Terveysasiat

Mulla on ollut kilpirauhasen vajaatoiminta jo toistakymmentä vuotta "kaverina". Lääkityksenä Thyroxin. Annosta nostettiin 25 mikrogrammalla alkuraskaudesta (osittain kylläkin omasta aloitteestani).

Saas nähä millainen veivaaminen arvojen ja lääkityksen kanssa tulee tässä raskauden edetessä. Tuon annosnoston jälkeen ainakin arvot on ollu tosi hyvät; tosin lääkäri oli heti jo laskemassa annosta, kun arvot on ihan yläviitteissä (mutta ei kylläkään vielä liikatoiminnan puolella). Onneksi sain puhuttua järkeä lääkärille (neuvolantäti välikätenä) ja sain jatkaa toistaiseksi samalla annoksella, kunhan katsotaan seuraavat kontrollikokeet jo parin viikon päästä... :rolleyes:

Tosi ärsyttävää, kun joka ikisellä lääkärillä on erilaiset mielipiteet kilppariasioiden suhteen. Tämäkin lääkäri (ns. omalääkäri tk:ssa), joka tällä hetkellä päättää lääkityksestäni yms. ei ole IKINÄ nähnyt mua edes henkilökohtaisesti. En muista ollaanko edes puhuttu puhelimessakaan! Kaikki kommunikointi menee hoitajan/Kanta.fi:n kautta. Tämä on sitä henkilökohtaista palvelua juu... :shifty:
 
Munkin pitäis vissiin mennä sokerirasitukseen jo lähiviikkoina. On vähän sukurasitusta ja on mulla pikkasen ylipainoakin (vaikkakaan ei paljoa). Hiilarinsietokyky mulla on kyllä ollut huono jo ennen raskauttakin. Näiden asioiden vuoksi neuvolantäti päätti, että voisin käydä rasituksessa jo 12-18 raskausviikoilla.

Aattelin kyllä vielä lykätä asiaa seuraavaan neuvolaan asti, menen ekaa kertaa neuvolalääkärillekin meinaan 26.8, voisin siellä kysyä vielä asiasta ja että koska mun kannattaa kokeisiin mennä...
 
Kyllä siihen sokerirasitukseen kannattaa mennä jos terkka on niin sanonut... Sukurasitteiden takiahan useimmiten sinne joutuu jos jo alussa täytyy mennä.
Ite kävin joskus 11 viikolla ja jo silloin oli mulla arvot koholla! Itellä sukurasitteet ja ylipainoa...
 
Ei siitä diagnoosista muuta seuraa, kuin mittailua, ja jos arvot ovat kotimittauksissa ok, siinä se. Mittailu on helppoa ja nopeaa, ja tietää sitten varmasti, että kaikki on kunnossa.

Jos arvot ovat koholla kotimittauksissa, siitä toki seuraa toimenpiteitä, mutta hyvä niin, koska muuten lapsi on sairas jo syntyessään, ja kaikille on mukavampaa, että lapsi on syntyessään terve. Lapsi voi myös kasvaa raskausdiabeteksen takia liian isoksi, ja sekin on kiva tietää, ennen kuin yrittää synnärillä puskea ulos liian suurta lasta.

Minulle tuli diagnoosi, mutta vaikka syön kotona kuinka "väärin" tahansa, arvot eivät nouse, joten diagnoosi ei ole minulla vaikuttanut mihinkään. Terkka kysyi, olenko muuttanut ruokailujani, vastasin, että en, ja terkka totesi, ettei tarvitsekaan, kun arvot ovat näin hyvät muutenkin.
 
Mulla on ns. Epätyypillinen kilpirauhaslääkitys thyroxin ja liothyronin. Mua pidetään joissain paikoissa melkein rikollisena/narkkarina sen takia. Oon tottunut vääntämään tästä aiheesta ja luotan yksityiseen omaan lääkäriini todella paljon. Ja koen että hänen avullaan tämä raskaus on ylipäätään saatu mahdollistettua. Täytyy olla vaan kovana, jos kokee että olo on hyvä eikä liikatoimintaoireita ole. Mullakin yks lääkäri kirjoitti papereihini, että potilas ei suostu alentamaan lääkitystään koska kokee ettei liikatoimintaoireita ole. Eikä ole ollutkaan. Tuo liothyronin lääke laskee TSH:n mittaamattomiin, mikä tarkoittaa lääkkeestä mitään tietämättömän mielestä aina automaattisesti liikatoimintaa.
 
