Tammikuun turinat
- Ketjun aloittaja DT
- Aloituspäivämäärä
Apua Stonzien käyttäjät! 
Mummu osti tytölle synttärilahjaksi L-koon stonzit.. Näyttää kyllä tosi suurilta Kuitenkin joka suunnasta mittailtuna näyttäisi olevan oikea koko kun pohjan koot ovat samat normaalikenkien kanssa joissa oli juuri oikeanverran kasvuvaraa ja linerzit ovat juuri sopivasti pieneksi tulleita toppatöppösiä suuremmat pohjamitaltaan.. Koko siis olisi neidille täydellinen vaikka silmään näyttävätkin suurilta.. Mutta ongelma on etten saa niitä tytölle jalkaan 
Tai siis Stonzien kuvauksesta kuvittelin että varret olisivat niin löysät, että ne saisi tuosta vaan toppahaalarin lahkeiden päälle, mutta eipä saakaan kun (varsinkin linerzien) varret ovat ylhäältä niin kapeat ettei ole oikeastaan toivoakaan saada haalarin päälle..
Tänään ajattelin, että laitan sitten linerzit erikseen haalarin alle, mutta ei nekään menneet tytön jalkaan kunnolla kun villahaalarista tuli jo liian paksu kerros vaatetta väliin.. Stonzit itsessään eivät puolestaan menneet yksistäänkään haalarin ja linerzien päälle.. Onko ne oikeasti noin kapeita vai onko noissa jokin valmistusvirhe..?
Mummu osti tytölle synttärilahjaksi L-koon stonzit.. Näyttää kyllä tosi suurilta Kuitenkin joka suunnasta mittailtuna näyttäisi olevan oikea koko kun pohjan koot ovat samat normaalikenkien kanssa joissa oli juuri oikeanverran kasvuvaraa ja linerzit ovat juuri sopivasti pieneksi tulleita toppatöppösiä suuremmat pohjamitaltaan.. Koko siis olisi neidille täydellinen vaikka silmään näyttävätkin suurilta.. Mutta ongelma on etten saa niitä tytölle jalkaan Tai siis Stonzien kuvauksesta kuvittelin että varret olisivat niin löysät, että ne saisi tuosta vaan toppahaalarin lahkeiden päälle, mutta eipä saakaan kun (varsinkin linerzien) varret ovat ylhäältä niin kapeat ettei ole oikeastaan toivoakaan saada haalarin päälle.. Tänään ajattelin, että laitan sitten linerzit erikseen haalarin alle, mutta ei nekään menneet tytön jalkaan kunnolla kun villahaalarista tuli jo liian paksu kerros vaatetta väliin.. Stonzit itsessään eivät puolestaan menneet yksistäänkään haalarin ja linerzien päälle..
Onko ne oikeasti noin kapeita vai onko noissa jokin valmistusvirhe..? 
Mä oon saanu stonzit linerzeilla ihan kivasti toppahousun lahkeen päälle. Ja meillä koko M. Kaks villasukkaa menee viel alle.
Voihan niissä olla sit joku mitotus virhe. Outoa.
Voihan niissä olla sit joku mitotus virhe. Outoa.
Kirjoittelin kysymystä liikkeeseen josta stonzit on tilattu kun M koon stonzit olivat jopa hitusen leveämmät ylhäältä kuin nuo L kokoiset. Vastaukseksi sain tällaisen;
"Kuulostaa kieltämättä omituiselta, emme ole saaneet Stonzeista vastaavaa reklamaatiota!
Mittasin Stonzit siten, että sisällä oli Linerzit, joista reuna ulos taitettuna, mutta mittasin kuitenkin reunan alta ulkomitat, jolloin reuna ei siis ole mukana mittauksissa.
Eli L-koon ulkomitta ylhäältä Linerzien kanssa on noin 30 cm, M-koon myös noin 30 cm. Eli ilmeisesti koon muuttuessa muuttuu vain jalkateräosuuden koko.
