Toinen lapsi tulossa

Jänniittää kyllä todella paljon toi mahdollinen mustasukkaisuus... Tavallaan olisi parempi jos sisar olisi jo vanhempi niin pystyy juttelemaan näistä asioista, mutta voipi olla että sitten tosiaan tulee vähän sanaharkkaa ja muuta... Iso shokkihan se tulee olemaan pari vuotiaalle kun yhtäkkiä äidin tississä roikkuu joku ihme makkara joka pitää ääntä ja vie äidin huomion...:wink No ei auta kuin toivoa parasta...

Mulla on kanssa sellanen fiilis että joudun käymään pelkopolilla...(Mikä ikinä sitten onkaan...) Synnytyksessä meni kaikki niin päin persettä kuin vain voi mennä jotenka varmasti h-hetken lähestyessä alan pohtimaan ja pelkäämään... Pääseekö sinne neuvolan kautta vai mitenköhän asia hoituu?
 
Virpi: Neuvolan terkkari voi kirjoittaa lähetteen pelkopolille. Saanko kysyä mikä meni mielestäsi persiilleen ekassa synnytyksessä? Ihan vaan sillä kyselen, kun itsellä samoja tuntemuksia ja olisi huojentavaa jakaa niitä jonkun kanssa joka kokee samalla lailla. Voit toki laittaa myös yv:tä jos et tähän halua laittaa vastausta. :wink Tai siis niin, jos yleensä haluat asiasta jutella.. :) Minä jo ekalla neuvola kerralla juttelin terkan kanssa siitä pelkopolille menosta, niinhän sanoi, että sitten raskauden puolen välin jälkeen, eli lähempänä synnytystä sinne mennään. Tuttuni on kätilö ja hän myös suositteli pelkopolille menoa.
Sanoi, että kun synnytyksessä sitten tietävät, että synnyttäjä on pelkopolilla käynyt, niin synnytystilanteessa otetaan se huomioon.
 
Saatiin tietää viikolla 36 että vauva on perätilassa ja varattiin sitten epäonnistuneen kääntöyrityksen jälkeen leikkaus vk 39. Noh lapsivedet meni kuitenkin seuraavana päivänä kääntöyrityksestä ja lähdettiin sairaalaan jossa kovasti puhuivat että luonnonmukainen synnytys on parhaaksi vauvalle. Siinä hädissäni sitten lähdin synnyttämään esikoista perätilassa... Siitä kaikki sitten lähtikin persiilleen...
Parin ponnistuksen jälkeen ulos tuli jalka ja perässä napanuora, ja siitä sitten lähdettiin kiireesti hätäsektioon...:sad001 Sain nähdä pienokaisen vasta vajaan vuorokauden jälkeen, onneksi isä pääsi hoitamaan vauvaa teho-osastolle. Kaikki meni kuitenkin synnytyksen jälkeen todella hyvin, päästiin seuraavana päivänä yhdessä osastolle koska vauva oli järeää tekoa :Heartred Ihan itkettää kun tätä alkaa taas miettimään mitä kaikkea olisi voinut sattua...:sad001
Toivottavasti kukaan ei nyt pelästynyt tästä, mutta ei sitä koskaan tiedä mitä voi tapahtua... Meillä ei kuitenkaan (ainakaan mun tietääkseni) ollut kummallakaan missään vaiheessa hengenhätä, koska napanuorakin sykki vaikka ulos tulikin... Leikkaushaavakin ehdittiin tekemään perussektio-meiningillä, eikä pystyyn...
Yksi suuri jännityksen aihe onkin että ollaanko syksystä siellä masussa oikein päin vai miten...Etuseinämäistukka ainakin on taas niinkuin viimeksi...Mutta tällä kertaa tiedän haluavani leikkaukseen jos näin on! :wink
 
Mulle kätilö suositteli jo heti synnytyksen jälkeen, kun käytiin synnytystä läpi, että kannattaa hakeutua pelkopolille, jos vielä uudestaan raskautuu. Silloin en oikeen osannut asiaan suhtautua, vaikka olinkin sitä mieltä että ei ikinä enää, jos tää on tämmöstä. :rolleyes:

Nyt kun aikaa on kulunut, osaan jo aika hyvin eritellä, mikä siinä synnytyksessä meni pieleen ja mitkä on niitä asioita, jotka siinä pelottaa: ja kyllä muuten pelottaa!! Ekalla neuvolakäynnilläkin asiaa sivuttiin ja puhuttiin pelkopolista, tokalla käynnillä unohdin ottaa puheeksi...
 
