Toinen haaveissa <3

Niemja <3 Toivotaan että huominen ois kuitenkin yllättävä päivä ja piristäisi sinua positiivisuudellaan. ;)
 
Niemjalle tsemppiä huomiselle, suurien tunteiden päivä taitaa olla tulossa kävi sitten miten vaan. Toivottavasti pieni sykkivä papunen siellä näkyisi :Heartred

Mikäs Neitan tilanne? Toivoa on aina jos ei punaista näy!

Me toivottiin pientä ikäeroa mutta valitettavasti se ei toteutunut :sad001 Nyt jos piakkoin tärppää niin ollaan jo 2,5v ikäerossa. Tulee kun tulee, eihän tässä muuta voi sanoa. En halua olla tuomitseva mutta jotenkin pahalta tuntuu kun kovaan ääneen toitotetaan ettei haluta lapsia enää kolmekymppisenä o_O Ikä on vain numeroita eikä varmasti kolmekymppinen ole sen väsyneempi tai nuutuneempi saatika huonompi äiti kuin se kaksikymppinen. Niin ja kyllä, oma ikäni on vastikään muuttunut kolmosella alkavaksi ja olen niin onnellinen että sain elää villiä ja vapaata nuoruuttani rauhassa niin nyt maltan (melko) rauhassa elää perheen ehdoilla. Annetaan kuitenkin kaikkien kukkien kukkia :joyful:

Täällä mennään kp25/29 ja dpo9. Ihmeellisintä kaikista on se että tuhruvuoto ei ole vielä alkanut! Ainakin viimeiset neljä kiertoa on päättynyt siten että viimeiset viisi päivää ennen menkkoja (siis tänään olisi pitänyt alkaa) on tuhruttanut, joten voinette arvata että olen jo ihan täpinöissäni kun nyt ei tätä ilmiötä ole näkynyt :nailbiting: Ovis tuli ihan aikataulussaan joten ei pitäisi johtua siitäkään. Apua voisiko olla totta että meillä olisi tärpännyt :bored::wacky::hilarious::hungry: Ei uskalla vielä sellaista ääneen sanoakkaan! JOS huominenkin on tuhruton päivä niin perjantaina kyllä testaan jo.
 
Nii. Oishan tuota iteki mielellään jo vähän nuorempana lapsia saanu. Olin 26 kun jätettiin ehkäisy pois ja 33 ennenku olin raskaana. Ei mee aina niinku elokuvissa ja pikkusen ahdistaa että näinkö tässä taas käy. Siks oon laittanu takarajan tälle lapsentekotouhulle. Tiedän sitte missä mennään ja miehelle asia on ok.

Tänään on kp10. Viime kierrossa ovuloin kp13, mutta veny se kiertoki sitte 36 pvään (edel. oli 33 pvää ja norm. kierto on ollu 27 pvää) eli en tiiä millon se ovis on odotettavissa edes tällä kertaa. Kiertokalenteri sanoo että ovulaatio olis perjantaina. Mies tulee huomenna kotiin ja lähtee taas perjantaina takas töihin eli ei tossa paljo tallettelemaankaan kerkiä. Jotenki taas ahdistaa jo etukäteen se että ei tääkään yritys tuota haluttua tulosta.
 
Avvilla lupaavan kuuloista!

Pahoittelut mashnu, tuo on aina inhottavaa ku menee menot ristiin :/

Mä olin 22 ku alettii yrittään ja 24 ku poika syntyi. Alle 25 olisin kaikki halunnu tehdä. Ja päätettiin että jos meille ei olisi lasta tullu alle 30v nii oltais jääty lapsettomiksi.
 
Niemja toivottavasti ei (ei mulla sua vastaan mikään oo :D) ja sulla huomenna kaikki hyvin. Tsemppiä <3
 
Onhan toi ikäasia aika mielipidekysymyskin. Itse oon aatellu et lapset ennen 30v, mut varmasti oisin myöhemminkin yrittänyt, jos vaikka ei sopivaa puolisoa ois löytyny aiemmin, tai jos ois tullut pitkä yritys. Jokaisella varmaan ollut joku tietty ikä mielessä, mut sit se muuttuu tilanteiden mukaan. Ja tosiaan kaikki ei koe olevansa valmiita ennen 30v, tai sit on huono tuuri eikä onnistu :( varmaan voi sanoa olevansa onnekas jos onnistuu pysymään ikätavotteessaan. Itse olin myös 22 kun aloin ekaa kertaa yrittämään, nyt kohta 27 ja toinen tulossa.. toki mieskin vaihtui ennen ekaa lasta. En kyllä ois lopettanu yritystä 30v ainakaan jos eka kyseessä, tuskin myöskään tokan kohdalla..

