Tammikuun turinat

Tässä on puolvuotta tehty surutyötä ja valmistauduttu pappan pois menoon. Lauantaina mulle soitettiin että pappa on nyt lähtölaskennassa, päivistä enään kiinni. Keuhkokuume tuli pappa ressukalle ja sen tietää että se on sen menoa. Pahalla sisullahan pappa vielä sinnittelee..
Vaikka on tienny koko ajan, että pappa on kuolemassa ja viimenen joulu hänellä, niin silti se tuli niin yllättäen.
Haluan että pappa päästäis jo menemään, ettei kivussa tarviis olla.. Tässä on nähny nyt niin läheltäkin minkälaisia työntekijöitä vanhainkodissa on töissä, 20 ihmisen joukossa 3 ihmistä ansaitsee kiitoksen, joka on HYVIN surullista. Perus hygieniasta ei meinattu pitää huolta (kynsien leikkuu, käsien pesua jne.) Eikä VARSINKAAN nesteytyksestä mikä on ERITTÄIN tärkeää. Nestelista pitäs olla AINA sänkypotilaalla, joka ei itse kykene syömään, että nähtäis paljon on nestettä mennyt. Mutta ei, se on niin saaaaaa*anan vaikiaa kirjottaa ylös ne. Sitte siinä käy niin että kuihtuu. Tklla pappa kuivu 2 kertaa kuoleman partaalle, kun sitä tippaa ei voitu laittaa vaikka pappa ei syöny eikä juonut. MIKS?? No lääkäri oli tehny virheen. Vanhainkodissa on 3 kertaa kuivutettu, kun ei tipassa ole ollut mutta ei siltikään ruoka ole maistunut, tai ruoka on maistunut mutta sitä nestelistaa ei oo ollu..... Mää oon niin väsynyt ja pahalla päällä tähän touhuun! Ylilääkärille kerrottu tämä surullinen tarina hoitajien välinpitämättömyydestä ja sinne onneks on noottia tulossa.

Pakko oli avautua.... :-(
 
Paljon voimia Idapa, toi on niin surkeaa kun saa taistella, että läheisistä huolehdittaisiin niin kuin kuuluu. Raskasta aikaa elät, hetki kerrallaan.
 
Idapa itse hoivakeskuksessa työskentelevänä ja vanhustyönkoulutus ohjelmasta aikoinani valmistuneena ikävä kuulla miten huonoja kokemuksia olette saaneet ja miten huonoa kohtelua pappasi on joutunut kokemaan. Sek veran voin neste listaan sanoa ihan yleisesti en pappaasi viitaten joka selvästi olisi seurantaa tarvinnut, niin jos ei selkeää tarvetta ole nestelistan pitoon niin sitä ei tehdä. Pelkkä vuodepotilaana olo ei vaadi nestelistaa, mutta jos asukas/potilas on huono syömäinen ja juomainen tai vain toista niin tällöin nestelistan pito on tärkeää oli kyseessä sitten liikkuva tai vuodepotilas. Tietysti nestelistaa pidetään myös omaisen pyynnöstä, mutta sen pyynnön on mielellään tultava lähimmältä omaiselta. Näin siis ainakin meillä. Harmittaa niin paljon kuulla miten jotkut eivät välitä toisista ja näin leimaavat toiset hoitajat ja vanhustyön. Se on niin väärin vanhuksia ja toisia hoitajia kohtaan. Itse pyrin työssäni tekemään parhaani ja hoitamaan vanhuksia niin kuin toivoisin isovanhempiani hoidettavan.
Paljon voimia ja jaksamisia sinulle ja perheellesi. Läheisistä on vaikea päästää irti. Omasta ukista luopuminen oli hyvin vaikeaa, joten ymmärrän sinua.
 
No siinähän se onkin että isäni (pappan poika siis tietysti :-D) on vaatinut että sitä pidetään jatkuvasti, just tuon kuivumisen takia. Sillon ku isä ja veli kävi joka päivä sielä, niin homma toimi. Mutta nyt kun kuorma-autoissa ollu vikkaa, niin eivät oo päässy käymään joka päivä, niin joha hoitajat olivat ruenneet säestämmää sielä omiaan... Äitinikin on ollut sielä tosi paljon ja ollut yököttämässä pappaa, ettei yksin tarvitse olla. Äitikin on entinen lähihoitaja ja tuntee tuon talon ihmiset, että on uskaltanu kyllä suoraan sanoa niitten toimimnasta.
noh, jahka ny hoitasivat loppuun asti kunnolla.. nyt tulinkin tänne kotipaikalle pojan kanssa, että pääsen olemaan pappan kanssa, ja mummun tukena... Vie vaa nii paljon voimia tämä, ja poikaki pitäs jaksaa hoitaa. Onneks ne voimat saa aina jostai maton alta kaivettua ja onneks mies on ollu suurena tukena aina kun töistä on tullut kotia.. jaksamisia tässä tarvitaanki, kiitos :Heartred
 