Virpi: Kiitos, että kerroit synnytumyksestäsi. snuu: Sinne vaan kans pelkopolille ilmoittautumaan jos yhtään siltä tuntuu.

Minullehan kävi niin, että esikoinen meni yliviikoille, jonka takia synnytys piti käynnistää. Käynnistys eteni toooosi hitaasti. Olin synnytyssalissa toista vuorokautta! Olin kipeä (kuumeinen), oksentelin ja voimat olivat ihan poissa, kun olisi pitänyt alkaa ponnistamaan. Ponnisteluvaiheen jossain kohdassa vauvan sydän äänet huononivat ja lääkäri teki päätöksen kiireellisestä sektiosta. Näin esikoiseni kanssa meni siis. Sain nähdän esikoisen heräämössä pari tuntia synnytyksen jälkeen. Sekin vain sen takia, että synnytyksessä mukana ollut kätilöopiskelija lähti mieheni mukaan näyttämään vauvaa minulle. :sad001 Kyllä meinaa kyynel nousta silmään, kun tuota mietin. Olisin halunnut nauttia niistä ensi hetkistä vähän pidempään. Ei mennyt munkaan synnytys oikein putkeen ja se on monesti mietityttänyt. Tärkeintä tietysti on, että molemmat selvisimme synnytyksestä hengissä!
 
Mä muistan ikuisesti sen tunteeen kun pikkukakkonen potki mun masussani ja heräsin siihen yöllä. Tunnustelin kädelläni omaa vatsaani ja niitä potkuja. Samalla katsoin kun eiskoinen nukkua tuhajaa mun vieressä. Mä purskahdin itkuun ja mietin, että miten mä koskaan opin ja voin rakastaa lasta koska mä oon korviani myäden rakastunut esikoiseeni HETI ! Mutta kun pikkukakkonen syntyi, ei ollut epäilystäkään ettenkö olisi häneenkin heti rakastunut ja todellakin yhtä vahvasti ! Mieskin jopa itki pikkukakkosen syntyessä ja sanoi, että heti se tyttö vaan vie isän sydämen. :Heartbigred

Mutta nytkun odotan kolmatta, oon alkanut pelkäämään että miten pärjään. Juurikin tämän pikkuakkkosen tempperamentin takia. J akun tulee talvi ja pukea kolmea ja juuri tänään oli keskustelu päiväkodilla, että meillä lapset jatkaa virike paikoilla vaikka vauva tuleekin niin aina heidät pukea ja viedä aamuisin.... HOOOHHOHOHO !
 
Täällä myös toista lasta odotellaan. Ite oon 23 ja miehellä on 9v. tytär joka asuu joka toinen viikko meillä, mutta kakkoseksi lasken kun vain yhden odotuksesta kokemukset.
Perheessä siis 6 & 9 vuotiaat tytöt.
Uskon tyttöjen suhtautuvan hyvin, nyt ainakin olleet innoissaan, paitsi siitä että edessä olis mahdollinen muutto samaan huoneeseen. Vähän tuppaa ahdasta tulemaan..
Miehen tytön äiti sai just pari viikkoa sitten lapsen, vähän mietityttää kun toisella tulee niin iso muutos molemmissa kodeissa. :sad001
Mutta raskaus on sujunut mallikkaasti ja väsymyskin on nyt väistynyt. :)
 
Onko täällä muilla ollut jo supistuksia? Mulla on nyt ollut useampana päivänä jo kipeähköjä supistuksia, samanlaisia mitä esikoisen kohdalla alkoi noin kolme viikkoa ennen synnytystä. Eivät siis ole mielestäni enää ihan harkkasupistuksia, mutta ei kuitenkaan mitään synnytyssupistuksiakaan. Niitä tulee ihan levossakin ja välillä tosi tiuhaankin. Pitäisiköhän tässä jo huolestua ja jäädä saikulle? Onneksi on ensi maanantaina neuvola niin voi siellä jutella asiasta.
 
