raskaus oli haluttu samalla tavalla kun tämä toinenkin, tai oikeastaan ihan ensimmäinen raskaus meni kesken 9rv, eli ensimmäistä yritimme vuoden ajan, toista n. 5kk, helposti eivät ole siis kumpikaan alkuaan saanut :) esikoisen raskausaikana voin huonosti oikeastaan koko raskausajan 5-27rv kesti alkupahoinvointi ja sitten 35rv-> aina synnytykseen asti. Joka aamuista oksentelua. Tässä toisessa pahoinvointi alkoi samalla tavalla mut helpotti jo 14rv paikkeilla. Myö ei oteta äippäpakkausta kun on edellisen kaikki täällä jo odottamassa :)
 
Mammis, meillä on myös samanlainen lokakuun suma, hauskaa :) minä olen syntynyt 18.10, esikoinen 15.10, ja minun isäni 26.10 ja nyt pikku kakkosen la 23.10.
 
Meidänkin lapsille tulee ikäeroksi 2 v 5 kk , esikoinen on toisen lapsen syntymähetkellä 2 v 5 kk, itse oon 27 v ja uskon pärjääväni
 
Halusin nostaa tän ketjun tuolta perukoilta nyt kun osalla jo nyytit kainalossa ja muillakin loppu häämöttää.

Oma tyttö odottaa melko innolla, pohtii et vauva on varmaan tosi söpö yms. :) Jännityksellä kuitenkin odotan et miten se mustasukkasuus ilmenee kun pieni syntyy, uskon et ei siltä voi kokonaan välttyä kun toinen ollu niin pitkään mun ainokainen pikku prinsessa.
Mites teillä jo synnyttäneillä? Joku jossain ketjussa sitä jo kyseli..
 
Täällä ainakin isoveli on on ottanut pikkuveljen hyvin vastaan. Käy silittelemässä ja pusuttelemassa veljeään usein.♡ Pari kertaa olen joutunut huomauttamaan isoveljeä hieman ronskeista otteistaan pikkuveljen lähellä, muttei mitään kiusan tekoa tmv. pahempaa mustasukkaisuutta ole vielä ilmaantunut. Kerkeäähän sitäkin toki tulemaan vielä..
 
Ai että tämä kahden lapsen kanssa kotona oleminen on välillä yhtä hulabaloobaa. Voin vain kuvitella mitä meininki on kolmen tai useamman kanssa! :D

Kaiholla muistelen esim. pitkiä vaunulenkkejä esikoisen kanssa kahdestaan. En haluaisi sanoa tätä, mutta: On se elämä vaan niin paljon helpompaa yhden lapsen kanssa. Tiedetään: Oma valintanihan tämä on ollut. Varmasti osoittautuu myös täysin oikeaksi valinnaksi. Mitä nyt välillä haikailen menneeseen. :wink
 
Olen usein ulos lähtiessäni miettinyt teitä, joilla on useampi lapsi. Minulle pukkaa hikeä otsalle jo eteisessä, vaikka on vain yksi lapsi, joka ei edes vielä liiku. Omat tavarat ovat levällään, vauvan kamat hukassa, viimeinen puhdas tutti lattialla ja puklurättiä ei mailla halmeilla. Vauva itkee ja minua hikoiluttaa, joten kiireellä ulos. Ja yleensä heti ulkona huomaan, että vessassakin olisi pitänyt käydä, mutta no can do. Siihen vielä mukaan uhmaikäinen taapero ja soppa olisi valmis. :)
 
Muokattu viimeksi:
Jep! On tää kyl aika show! Jimi on välillä vielä perhepäivähoitajalla ni saadaa sillo lampsia Emilin kans pisin kaupunkia :D Tänäänki oltii 2h liikentees
 
Mä oon kans miettinyt, että miten ihmeessä aika riittää kahden kanssa kun yhdenkin kanssa myöhästyn jo bussista yms.. :D
 
Libra: Juurikin tuo edellä kuvailemasi ja uhmaikäinen tosiaan huutaa vessassa, eikä suostu tulla sieltä pois vaikka on varmasti jo tehnyt tarpeensa. Minä sitten häntä sieltä hakemaan, kun olen ensin pakannut vauvan etupihalle vaunuihin. No: uhmis heittäytyy vessan lattialle pyörimään vetelänä + huutamaan pääpunaisena ja tottakai vauva alkaa huutamaan etupihalla: Äidin teki mieli myös huutaa tässä vaiheessa ja aika kovaa! :wink Kyllä tämä luonnetta kasvattaa ainakin tämä meininki..
 
