Terveysasiat

Mulla on Suvussa äidillä ja sen äitillä kilpirauhasen vajaatoimintaa, joten mie joudun antamaan verinäytteet tsh ja t4v varten.
 
Kilpirauhasen vajaatoiminta on ollut matkakumppanina jo kaksikymmentä vuotta... neuvola halusi ainakin meillä kontrolloida heti plussan jälkeen kesäkuun ekalla viikolla, silloin arvot oli viel hyvät ja lääkitys kohdallaan. Seuraavaksi palattiin asiaan heinäkuun ekalla viikolla kun kävin seulontaa varten antaa verta. Sit nostettiin jo lääkitystä yhteensä yhden tabletin verran viikkotasolla. Ja ohje oli että seuraavaan verikokeeseen tulee mennä kuukauden kuluttua. Eli varsin tiiviisti täällä Itä-Suomessa arvoja kurkistellaan!
 
Kerkesikö sulla jenny tulla oireita ennen kun annosta nostettiin? Mulla on muutamana päivänä ollu tosi vaikee olo. Viimeyönäkin nukuin 16h ja tuntuu että mikään ei kiinnosta. Taitaa olla verikokeiden paikka...
 
En ainakaan huomannut oireita. Väsymys on ollu tosi kova jo usean viikon ajan, mutta todennäköisesti se kuuluu ihan raskausoireisiin. Myös tuo tunne, ettei mikään kiinnosta, on tuttu. Meinaa hankaloittaa jo ihan työntekoa ja paras sesonki olis töissä päällä - ei ollenkaan hyvä yhdistelmä. Luulen tämän kaiken kuitenkin johtuvan tuosta rajusta väsymyksestä ja hyvin iltapainotteisesta työstä, joka vie aina unirytmit sekaisin. Viimeisillään raskaana oleva kollegani kertoi myös kärsineensä samoista oireista aikanaan ihan ilman kilpirauhasen temppuilua. Lohdutti vain että väsymys kuuluu juuri tässä vaiheessa kuvaan ja että kyllä se siitä muutaman viikon kuluttua helpottaa. Mutta KuplaKameli vaadi ihmeellä kokeet otettavaksi, jos yhtään siltä tuntuu!
 
Jos mä tähän ketjuun kirjoittelisin perjantain kokemuksiani. Onnellisena olin töissä, kunnes puolen päivän jälkeen menin hakemaan asiakasta (oon invataksikuski) omakotitalosta, jossa oli portaat pihalla. Talo on kahden kadun kulmassa ja ajoin tietty sinne osoitteen puoleiselle pihalle johon portaatkin johtaa. Asiakkaan puoliso pyysi tulemaan toiselle puolelle, joten ei kun autoa siirtämään. Portaiden alapäässä astuin vasemman jalan nilkan niin että nyrjähti kunnolla ja oikea polvi siihen sorahiekkaan (sukkahousut repaleisiksi ja todella kipeä haava ja naarmut). Onneksi yritin ottaa käsillä vastaan mutta kyllä mä mahalleni menin. Pieni itsensä keräily ja klinkkailu autolle (onneksi automaatti niin vasemmalla jalalla ei mitään ajaessa tee) ja auton siirto toiselle pihalle. Asiakas kyytiin ja vein hänet terveyskeskukseen (ei mun asuinpaikkakunta), kävin siellä vessassa puhdistamassa polven ja heitin sukkikset roskiin. Nilkka vaan särki eikä antanut kunnolla astua päälle, joten soitin pomolle että minne meidän työtapaturmat kuuluu hoitoon. Sain ajan yksityiselle vasta parin tunnin päästä ja ajelin siinä välissä pari kyytiä, mutta mahdollisimman vähän nousin autosta.
Lääkärille kun menin niin kerroin että rv 8 meneillään niin hän totesi että onneksi on vielä niin alussa että on hyvin suojassa sisällä vielä, no ainakin mulla on kun on reilusti ylipainoa (bmi 41). Mutta röntgeniin se lähetti vaikka hieman ihmettelin niin oli sitä mieltä on nilkka kaukana mahasta. Rtg-hoitajat olivat kyllä hieman ihmeissään, kun kuulemma etenkään alkuraskaudessa säteilyä ei suositella, mutta lääkärin lähetteellä kun mentiin niin ok. Laittoivat kyllä useamman suojaessun mun mahan päälle. Onneksi sentään vain nyrjähtänyt tuo nilkka, ettei murtumaa ollut, mutta nyt on viikonloppu lepäilty rauhallisesti kotona ja huomenna alkaakin ihan hullu työviikko: ma-pe yhteensä 54h töitä, la vapaa ja su 10h töitä. Onneksi seuraavalla viikolla on neljä vapaapäivää ja sitten on eka neuvolakin :)
 