S1N1: Mulla myös supistuksia ollut jo. Yleensä liittyen rasitukseen. Eivät ne mitenkään mukavalta kyllä tunnu.
Käytän 'kivulias' ja 'kipu' sanoja tarkoituksella vähemmän, koska ne tulevat kokemaan inflaation vielä ennen synnytyksen alkamista. :D
Sanotaanko, että jos minua noin supistelisi levossakin tai töissä ollessa niin kyllä: saikkua hakisin. Eli jos siltä tuntuu yhtään S1N1, niin astelet tohtorin pakeille vaan. Tärkeintä nyt on sinun ja vauvan vointi! :)
 
Ainiin ja piti vielä lisätä, ettei minua 1. Raskaudessa supistellut näin kuin ehkä pari viikkoa ennen synnytystä. Kaiken kaikkiaan mulla supistelua spontaanistin 1. raskaudessa todella vähän. (Synnytyskin käynnistettiin) Siksi tosi outoa minulle, että näin aikaisin alkaa supistelemaan..
 
Eilen supistukset jatkuivat neljä tuntia putkeen ja soitinkin jo kätilöopiston päivystykseen. Neuvoivat ottamaan panadolia, ja sitten itsekin muistin että esikoisen loppuraskaudesta vastaaviin supistuksiin auttoi kuuma suihku :) Onneksi sitten suihkun ja panadolin yhdistelmä sai supistelun lakkaamaan.

Esikoisen kohdalla nämä supistukset hävittivät minulta kokonaan kohdunkaulan ja avasivat käytävää jo kahdelle sormelle, joten päätin, että nyt on parempi käydä tarkistuttamassa onko tuolla alakerrassa tapahtunut jotain. Toivottavasti ei, mutta parempi pelata varman päälle ja niin kuin sanoit Emmy tärkeintä on minun ja vauvan vointi :)
 
Heips,täällä melko sama tilanne kuin Pirpana:lla.. Esikko nyt 6kk eli syntyi marraskuussa 2013 ja nyt laskettuaika 24pv lokakuuta,eli raskauduttu pillereistä huolimatta 2kk synnytyksen jälkeen.. Todella odottamatta tuli raskaus eli ns. vahinko ja ei ollut mitenkään suunniteltu.. Nyt vasta 2 vko sitten saatiin asiasta vasta tietää ja raskaus on nyt viikolla 18 menossa. :) Alku raskaudessa ei minkäänlaisia oireita,ehkä ihan hitusen pahoinvointia mutta sitäkin todella vähän,esikon aikaan huomasi kyllä heti pahoinvoinneista ja äärimmäisestä väsymyksestä että raskaana tässä ollaan nyt 3kk aivan täysin tietämätön koko asiasta.. Että aika salaperäinen tyyppi on tää tulokas :wink
 
Tsempit Ansgu^lle 'salamatkustaja'-raskaudesta.

Mulle tuli mieleen, että meinaatteko ottaa äitiyspakkauksen tällä toisella kerralla vai? Minua harmittaa (niinkin hölmö asia) :wink kuin että siinä '14 pakkauksessa on sellainen apina-makuupussi, kun siinä '13 se makuupussi on sellainen supersöpö siilimakuupussi. Onpa minullakin harmituksen kohteet, mutta näin vain on! :D
 
Onko täällä kellään kokemusta kohdunsuun tunneloitumisesta (funneling)? Mulla siis noin sentin verran tunneloitunut kohdunsuu. Hirveän vähän löytyy netistä juttua, englanniksi hieman enemmän.
 
S1N1: En oo kuullutkaan?! Kuulostaa hurjalta! :eek:

Me ei oteta ä-pakkausta tällä kertaa. Sen apinamakuupussin mä taas haluisin, mutta ei ole varsinaista tarvetta sillekään, niin ehkäpä selviän ilman. :grinSe 140 euroa on aika pieni raha verrattuna sen pakkauksen arvoon, mutta menee meillä vaunujen maksamiseen, joten tulee tarpeeseen. Tietty vois mietiskellä, että myis pakkauksen, jos siitä sillälailla sais paremman hinnan...
 
snuu: Facebookissa on ainakin semmoinen äitiyspakkaus-kirppis, jossa saat tod.näk. myytyä pakkauksen paremmalla hinnalla kuin tuo 140€. Ostin sieltä ulkomailla asuvalle ystävälleni paketin 150€. :wink

S1N1: Ohoh - en ole moisesta tunneloitumisesta aiemmin kuullutkaan. Toivotan teille tsempit ja toivottavasti teillä menee kaikki kuitenkin hyvin!
 