Joo hatunnosto kaikille joilla melko pienellä ikäerolla toinen tullu! Meillä reilu 6v. ikäeroa niin välillä on apuakin isommasta. Esim. jos on just alkanu imettämään ja puhelin/ harso tms. huoneen toisella puolen. Alun jälkeen ei mustasukkasuuttakaan oo ollu, onneks.
Kun kotiuduttiin niin ihan itku kurkussa mietin et mitä mä oon tehny, esikoiselle oli niin kova paikka et pissas yöllä sänkyyn ja oli tosi etäinen. Nyt kuukauden tauon jälkeen on taas saanu kuulla et mulla on paras äiti. :) :Heartred
Kyllä ne lapset vaan on sopeutuvaisia, jotkut vaatii enemmän aikaa kun toiset..
 
Huhhuh... Isoveli on nyt niin uhmis että..... Välil purkaa kiukkuaan pikkuveljeenki, esim. eilen puri sitä nenään! Voi luojaaaaa, meinas hippasen napsahtaa yli siin kohtaa mut sain sit hillittyy itteni kuitenki ja siirsin pureskelijan kauemmas veljestään ja toruin... Mites teil muil kahden lapsen äideil?

Mun äidillä oli viime viikolla molemmat pojat hoidossa ku olin luennolla ja ku menin hakemaan heidät sielt ni mummi oli ihan poikki :D Sano et hän on liian vanha hoitamaa yksin kaht lasta ku pappa oli töissä :D E oli itkeny ain ku sen oli laskenu sylist ja J oli kulkenu sellasen "kynttilänsammuttimen" kans ympäri huushollii ja paukutellu sen kans kaikkee.. Oli siel mummil härdellii kerraksee :excited001
 
Huh, mä näin tän ketjun otsikon tuossa etusivulla, enkä muistanut että tää ketju oli olemassa jo ennen kuin nää meidän lokakuiset syntyi, ja hetken kerkesin ajatella, että onko jollekin jo uusi vauveli tuloillaan... :grin Ja eihän siinä mitään jos oliskin, jos vaan jaksaa! Meillä nyt kuitenkin varmaan ainakin parin vuoden väli olis tarkoitus pitää ennen mahdollista pikku kakkosta :)
 
Meinasin ihan samaa kommentoida kun Niiskumuikkunen, tuli ihan sama mieleen! :grin

Mä oon kanssa läheltä seurannut useamman lapsen vauvaperheita, ja ihmetellyt miten ihmeessä on mahdollista jaksaa ja selvitä, kun yksikin vauva vie ajan ja energian aika tehokkaasti. Jopa tällainen ns. helppo vauva! Mulle on kyllä moni sanonut, että eka lapsi mullistaa eniten, seuraavat lapset jo syntyvät kuitenkin lapsiperheeseen. Mutta en tiedä... Just noi tässäkin kuvaillut tilanteet siitä, että yksi huutaa vaunuissa ja toinen vessassa, niin huh... Tai mun mielikuvissa imettäisi itse toista ja toinen kiipeää kirjahyllyyn tai lukitsee itsensä uuniin tai jotain vastaavaa. Musta tuntuu välillä ihan riittävän haasteelliselta roudata koirat ja vauva samaan aikaan ulkoilemaan (ja muistaa pukea myös itselle jotkut normaalit ulkovaatteet)....
 
Sama täällä! Etenkin kun ne koirat on tuollaisia pieniä ja lyhytkarvaisia, niin että kovilla pakkasilla joutuu vauvan lisäksi pukemaan koirille takit ja töppöset :grin
 
Meillä ei onneksi (pieniäkään) koiria tarvitse pukea peruslenkeille, mutta koirat on mitensennytsanois.... maalaistuneet parissa vuodessa siten, että ne riekkuu ja säntäilee miten sattuu, kun lähtöä tehdään. :grin
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top