Minä pyysin terkalta neuvolassa, että ottaa kilpirauhaskokeet kun suvussa on vajaatoimintaa, niin multa löytyi jonkinasteinen vajaatoiminta ja alotettiin pieni annos Thyroxinia vähän yli viikko sitten. Vointi on ollut alkuraskauden ajan ihan järkyttävän väsynyt ja melkeinpä masentunut, mutta nuo johtui myös kamalasta pahoinvoinnista ja oksentelusta. Nyt 12. viikon jälkeen en ole oksentanut kuin yhdesti, kun aiemmin oksu tuli 1-3 kertaa päivässä. Enivei, olo on parantunut huimasti ja nyt tuntuu että päivällä virtaa riittää ihanan paljon, ja olen taas onnellinen, tämä johtuu siitä että oksentelu loppui mutta ehkä lääke alkaa myös tepsimään vähän :)
 
Olen nyt muutamien viikkojen ajan tehnyt kotiseurantaa sokeriarvoista, kun tässä parin viikon sisään pitäisi sinne sokerirasitukseen mennä. Selvästi alkanut olla isompia lukemia ja päätin nyt siirtyä jo ruokavaliolle.

Painon olen saanut pidettyä kurissa, se pompsahti 1,5kg heti alkuun ja nyt pysynyt samassa lukemassa, viikkoja 15.

Ilmoittauduin sentään odottajille tarkoitettuun liikuntaryhmään ja jos nyt jotain muutakin uutta aktiviteettia saisi kalenteriin, aion nimittäin nyt vihdoin toisen lapsen jälkeen saada pienen ylipainoni kuriin. Myös välttääkseni kohonneen diabetesriskin!

Esikoisen myötä vähäiset urheiluharrastuksetkin kun on jääneet. Nyt olisi hyvä hetki valmistautua elämäntaparemonttiin.
 
Te joilla on astma, niin oletteko käyttäneet Ventolinea normaalisti raskausaikana? Onko lääkäri antanut sen käytöstä jotain erityisiä ohjeita liittyen raskauteen?

Mulla on juhannuksesta asti ollut yskä ja vihdoin tänään kävin lääkärissä asian suhteen. Lääkäri haluaisi testata voisko mulla olla astma ja pitäis pari viikkoa nyt sitten kotona seurailla pef-mittarilla ja vetää Ventolinea aamuin illoin. Mietittiin siinä lääkärin kanssa tuota Ventoline-asiaa raskauden kannalta. Yskä on kuitenkin jatkunut jo niin pitkään, että jotain pitäis tehdä... Toinen vaihtoehto olis ollut, että olisin saanut suoraan jonkun inhaloitavan kortisonin kuukaudeksi enkä tiedä onko sekään hyvä juttu... Ei tuolla Ventolinella ole suoraa yhteyttä mihinkään epämuodostumiin tms. löydetty, mutta kovin varoitellaan lääkkeen ohjeissa, että raskauden aikana käyttö vain jos on kunnon tarve. (No, mitä lääkkeitä sitä nyt turhaan muutenkaan käyttäis...)
 
mulle lääkäri sanoi eilen, että jos henkeä ahdistaa, pitää ottaa lääkettä. (mulla ei oo säännöllistä astmalääkitystä)
Hapenpuute on paljon suurempi riski lapselle kun ne lääkkeet!

mulla siis käytössä ventoline ja flixotide (kortisonipohjainen) allergiakautena. (tänä kesänä en oo tarvinnu, liekö raskaudesta johtuen vai heikosta siitepölykesästä)
 
Suurin osa astmalääkkeistä (mm Ventoline) on ihan ok raskauden aikana. Sikiölle on tosiaan niistä isokin hyöty jos äidin hengitys pysyy parempana. Itsellä siis ollut vuosikausia lääkitys ja noin 16v sitten neuvolalääkäri ohjeisti ettei saa käyttää ja äitiyspolilta soittivat hänelle heti että onko vauvalle turvallisempaa jatkuva hapenpuute ;) Nykyään tiedot noista ja muistakin lääkkeistä löytyy kivasti teratologisen tietopalvelun nettisivuilta ja sinne voi soittaakin jos ei omaa lääkettä mainita tms.
 