Tossuja on hyvä käyttää toppahaalarin lahkeen alla, näin saa mahdollisimman tiiviin ja lämpimän kokonaisuuden J"
Sitten vain venyttämään noita meidän linerzeja.. Stonzit itsessään eivät taida paljon periksi antaa.. Tänään koitin pukea Stonzeja haalarin lahkeen alle lähtiessä.. Eihän niitä nyt tietenkään saa ennen lahjetta laitettua kuten normaali toppatossuja, enkä saanut lahjetta venytettyä niin paljon että sen olisi stonzin päälle helpolla saanut.. Harmittaa kyllä kun odotin noita saapuvaksi että olisi helpompi pukea kun saisi laittaa kevyemmin topatun jalan haalarin lahkeesta ja kiskaistua vain tossun päälle..
No, ehkä ne venyttämällä paranevat kun ei paljosta kuitenkaan kiinni ole että ne saisi paremmin ylös saakka.. Ja nyt uskaltaa venyttää kun tietää ettei ole valmistusvika eikä vaihtoon mene
"Kuulostaa kieltämättä omituiselta, emme ole saaneet Stonzeista vastaavaa reklamaatiota!
Mittasin Stonzit siten, että sisällä oli Linerzit, joista reuna ulos taitettuna, mutta mittasin kuitenkin reunan alta ulkomitat, jolloin reuna ei siis ole mukana mittauksissa.
Eli L-koon ulkomitta ylhäältä Linerzien kanssa on noin 30 cm, M-koon myös noin 30 cm. Eli ilmeisesti koon muuttuessa muuttuu vain jalkateräosuuden koko.
Tossuja on hyvä käyttää toppahaalarin lahkeen alla, näin saa mahdollisimman tiiviin ja lämpimän kokonaisuuden J"
Sitten vain venyttämään noita meidän linerzeja.. Stonzit itsessään eivät taida paljon periksi antaa.. Tänään koitin pukea Stonzeja haalarin lahkeen alle lähtiessä.. Eihän niitä nyt tietenkään saa ennen lahjetta laitettua kuten normaali toppatossuja, enkä saanut lahjetta venytettyä niin paljon että sen olisi stonzin päälle helpolla saanut.. Harmittaa kyllä kun odotin noita saapuvaksi että olisi helpompi pukea kun saisi laittaa kevyemmin topatun jalan haalarin lahkeesta ja kiskaistua vain tossun päälle..
No, ehkä ne venyttämällä paranevat kun ei paljosta kuitenkaan kiinni ole että ne saisi paremmin ylös saakka.. Ja nyt uskaltaa venyttää kun tietää ettei ole valmistusvika eikä vaihtoon mene
Muokattu viimeksi:
koitettu on sekin jo.. Ei mahtunut töppönen sellaisenaankaan enää päällimmäiseksi.. Koitin nyt venyttää kumpaakin niin paljon kuin uskalsi ettei saumat ratkenneet En tiedä tapahtuiko mitään, huomenna kokeillaan taas kun ulos mennään.. Voi olla, että jää linerzit kaappiin ja käytetään vain villasukkakerrosta ja sitä kuoriosaa josko mahtuisi paremmin.. Pitää sentään sitten vähän tuulta ja vettä..
En tiedä tapahtuiko mitään, huomenna kokeillaan taas kun ulos mennään.. Voi olla, että jää linerzit kaappiin ja käytetään vain villasukkakerrosta ja sitä kuoriosaa josko mahtuisi paremmin.. Pitää sentään sitten vähän tuulta ja vettä..
Meillä jäänyt nuo stonzit oikeastaan kokonaan käyttämättä, kun joskus syksyllä niitä kokeilin äp-haalarin kanssa enkä saanut lahkeen päälle. Hermo ei kestänyt ruveta heti seuraavana päivänä taas niitä säätämään, joten ovat tosiaan jääneet hyllylle, kun leuto alkutalvi mentiin välikausilenkkareilla ja nyt kovemmilla pakkasilla oon laittanut joko villasukat ja toppatöppöset tai huopikkaat. Täytyykin ottaa huomenna oikein asiaksi sovitella noita tuon reiman haalarin kanssa, kun siinä on nepparit lahkeissa, että saa kursittua kasaan. Ja jäitä hattuun, ennen kun ryhtyy puuhaan.
