Tammikuun turinat

Lilliputtis

Puuhakas puhuja
Ei täällä oo tällasta yleisen pulinan ja turinan ketjua ni päätin luoda. Mun piti tulla tänne jakamaan asiaa meinaan! Mä sain tänään kuulla että musta tulee nelinkertainen täti ens syksynä! Erityisen hienoa tämä on siksi, että tämä tädin neljäs kulta on syntymässä mun isoveljelle, ja on hänelle esikoinen! :dummy1:
 
Kiitos. Sinänsä hauskaa kun serkuksille tulee alle vuoden ikäero, ja mä ja mun isoveli ollaan jo kolmenkympin paremmalla puolella kumpikin. Kivaa kyllä. Tosi alussahan tuo viel on ja nyt aan toivotaan et kaikki menee hyvin. Veli pyyteli vaatteita katseleen ja meillähän jäi ihan pieniä käyttämättäkin kun tyttö oli syntyessään niin iso. Mutta saa nähä, en ehkä malta ihan kaikkia antaa eteenpäin, ku ajattelin jotain lemppareita säästellä kun me siitä toisesta myöskin haaveiltiin vielä... Toi tyttöhän köllöttää nyt yökkärissään, joka on kokoa 68! :D
 
Kiitos. Sinänsä hauskaa kun serkuksille tulee alle vuoden ikäero, ja mä ja mun isoveli ollaan jo kolmenkympin paremmalla puolella kumpikin. Kivaa kyllä. Tosi alussahan tuo viel on ja nyt aan toivotaan et kaikki menee hyvin. Veli pyyteli vaatteita katseleen ja meillähän jäi ihan pieniä käyttämättäkin kun tyttö oli syntyessään niin iso. Mutta saa nähä, en ehkä malta ihan kaikkia antaa eteenpäin, ku ajattelin jotain lemppareita säästellä kun me siitä toisesta myöskin haaveiltiin vielä... Toi tyttöhän köllöttää nyt yökkärissään, joka on kokoa 68! :D
 
Onnea lilliputtis :) Mustakin tuli joulukuussa täti, kun sisarukseni sai esikoisen. Viime viikolla sain kunnian ryhtyä lapsukaisen kummiksi. Minulle ensimäisen kummilapsi :)♡
 
Tätiys on kivaa, oon sitä jo kaheksan vuotta ollu. Meillä nää lapset tehdään näin et pikkuveli alotti (alle 20-vuotiaana) ja me isommat sisarukset vanhempaan päin (yli 30-vuotiaina) :) Kummitätiys on myös kivaa. Mulla on kolme kummipoikaa.
 
Pientä luksusta arkeen. Tyttö nukkumassa, istutaan miehen kanssa olkkarin lattialla ja juodaan lasilliset skumppaa. Saas nähdä mihin tää vielä johtaa :D Ihanaista lauantai-iltaa kaikille!!
 
Huh pakko avautua tänne.. alkaa pikkuhiljaa kyrsiä nää yö heräilyt.. kolme kokonaista yötä tytsyn syntymän jälkeen (2kk).. ja ne alkaa pikkuhiljaa tuntumaan!! Mies ei valvo vauvan kanssa, kokeiltu on mutta ei herää vauvan itkuun ollenkaan, aivan käsittämätöntä!! Eikä sitä halua tehdäkkään. Tytsy ollut siis kolme kertaa yön yli hoidossa niin että illalla oon vienyt ja aamulla hakenut, mummulassa ollut... on ollut pakko kun on itseltä ollut paukut täysin loppu ja univelkaa joku miljoona tuntia... muutenkin tuntuu että saa kaikki tehdä yksin, todella kiva kun tässä 24/7 unenpöpperössä täytyy hoitaa kaksi koiraa, huusholli ja vauva. Plus vielä tuo äijä joka ei tunnu panevan tikkua ristiin missään asiassa... kotona ei muuta tee kun korkeintaan polttaa takassa tulen ja käy kaupassa. Sisällä riittäis hommaa tuttipullojen pesusta imurointiin mutta ei.. häntä väsyttää tai on parempaa tekemistä kuin mun auttaminen kotitöissä... sitten ihmettelee ku mulla on hermot kireellä!! Arg!!! Oli pakko tulla vähän vuodattaa ja teki hyvää :D
 
Niin ja kaikki vauvanhoitoon liittyvät asiat minä teen, vaipan vaihdot, syötöt, vaatteiden vaihdot, nukutus.... kaikkea tarvii erikseen pyytää jos itse haluaisi vaikka juoda kupin kahvia omassa rauhassa eikä sataan kertaan mikrossa uudelleen lämmitettynä.... tottunut kai että mä hoidan kaiken ku ennenki hoitanut mutta lapsen syntymän jälkeen musta sais vähän jakaa näit kotihommia!! Ja oon koittanut puhua tästä mut vaikka kuinka nätisti puhun tai pyydän niin kuulemma valitan vaan.... että tällästä.. nyt nukkumaan ennen ku pää räjähtää!! (Max neljäksi tunniksi....)
 
Voimia eellalle. Minä saan kyl nukuttua; tyttö nukkuu vieressä ja 1-2 syöttöä yössä ei paljoo rasita. Mutta mä ja vauva eletään ihan eri rytmissä ku mies. Se kun tulee aina nukkuun kahentoista jälkeen ja viikonloppuisin aamuyöstä (viime yönä tyttö heräs neljältä syömään eikä mies ollu viel tullu nukkuun), kun istuu koneella ja tissuttaa kaljaa. Lisäks must tuntuu et usein kun mulla on sitä "omaa aikaa" niin mä siivoan, laitan pyykkejä tai tiskejä. Tai laitan ennakoiden ruokaa. Kyl mieskin tekee ja se pääasias lenkittää koiran mut se ei esim. ruuanlaittoo osaa yhtään ennakoida. Mä ajattelen et teen valmiiks et on sit ku nälkä iskee ja pääsee syömään ku taas mies tulee nälkäsenä kaapille ja alkaa vasta jotain laittaa... :D Sillon mäki pärjäilen välipaloilla koska en halua alistua olemaan touhuava emäntä täällä. Usein kuitenkin olen, koska mua epäsiisteys haittaa enemmän...
 