Heipsis! Mäkin liityn tänne turisemaan teijän kans! Olen 24v ja esikoispoika syntyi syyskuussa -12 :) Nyt tästä toisesta olis l.a. 22.10. Saa nähdä koska sitten mahtaa syntyä ku esikoinenki meni melkeen 2vko yli ja pitkän käynnistelyn tuloksena sillonkin :D Toivoisin, et nyt tulis ihan oma-alotteisesti, eikä käynnistäen.
Ikäeroa tulossa siis 2v ja 1-2kk päälle :)

Tossa kun taannoin puhuitte mustasukkaisuudesta ni seki mua aluks huoletti, mut nyt ku poika on nähny viime aikoina täs vauvoja ja tuntunu tykkäävän niistä, käyny silittelemässä ja keinuttelemassa kaukaloo, ni ei enää nii paljoo huoleta :) Ollaan mietitty et sit kun toka syntyy ni esikoiseen silti se suurempi huomio kaikilta vierailtaki, kun ei se pienempi vielä ymmärrä kuinka moni häntä nyt ihailee :D Esikoista huomioi ensin ja antaa hänen ylpeenä isoveljenä käydä esittelemässä vieraille pikkusisarustaan :)

Tuliki tosta pikkusisaruksesta mieleen, ootteko rakenneultrassa kysyny sukupuolta? :) En tiä ootteko keskustellu jo asiasta tääl kysäsinpä nyt kuitenki. Meillä olis rakenne ens viikolla ja haluttais kovasti tietää kumpi tulee :)
 
Meille on toinen tyttö tulossa 1.10. esikoinen syntyi 2.7.13 joten ikäeroo tulee vaan 1v3kk :) Mitenkähän noin pienelle vois selittää sitä vauvan tuloo etukäteen vai tarviiko sitä sen kummemmin "valmistella"? Ja me ei oteta ÄP:tä tällä kertaa ku samat kamppeethan siinä tulee ku edellisessäkii :)
 
Minäkin tänne löysin vihdoin :wink eli esikoinen poika syntyi 2011 ja on jo reipas pikku hoitaja kun vauva tulee maailmaan. Monenlaisia hauskoja keskusteluita on käyty hänen kanssaan aiheesta. :) raskauksissa ei kauheesti eroja mielestäni:)
 
Tää mami 24-v, isäntä 29-v ja esikko 3-v. Kaikki ollaan synnytty lokakuussa, minä 02.10, isukki 13.10 ja esikoinen 15.10 ja tän vaavin LA kortin mukaan 4.11 ja ultran mukaan 31.10. Mulla diabetes, minkä takia esikoinen syntyi rv 36+3 ja tätäkin odotellaan syntyvän aikasemmin, mutta kuitenkin lokakuun aikana. Me itse veikkaamme lokakuun alkupuolta :) Koko perhe siis lokakuisia vaakoja! Ja lapsille tulee siis 4-vuotta ikäeroa. Olisimme toivoneet pienempää ikäeroa, mutta luonto päätti toisin...

Tätä ollaan yritetty siis kaksi vuotta ja nyt tänä vuonna sitten tärppäsi. Viime vuoden alkupuolella saimme keskenmenon ;/ mutta nyt on onneksi kaikki mennyt hyvin! Ja saadaan tämä pieni murunen elämäämme :Heartred

Pikku herramme mieli muuttuu joka pv siintä kumpa masussani asuukaan, sisko vai veikka. Silloin hän haluaa veikan kun leikkii pikkuautoilla ja leegoilla ja silloin siskon kun makoilee sylissä ja kuuntelee vaavia ja juttelee vauvalle masun läpi. Vauvan häkkisänky tulee kuulemma miniherran huoneeseen (vaikka molemmilla sitten omat huoneet) ja hän saa yksin hoitaa vauvaa, laittaa tuttia suuhun jos vauva itkee ja nostaa vaavin omaan sänkyynsä ja peittelee sinne nukkumaan. Äiti saa kuulemma antaa tissimaitoa ja vaihtaa kakkavaipat ja äijä (isi) laittaa ruokaa. Ihana kun tollain selittää, mutta totuus valkenee vasta sitten kun vauva syntyy :D
 
Takaisin
Top