LaSanna, kylläpä kuulostaa oudolle että määräsi sut röntgeniin :eek: Tuli ihan joku valelääkäri mieleen.. no onneksi ei ollut murtumaa ja selvisit vaan säikähdyksellä :)

Mä eilen illalla tunnustelin mun napaa. Ja en edes tiedä miksi mutta heti huomasin jotain outoa siinä. Seisoessa se tuntuu kuin olisi aivan aavistuksen pullollaan. Ja kun sitä painaa niin se pullotus painuu takaisin.. mää sit eilen nettidiagnosoin itelleni jonkin sortin napatyrän alun... voi hitto!! Toivottavasti ei mene pahemmaksi.. onneksi on keskiviikkona tuo lääkärineuvola jossa sit saa kysyttyä asiasta..
 
Googlailin aihetta niin kyllä raajoja tosiaan saatetaan kuvata raskaana kun ovat sen verran kaukana maasta. Ja esim kolaritilanteissa voivat jopa lantiota/selkää kuvata kun äidin etu menee lapsen edelle.
Onhan ne 80-luvulla röntgenissä kuvanneet mun äidin lantion synnytystapa-arviona. Ja mä oon kuitenkin ollut pieni syntyessään, 2970g.
 
Esikoista odottaessa kaaduin ja loukkasin nilkkani, joka myös röntgenkuvattiin, kun en voinut jalalla kävellä. Kyllä lyijyliivit hyvin mahaa suojaa. Enemmän olin huolissani maha-asukin tärskystä, onneksi oli lyhyt matka maahan ja paksu toppatakki pehmentämässä.
 
Minäkin oon menossa sokerirasitukseen jo 12-16 viikoilla. Syynä sukurasite ja se, että mulla ollut työterveyden tarkastuksissa paastosokeri aina lähellä normaalin ylärajaa. Äidillä ollut aikanaan raskausajan diabetes, joten katsotaan mitä tuleman pitää.

Hammashoidossakin noita röntgenkuvia vältetään ottamasta raskaana olevilta, vaikka siinä ollaan aika kaukana mahasta. Pahoissa tilanteissa kuvan voi kuitenkin ottaa, jos suojaa vatsan. Periaatteessa sädeannokset hammaskuvissa tosi pieniä ja sirontaa (säteiden leviämistä ohi kuvatun paikan) tapahtuu kunnossa olevilla laitteilla hyvin vähän. Sikiöllä kuitenkin yksikin geenimutaatio voi olla kohtalokas, joten turhia riskejä ei kannata ottaa. En kuitenkaan usko, että siitä jalan kuvauksestakaan mitään suurta riskiä on ollut etenkin, jos on hyvin lyijyllä suojattu masu. Ei pitäis säteiden tulla muutenkaan mahaan asti (tosin en tarkkaan tiiä millasilla röntgenkoneilla jalkoja kuvataan.
 
Mullakin on muutaman viikon päästä edessä sokerirasituskoe. Isän sairastaman diabeteksen takia se halutaan tehdä, vaikka olen normaalipainoinen ja syön terveellisesti. Mutta eipä se niin paha juttu ole, kuten täällä on jo todettukin. Sen litkun maku on vähän kuin joisi limsaa tai makeaa mehua.

Luin jostain artikkelista tältä sivustolta, että raskauden aikana yleensä ihon ja hiusten rasvaisuus vähenee. Mulla näin ei ole käynyt, pikemmin päin vastoin. Iho on huonon näköinen ja finninen, ja hiukset rasvoittuvat myös runsaasti. Onko muilla käynyt näin? Meneekö tää ohi, vai kestääkö koko raskauden ajan?
 
Mä istuskelen labran odotussalissa sokerirasituksessa, vielä viimeinen näyte ottamatta. Mun mielestä se litku ei maistu limsalle vaan pelkälle sokeriselle vedelle eli pahaa mutta kyllä mä sen pystyn kantaan kurkusta alas. Ei sitä kannata suussaan pyöritellä ja makustella.

Mulla on myös nopeammin rasvoittuneet hiukset. Mulla tulee finnejä muutenkin mutta nyt on ruvennut tulemaan erilaisia ja ihmeellisiin paikkoihin. Tiistaina oli reidessäkin.
 
Hyy, mun pitäs ens viikon tiistaiks varata toi sokerirasitus.. ihana vapaapäivän suunnitelma.. nooh onpahan sekin ohi sitten :)
 
Oih, mä sain puhtaan paperit :) todella alhaiset arvot! Paastoarvo korkein mikä lienee hyvä asia :)

Muoks, siis raskausdiabetes
 
Muokattu viimeksi:
Onko täällä muita, joilla on tai on ollut masennusta? Mulla vuosien vaihteleva historia tän asian kanssa ja nyt alkuraskaudesta on taas tuntunut hankalalta. Netistä lueskelin, että alkuraskauteen voi liittyä masennusoloja, joten toivotaan, että menisi pian ohi (nyt 9+5). Lopetin lääkkeet keväällä tän vauvatoiveen takia, mutta terapia jatkuu normaalisti. Tosin nyt on siitäkin pitkä kesätauko ja ootan vaan, että pääsisin taas avautumaan.
 