Mä olin tämän viikon alussa ensimmäistä kertaa reilun vuorokauden erossa pojasta. Lähdin maanantaina ennen puoltapäivää Helsinkiin ja palasin tiistaina puolenpäivän jälkeen. Oltiin kaverin kanssa keikalla ja hotellissa yötä. Oli tosi onnistutunut reissu, tietenkin oli kotiin ikävä, mutta poika oli isänsä kanssa kotona, joten se ei sinänsä jännittänyt. Mulla oli pumppu mukana ja pumppasin ehkä neljä kertaa reissun aikana. Tiistaina soittelin aamulla kotiin kuulumisia ja mies laittoi puhelimen kaiuttimelle, että poikakin kuulee. Raukka sai ihan hirveän itkukohtauksen, kun kuuli mun äänen. Rupes siinä sit muakin itkettämään. Kun pääsin kotiin, poika oli aluksi vähän ehkä vältteleväkin, meni isänsä perässä vaan. Ajattelin, että annan rauhassa olla ja katson, koska tulee luokse. Kyllä sitten hetken päästä jo mentiin nauraen takaa-ajoleikkiä täällä. Illalla vähän väsyneenä poika sitten yhtäkkiä sai tosi voimakkaan itkukohtauksen ja ripustautui mun kaulaan ja itki ja itki siinä vaan niin lohduttomasti. Lopulta nukahti siihen syliin ja annoin nukkua siinä. Miehelle sanoin, että taisi ikävä purkautua. Voi pieni rakas!
Tänään on ollut taas ihan normaali, ehkä enemmän on tykännyt sylitellä myös isänsä kanssa, kun jonkun aikaa on ollut tosi voimakas "vain äiti kelpaa" -vaihe.
Mä olin tämän viikon alussa ensimmäistä kertaa reilun vuorokauden erossa pojasta. Lähdin maanantaina ennen puoltapäivää Helsinkiin ja palasin tiistaina puolenpäivän jälkeen. Oltiin kaverin kanssa keikalla ja hotellissa yötä. Oli tosi onnistutunut reissu, tietenkin oli kotiin ikävä, mutta poika oli isänsä kanssa kotona, joten se ei sinänsä jännittänyt. Mulla oli pumppu mukana ja pumppasin ehkä neljä kertaa reissun aikana. Tiistaina soittelin aamulla kotiin kuulumisia ja mies laittoi puhelimen kaiuttimelle, että poikakin kuulee. Raukka sai ihan hirveän itkukohtauksen, kun kuuli mun äänen. Rupes siinä sit muakin itkettämään. Kun pääsin kotiin, poika oli aluksi vähän ehkä vältteleväkin, meni isänsä perässä vaan. Ajattelin, että annan rauhassa olla ja katson, koska tulee luokse. Kyllä sitten hetken päästä jo mentiin nauraen takaa-ajoleikkiä täällä. Illalla vähän väsyneenä poika sitten yhtäkkiä sai tosi voimakkaan itkukohtauksen ja ripustautui mun kaulaan ja itki ja itki siinä vaan niin lohduttomasti. Lopulta nukahti siihen syliin ja annoin nukkua siinä. Miehelle sanoin, että taisi ikävä purkautua. Voi pieni rakas!
Tänään on ollut taas ihan normaali, ehkä enemmän on tykännyt sylitellä myös isänsä kanssa, kun jonkun aikaa on ollut tosi voimakas "vain äiti kelpaa" -vaihe.
Voi Indie, kyynel tuli silmään (ai mitennii herkkä vieläkin kun yli vuosi synnytyksestä... ) kun luin siun vuorokauden reissusta 
Mie oon ollu vaa joitai työpäiviä pois kotoo (yleensä 4-6 tuntia) ja meillä melkein samanlaista. Voin vaan kuvitella millasta olis jos lähtisin koko päiväks pois onneks ei oo sellasta tarvetta.