Kirjoitin jo johonkin, että olen viettänyt hiljaiseloa täältä sivustolta, johtuen henk.koht jutuista. Tosiaan poika syntyi lokakuussa ja raskausaikana kärsin ikävistä krampeista, joiden joka paikassa sanottiin johtuvan lihaksistosta ja että paikat on vain niin jumissa. Noh, nämä krampit kun palasivat vajaa kuukausi synnytyksestä niin ajattelin, ettei se nyt ole vain raskausoire... Kolme päivää kärsin peräkkäin ohimenevistä krampeista, mutta lopulta se ei vain tuntunut menevän ohi, kipu oli palleassa ja lapaluiden välissä. Menin päivystykseen kun en pystynyt kumartumaan enkä nojaamaan, tuntui kuin olisi rautakanki ollut rintakehässä! Päivystyksessä selvisi, että sappirakko on täynnä sappikivimurua. Ei siinä mitään jos olisi ollut vain sappikiveä, mutta kun se oli äitynyt niin pahaksi, että mulla oli haimatulehdus. Vietin viikon sairaalassa ja se oli todellakin yhtä helvettiä. Kuume reistaili 37-39 välillä ja pahimmillaan pumppasin maitoa viideltä yöllä hikisenä kuin mikäkin ja todella kuumeisena ja väsyneenä. Mies oli ollut juuri 2vk isyyslomalla ja otti onneksi siihen sitten vielä kolmannen viikon ja oli pojan kanssa kotona. Ikävä oli suunnaton, joka päivä itkin sairaalassa ikävää kotiin! Onneksi kävivät mua katsomassa lähes joka päivä, mutta imettämään en pystynyt :/ Olotila helpottui ja pääsin kotiin ja sovittiin sappirakon leikkausaika. Ehdin olemaan vajaan viikon kotona, kun krampit palasivat ja taas sairaalaan ensin yhdeksi yöksi ja sitten pariksi yöksi ja kiukuttelinkin jo lääkäreille, että tehkää nyt jotain! Ristiäiset oli myös tulossa ja minä sairaalassa! Mulle tehtiin kuitenkin ERCP-.tähystystutkimus, joka vei lopulta kivuliaat oireet pois ja sain mennä kotiin järjestelemään ristiäisiä ja seuraavalla viikolla olikin jo leikkaus. Sappirakon poistoleikkaus sujui hyvin ja siitä toipuminen oli hyvin nopeaa! Sain kahden viikon nostorajoituksen, jota tottelin viikon verran :) Miehelle suuri kiitos ja arvostus siitä, että hän nosti pojan tissille aina viikon ajan, myös yöllä toi hänet tissille ja vei takaisin sänkyyn.

Nyt voin lämmöllä muistella koko sairasteluaikaa ja todeta että siitä on päästy yli! Kivut ovat hävinneet eivätkä enää mua vaivaa, nyt ei voi enää sapettaa :D Kaiken lisäksi edelleen imetän, sitä ihmettelen ja on ihmetellyt moni muukin, miten olen saanut maidontulon pidettyä yllä! Sairaalassa pumppasin maitoa viemäriin kun sitä ei vahvojen lääkkeiden vuoksi voinut pojalle antaa. Luojan kiitos poika oli tottunut korvikkeeseen jo synnäriltä lähtien!

Että tällaista tänne! Nyt voidaan hyvin :))))
 
Huh Antsku ! Onpahan tosiaan ollut rankka alku teillä ! :eek: Onneksi nyt kaikki hyvin ja olet päässyt nauttimaan ihanasta vauva-arjesta !! :)
 
Hui kauhia, nyt tuntuu oma nurina sairastelusta niin pieneltä. Onneksi teillä kaikki nyt paremin!
Itse yritän nyt huomiseksi saada aika lekuriin ihan kyllä vaan perus flunssan takia.. Mikä tosiaan on kyllä kestäny kuukauden. Aina lieventyny vähän, mutta pamahtanu hetkenpäästä uudelleen ja pahempana ja lisäoireilla... nyt yskin keuhkojani pahemin pihalle kuin viikko sit :sad001
 
On ollut Antskulla tosiaan rankka alku! On ikävää ettei asiaa jo raskausaikana tutkittu paremmin. Hienoa että sinulla on ollut mies tukena koko ajan ja että olet jaksanut pumpata maitoa "tyhjän" takia että on maidontuotanto pysynyt yllä :-) Ja onneksi poika ei ole hylkinyt rintaa tauon jälkeen!
 
Ompahan ollut alku teillä! Onneksi nyt kaikki on jo paremmin ☺️
 
No joo, kyllä tuo antaa omaan arkeen vähän toista näkökulmaa! Tsemppiä! Itsellä kun mukamas välillä jaksaminen vähän rajoilla, eikä kuitenkaan mitään ihmeempää... Vauva nukkuu ihan ok, ei turhia juurikaan kitise jne. Tarvii olla tyytyväinen, sitä todellakin vois olla rankempiakin aloituksia. Onneksi nyt kaikki alkaa olla hyvin! Ja hienoa, että toivuit nopeasti, itsellä sappirakon poistosta oli useamman viikon ihan karmee olo!
 
Hatunnosto siulle Antsku, miten olet sairaudesta huolimatta jaksanut pumpata ja pitää maidontuitantoa yllä! On ollut varmasti todella raskasta niin fyysisesti kuin henkisestikin. Mahtavaa, että miehesi on ollut tukena ja olet toipunut jo noin hyvin. Nyt vaan nauttimaan ansaitusti paremmista päivistä!
 
Kiitos kaikille! Kaikilla on hyviä ja huonoja aikoja ja nuristakin saa! Täytyy olla tyytyväinen et nyt kaikki hyvin ja pienet asiat jättää jotenkin nykyään taakse, ei enää stressaa ihan joka asiaa!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top