Vaahtokarkki: Minulla on ollut masennusta. Todettiin, kun olin 17-vuotias, vaikka oli sitä jo kauemminkin ollut. En vain aiemmin suostunut menemään psykologin juttusille. Suunta on parin vuoden ajan ollut jo parempaan päin enkä olisi välttämättä lääkkeitä tarvinnut enää vuoteen, mutta vieroitusoireiden pelossa en ole uskaltanut lopettaa. Kesäkuun lopussa viimein sain lopetettua, kun oli hyvä syy. Terapia kyllä jatkuu edelleen, nyt heinäkuun ajan ollut vain taukoa siinäkin.

Nyt alkuraskaudessa en ole kyllä huomannut mitään masennusoloja, hetkittäisiä ahdistuksia ja turhautumisia on ollut, mutta ne ovat onneksi menneet nopeasti ohi.
 
Kiva kuulla, että sulla on nellie mennyt hyvin :) Ja on jotenkin lohduttavaa kuulla, etten ole ainoa, joka on raskaana ja käy terapiassa. Mietin välillä, että olenko itsekäs, kun haluan lapsen masennuksesta huolimatta, mutta toisaalta mullakin on terapian myötä mennyt paremmin (viime viikkoja lukuun ottamatta) ja olen toivonut lasta jo pitkään. Ajattelen myös, että hyvä käydä ne terapiat nyt kun vauva on vielä masussa tai sillon kun se on pieni, niin olen sitten ehkä vähän parempi mamma lapselleni :)
 
-Lotta-, mulla kans iho kasvoissa normaalia rasvaisempi ollut nyt raskauden aikana. Etenkin otsaan tullut pientä nyppyä ja tänään huomasin, että leukaan alkaa nousemaan pari finniä. Mulla on ollut normaalisti aika siisti iho kasvoissa ja ennemmin melkeinpä kuinva kuin rasvainen, finnejä tullut aika harvoin enää nykyisin. Mä ainakin oon kuvitellut, että tää olis raskaudesta johtuvaa. Hiusten rasvoittumisesta en osaa sanoa... pesen ne joka toinen päivä niin kuin ennenkin.
 
Tässä vau.fi sivuilla oli nyt asiaa B-streptokokki bakteerista. Mulla oli se edellisessä raskaudessa ja eihän se vissiin minnekään katoa joten tässäkin raskaudessa myös huolena. Se ei kyl oireile millään lailla, mutta todella hälyttävää ajatella että ennenkuin vauva syntyy, täytyy äidille (ehtiä) antaa antibioottia ettei se tartu synnytyksessä vauvaan ja sillä voi olla kohtalokkaat seuraukset. Meinaan kohdallani että aijon heti lähteä sairaalan suuntaan kun pikkusenkin alkaa kunnon supparit että ehdin saada sen antibiootin. Viimeksi se oli aika hilkulla että antibiootti kerkes mennä tipassa. olin yöllä 01-03 kotona, 03-04 ajettiin miehen kanssa sairaalaan ja 05 tyttö syntyi. Ei jäänyt paljoa miettimisaikaa mitä lehtee sitä lukis :wink.
 
Mamssi, Multa löydettiin tuo myös ekassa raskaudessa. Silloin en saanut synnytyksessä kuitenkaan antibioottia (en edes tiennyt että pitäisi) ja lapselle ei tullut mitään. Toisessa raskaudessa testattiin tuota kolmesti supisteluitten vuoksi mutta ei löytynyt. Antibiootti olisi pitänyt saada edellisen raskauden perusteella synnytyksessä kuitenkin mutta eipä siinä alle 15min ajassa mitä salissa oltiin ennen syntymää ehditty edes kanyylia laittaa. Taaskaan ei ongelmia lapselle. Saa nähdä miten tässä raskaudessa..

T. Aphrael tuolta tammikuisten puolelta
 
Raskausdiabetes oli ekassa raskaudessa, arvot nousi loppuraskaudesta mutta pysyin tiukkana ja selvisin ruokavaliohoidolla. Nyt toisen kohdalla mitä todennäköisimmin sama rumba edessä. Hillitön määrä liikuntaa ja sokereiden mittaus 5 krt päivässä. Ja hiilareiden armoton laskeminen. Huoh...

Se sokerirasitus oli ihan hirveää. Paha olo jo valmiiks ku ei saanu syödä ja vastakos oksetti ku sen litkun kisko...tsemppiä! Kannattaa varata evästä mukaam että saa syödä heti ku koe on ohi! :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top