Avvi, oi kun tulis plussa :)

Mashnu toivottavasti ehditte talletella!

Plussatuulia tänne!
Rv 30+1
 
Jokainen varmasti tuntee itsensä ja tietää milloin ei enää jaksa sitä vaipparallia. Ei siitä tartte suuttua jos joku sanoo et alle 30 haluu tehä lapset. Se ei tarkota sitä, että olis huonompi äiti vaikka tuliski äidiks vasta yli 30v. Sitä tässä tuskin kukaan tarkotti. Ikä on tosiaan vain numeroita ja jokainen tietää milloin haluaa lapset tehdä ja minne ikään mennessä.. Mekin alotettiin yrittäminen kun minä olin 21 ja juurikin sen takia, että koskaan ei tiedä miten kauan menee kun tärppää ja jos tärppää niin pysyykö mukana. Meki saatiin esikoinen vasta ku olin 25. Eli kyllähän tuossa vierähti aikaa. Tiedän vain sen miten itse ja mies halutaan nää lapset tehdä. Niin ja aina ei tosiaan tiedä tuleeko niitä lapsia enempää kun tää yks ja olen ottanut ite tähän sellasen asenteen, että "jos ei tule toista lasta, niin onneksi on sentään tämä yksi pieni ihana pallero"
Me saadaan olla onnekkaita kun meillä on edes yhdet lapset, kaikki kun ei välttämättä saa sitä yhtäkään.

Mutta täällä ollaan edelleen oireettomana. Ei oikeastaan ole ollenkaan olo, että olis raskaana. Mikään muu ei enää kerro raskaudesta ku positiivinen tikku.. Noh oottelen rauhassa tulevaa ultraa ja yritän olla stressaamatta. Lohduttaudun sillä, että jos ei kaikki ole hyvin niin tuskin olisin siihen itse pystynyt vaikuttamaan. Tukilääkityskin on niin ei ainakaan sen puuttuminen harmita sit jos kesken menee. Mulla kun kuitenkin se keskenmeno vaara on melko suuri..
 
Kyllä mäkin oon sitä mieltä että jokaiselle löytyy oma rytmi toivoa lapsia. Tällä hetkellä vaan eniten toivon että meille toinen suotaisiin <3 en mieti ikää tai ikäeroa!
Niemjalle isot tsemppihalit täältä. Täällä ollaan hengessä mukana täysillä!
 
Tänään aloitettu vehnäalkioöljyn ottaminen (kp4), kokeillaan nyt sitä jos vaik tärppäis.

Itellä oli aikoinaan tarkoitus et lapset teen nuorena, mut hyvähän se oli haaveilla kun ei oikeaa miestä kohdille tullut. Esikoisen sain 29vuotiaana, mutta en oo missään vaiheessa ajatellut et olisin "vanha" ensisynnyttäjä. Et ammatit oon lukenu ennen lapsia ja töitä tehnyt niin että säästöjäkin oli kertynyt ja hyvät äitiyspäivärahatkin sai.
 
Joo se täytyy sanoa positiiviseks puoleks, että vähän kypsemmällä iällä lapsen ku sai niin ei kauheesti tarvinnu penniä venyttää äitiyslomalla. :smug:
 
Täällä kp1 jo tänään. Nyt jomottaa oikealle mistä oletan muniksenkin irronneen ja minne jomotteli joku päivä sitten. Omituista. Hankalasti seuraava ovis mutta ei auta kuin tehdä reissusuunnutelmat sen mukaan.

Itse olin valmis äidiksi vasta reippaasti yli 30v ja eipä aikaisemmin ollut edes sellaista miestä joka olisi sopinut isäksi. Tyytyväinen näin mutta kiire on nyt toisen kanssa, mulle se on tärkeää koska itselle sisarukset ikään katsomatta on tärkeitä ja toivon omalle lapselle edes yhtä.
 