Mulle iski pahoinvoinnin loputtua kesäflunssa. Kurkkukipua, kuumetta, poskiontelot vaivaa, väsymys ja särky sietämätön ja sit vielä tää pääsärky joka ei helpota edes noilla panadoleilla mitä nyt olen joutunut syömään maksimimäärän päivän aikana. Onneksi on tuo nokkakannu jolla saa nenäontelot putsattua niin ettei ole pahemmin repinyt poskia, koska mulle helposti tulee poskiontelontulehduksia. Mutta kyllä aika koettelemusta kun 7 viikon pahoinvointijakson jälkeen alkoikin kuumeilu :/
 
Mäkin olin koko viime viikon saikulla flunssan takia, oli kyllä tavallista pahempi. Tänään lähen koittaa töissä olemista... Vielä vähän nuha vaivaa, mut jospa se menee ohi.
 
Täälläkin voiton puolella, tyttöihin on nyt iskeny flunssa/kuumeilu, mut jospa saisin miehen vanhemmille hoitoon ne ainakin huomiseksi niin vois ite mennä töihin. Päänsärky olikin 3päivää kestävä migreenihelvetti. Huhhuh. Kyllä jos sitä nyt sais olla siinä "elämänsä kunnossa" pikkuhiljaa tässä vaiheessa raskautta. Tän viikon jälkeen alotan viikon loman ja ah, niin ansaitusti! :) toivottavasti se aurinkokin seuraa sinne asti.
 
Onko kellään selän kanssa ollut ongelmia? En tarkoita nyt raskauteen liittyvää selkäkipua vaan, että onko esim. leikattu selkää tai ollut muuta ongelmaa. Itsellä on neljä vuotta sitten leikattu välilevynpullistuma selästä josta jäi krooninen hermosärky oikeaan jalkaan. Toisilla voi olla vaikeaa raskauden aikana mutta toisilla se ei vaikuta mitenkään kipuihin, näin ainakin lääkäri sanoi. Itsellä harvemmin koskee selkään mutta hermosärkyä on ajoittain. Tosin nyt raskauden aikana ei ole ollut yhtään sen enempää kipuja kuin ennen raskautta, vielä ainakaan :)
 
Mulla on todettu n. 15 vuotta sitten välilevyn rappeumaa ja aijemmin se häjyili pahastikin. Lääkärit sanoivat mulle silloin että raskauksissa voi olla ongelmaa ja voin joutua jopa pyörätuoliin, mutta ONNEKSI olen treenannut selkää eikä se selkäkipu kestä kuin muutaman päivän. Alussa kun rupesin treenaileen niin selkää särki aika paljonkin kun joutu rääkille, mutta siitä on ollu hyötyä paljonkin. Pilatesta, cxworksiä ja kahvakuulaa :)
 
Mä oon kyllä ahkerasti käynyt salilla ja lenkillä sekä säännöllisesti treenannut syviä vatsalihaksia. Liikunnan avulla kivut helpottui, kun lihakset vahvistui. Uskon, että se auttaa paljon nyt raskauden aikana :) Selässä ei mitään uutta vikaa ole mut eihän se leikattu selkä enää ole samanlainen kuin terve selkä. Oon kyllä varautunut siihen, että jossain vaiheessa saattaa olla hankalampaa niin sillä kyselin, että onko kellään ollut vastaavaa :)
 
Onko muilla minkä verran supistuksia? Mulla ollu jo pitempään semmosia satunnaisia, mut tänä viikonloppuna huomasin enemmän ja kipeempi ku käytiin kaupassa ja oli pitkä seisominen ku valittiin tapettia ja maaleja. Rupes lopulta siellä kaupassa ihan kivistämään et ei kyllä enää mikään täysin kivuton supistus ollut! Ja istuessa on ruvennu tuntumaan.. Toivottavasti ne ei tee mitään tuhojaan tuolla alakerrassa mutta mullahan eka raskaudessa oli jo muistaakseni rv 30 paikkeilla pehmittäneet paikkoja ja lyhentäneet kanavaa.. Ei yhtään huvittais joutua mihinkään vuodelepoon ku ois niin paljo kaikkea mitä pitää kotona tehä ja muutenkaan en oo sellanen et vaa makoilisin ku tykkäisin tehä kaikkee! Pitänee ens viikolla soitella neuvolaan vielä ku otettiin vielä viljely siitä emätineritteestä ettei nyt oo vaik joku tulehdus joka aiheuttaa noita suppareita.. Ja sit jos kävis neuvolalääkärillä tarkastamassa kohdunsuun tilanteen. Vaikka aika harvinaistahan se taitaa olla et näillä viikoilla ees mitään vielä tapahtuisi mut saispahan ainaki mielenrauhan :)
 
Mulla oli (kai) eilen illalla. Tosi epämukava olo ja kohtu ihan kova. Välillä teki myös kipeetä kun liikku tai koski mahaa... Onneks huomenna ru...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top