) kun luin siun vuorokauden reissusta Mie oon ollu vaa joitai työpäiviä pois kotoo (yleensä 4-6 tuntia) ja meillä melkein samanlaista. Voin vaan kuvitella millasta olis jos lähtisin koko päiväks pois onneks ei oo sellasta tarvetta.
Mä oon oikein tyytyväinen, että poika sai ikävänsä purettua ja huomasi, että vaikka äiti oli pois, se tuli takaisin. Ja että ikävän ja harmituksen sai näyttää, kun äiti palasi, eikä äiti sen jälkeen ole hävinnyt mihinkään. Sen aamupuhelun jälkeen itku oli kuulemma loppunut heti, kun kaiutin meni pois. En siis ollut huolissani missään kohtaa, koska isänsä oli hoitamassa.
Jostain syystä tämän reissun jälkeen yöimetykset ovat jääneet pois! En siis ole mitenkään tarkoituksellisesti ollut antamatta tissiä, mutta poika ei ole viime öinä sitä enää pyytänyt, vaikka nukkuukin vieressä. ihan hyvä, olen saanut itsekin nukuttua paremmin.
Jostain syystä tämän reissun jälkeen yöimetykset ovat jääneet pois! En siis ole mitenkään tarkoituksellisesti ollut antamatta tissiä, mutta poika ei ole viime öinä sitä enää pyytänyt, vaikka nukkuukin vieressä. ihan hyvä, olen saanut itsekin nukuttua paremmin.
Meillä on nyt ilmeisesti alkanut joku karsea eroahdistus. En saa mitään tehtyä kun poika roikkuu lahkeessa koko ajan. Aamiaisen syöttämisen jälkeen laitan lattialle leikkimään et saan itselleni aamiaisen lautaselle. Kestää 2 min ja kuulen pienet konttausäänet kun poika rynnii keittiöön. Roikkuu lahkeessa ja kitisee et pitäis nostaa. Enhän saa edes aamiaista tehtyä yhdellä kädellä. Vaikka annan minkä tahansa lelun ja vispilän kouraan, mikään ei auta. Päivällä pitäisi istua lattialla koko ajan ja poika ryömii mun päällä ja ripustautuu kiinni. Vessaankaan en pääse ilman et konttaa perään ja huutaa oven takana (jos laitan oven kiinni) tai sit alkaa roikkua polvissa (jos jätän oven auki). Nyt kun oon työnhakija pitäisi käyttää jotain aikaa siihenkin, mutta ihan mahdotonta.
Illat ja yöt on kans vaikeita. Ei suostu nukkumaan itse vaan heti herää kun lasketaan omaan sänkyyn. Mies sylittelee noin tunnin verran, jonka jälkeen mä tulen nukkumaan ja otan pojan viereen. Parisuhteesta ei ole tietoakaan.. :-(
Illat ja yöt on kans vaikeita. Ei suostu nukkumaan itse vaan heti herää kun lasketaan omaan sänkyyn. Mies sylittelee noin tunnin verran, jonka jälkeen mä tulen nukkumaan ja otan pojan viereen. Parisuhteesta ei ole tietoakaan.. :-(
Solfiza, täällä ihan sama meno. Isi kelpaa niin kauan, kun äiti vaikkapa kulkee ohi ja sit alkaakin huuto ja pakko päästä äidin syliin. Vessassakäynti ja pitkä suihku yksin on tällä hetkellä asioita, joista haaveilen... 
Ei silti, ymmärrän kyllä, että on oikeesti tosi raskasta, kun ei saa mitään tehtyä. Meillä syödään aamupala (ja muutkin ateriat) yhdessä, niin pojan ei tarvi odotella, kun minä syön. Se helpottaa ainakin sitä. Suihkuun otan kylpyammeeseen mukaan.
Ei silti, ymmärrän kyllä, että on oikeesti tosi raskasta, kun ei saa mitään tehtyä. Meillä syödään aamupala (ja muutkin ateriat) yhdessä, niin pojan ei tarvi odotella, kun minä syön. Se helpottaa ainakin sitä. Suihkuun otan kylpyammeeseen mukaan.