Mä olin sitä mieltä et ellen saa lapsia ennen kun täytän 30v en halua niitä ollenkaan. Luulin et mulla olisi mies ja lapset jo ennen kun täytän 25v :)
Elämä ei kuitenkaan aina mene niin kuin suunnittelee tai haluaa. Tapasin nykyisen mieheni kun olin 28v. Ennen sitä vietin aika villiä ja alkoholihuuruista elämää. Suhteen alku oli aika hankalaa, molemmilla oli omat taakkansa mutta suhde saatiin toimimaan ja lapselle annettiin lupa tulla kun olin 31v. Kolmen keskenmenon jälkeen saimme kuitenkin esikoisemme muutama viikko ennen mun 33v synttäreitä. Nyt lapsia on kolme ja odotan neljättä, hän syntyy vähän ennen kun täytän 39v.
En ikinä ajatellut ryhtyväni äidiksi "näin" vanhana mutta niin se elämä heittelee. Ymmärrän kyllä ton rajan asettamisen, mullakin oli ajatuksena et jos ei tätä neljättä saada ennen mun nelikymppisiä niin lapsiluku jää kolmeen. Mutta kehottaisin kuitenkin pitämään mielen avoimena, ikinä ei tiedä mitä elämä meille keksii.
Plussatuulia tasapuolisesti kaikille :)
 
Huh, on ollut niin kiirettä, ettei oo päivisin ehtinyt kuin pikaseen lukeen kaikki kommentit! Oon ollu kolmistaan ipanoiden kanssa. Miehen aikaisemmasta liitosta on noi 8- ja 6-vuotiaat ja hitto, että niissä onkin hommaa :banghead: Heidän äitinsä on ns. vapaankasvatuksen kannattaja ja nyt kesällä kun ovat 2 viikkoa aina poissa, niin huomaa kuinka taannutaan aivan pikkulapsen tasolle ja kaikki meidän talon säännöt on unohdettu:facepalm: Ja kaikki kätttäytymissäännöt ylipäätään..

Nyt ois jo kp12, jotain ovislimaa oon tässä pari päivää bongaillu, joten eiköhän se tossa vkl ois tulossa :) Eilen jo ehdittiin ekat talletukset tekemään.. Jotenkin nyt vaan tää väsymys ärsyttää ja tuntuu, etten tämmöisessä stressaantuneessa tilassa edes pysty raskautumaan :wideyed: Mutta toivotaan parasta :)
Anteeksi oma-napailu:hilarious:

Niemjalle paljon onnea matkaan ultraan!:Heartred
 
Jnnajsmine ei oo helppoa teillä. Tuo vapaa kasvatus on niiiiiin syvältä... Tiedän muutaman tapauksen jossa uudisperheet taistelee samojen ongelmien kans. Ei kivaa.

Miilo niinhän se on, serkku kans kuvitteli että hällä on kaikki ennen 25v ja toisin kävi, sai 32v vasta ekan lapsensa. Mulla kävi säkä ja löysin aviomieheni jo 18v ja suhde on kestäny että kerkesin toteuttaa unelmani, kaikille ku ei niin käy. :)

Huuuuh. Puoli tuntia ultraan. Nyt on kyllä nii kauhiat jännitykset, tietysti toivon parasta ja tunteet sanoo että elämää on mutta järki sanoo että ei oo ja tyhjennys on viikonloppuna edes. Koitan mennä sillä mielin että mitää ei löydy mutta totaaliromahdus se on silti jos ei löydykkää elämää.. No, ei auta. Onneks te ootte täälä mukana ja tukena ♡
 
Vooihan helvetinvittuperkele. Se oli vasta lääkäri mistä sain lähetteen eteenpäin. Tokiki sain kiireellisenä sen että toivottavasti tulis pian aika mutta epätietoisuus jatkuu.. Lääkäriki sanoi että verikokeiden tuloksista ei voi sanoa juuta eikä jaata että ultralla varmistus
 
Eikä!!! Mä marssisin varmaan suoraan yksityiselle tossa tilanteessa.. :s
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top