Aarghhhh! Olin viikon kotipaikalla (150km matkaa) kun mun pappa vetelee viimesiään, hyviä ja huonoja päiviä hänellä, niin halusin nytte useemi päästä näkemää häntä. Ja oli mulla mukavaa sielä äitin, isän ja veljen kanssa. Mies tuli sitten perjantaina perässä kun työt loppu. Nojoo, no eilen tultii sitte kottiin, nii ei jumalauta mikä siivo täällä on, ei oo voinu imurin varttakaa heiluttaa vaikka tasantarkkaa tietää että tuoata kissasta lähtee karvaa ja levittää tuota kushiekkaa jne. Sanomalehtiä ja mainoksia lattialla, kaljatölkkejä pöyvillä, murusia keittiön pöytä täynnä ja mitä kaikkee... :sad001 ja jääräpäisyyttäni en halua siivota sen jäläkiä!!! Kyllä niiku ottaa kotelosta pahemman kerran...
Mies on niiku ei huomaiskaa mua ku yritän niitä näitä jutella, keskittyy vauvaan totaalisesti, okei se on ihana juttu. Mutta mää kahton vaa vierestä ja kaipaan juttu seuraa, oon vaa yksinää. Ohhoh, on aika turhauttavaa. :eek:
 
Kauhean tutun kuulosta tuo ettei mies tee kotihommia... Tääl ite kans teen kaiken, mies käy koulussa ja valvoo yöt mut ei voi silti lasta hoitaa että saisin edes vaikka yhen yön vain nukkua. Viikonloppusin sitte onkin se että nukutaan pitkälle päivää ja kun perse nousee sängystä siirtyy se sohvalle ja läppäri aukee ja siinähän se menee sitte taas aamuntunneille asti. Niin ja sit istuu viel kuulokkeet päässä kun itse koitan jotain sanoa ni ei vastausta ja sit ku kuulee jotain ni kysyy sanoitko jotain ja ei jaksa uudestaan toistaa. Tällähetkellä viel kaipaisin paljon tukea kun oma mummo on teho-osastolla :sad001
 
Voi sannya, ikävää ettei mies ole apuna ja tukena tuossa tilanteesa. Voimia sinne ja toivotaan että mummosi toipuu pian :Heartred
 
Tosi kurjaa että miehet ei auta :/ Pitää olla kiitollinen että meillä mies auttaa kotihommissa paljon.
Toivottavasti mummosi tervehtyy!
 
Kuulostaa kyllä tosi väärälle, jos saa itse hoitaa kaiken. Mä kyllä teen paljon, mut kyllä mieskin tekee, viimeistään sit jos sanoo et tarvii apua. Vauvan kanssa kyllä on paljon ja olis enemmänkin jos pyytäisin.
Mä antaisin aika nopeesti potkua persuksille... Mä en vaan oo sitä mieltä et äitien pitää hoitaa kaikki. Me ollaan tasavertasia täällä... :/
 
Jos jotain hyvää tästä yksinhuoltajuudesta täytyy löytää niin varmaankin se että ei tarvitse mieltänsä pahoittaa ja stressata miehestä joka ei osallistu vauvan hoitoon/kotitöihin... :eek: Ja kyllähän se välillä on melko raskasta kaikki hommat kotona hoitaa + kaupassa käydä yksin jne. Näillä kuitenkin mennään ja tähän olin valmistautunut kun päätöksen lapsen pitämisestä tein vaikka tiesin ettei isä tule luultavasti olemaan mukana. Täytyy kyllä silti sanoa että arki on ollut helpompaa kuin osasin odottaa. Toivottavasti pysyykin :wink Montaakaan kertaa ei vauva ole hoidossa ollut. Muutaman kerran pari tuntia. Tiedän kuitenkin että ottajia ja auttajia tarvittaessa on jos alkaa siltä tuntua että omaa aikaa tarvitsen. Tänä viikonloppuna olisi tarkoitus lähteä viihteelle ensimmäistä kertaa 11kuukauteen ja vauva menee kummitädilleen yöksi hoitoon. Mua jännittää ihan kamalasti :D
Toivotaan että ne teidän miehet siellä heräisivät ja alkaisivat osallistumaan aktiivisemmin kellä niitä probleemoja on ! :)
 
Juur ku (ehkä toivottavasti) selvittiin rotarokotteen huudoista, ummetuksesta ja kipuilusta ni poitsullepa iski sitte ensimmäinen flunssa. Voi itku tota räkää ja röhimistä. Kuumetta ei onneks ole, mutta on tullu kyä keittosuolatipat ja nenäfriida liianki tutuiks.. Viime yö selvittiin Vicksin eukalyptustöpselin avulla, poju nukku onneks 21.30-5.30, mutta sitten herättiinkin niiiin tukkoisena! Yskii ja kakoilee myös paljon. Enpä mä uskaltanu juur nukkua kun vähän väliä tarkistelin hengitystä ja vointia. Toivottavasti tää ei kestäis paria päivää pidempää, olis ihana saada se oma terve poika takas!
 
Kyllä niin nostan hattua yksinhuoltajille! On tässä sen verran hommaa, etten tiedä miten sitä pärjäis ilman miehen apua. Ja aivan varmana palais kiinni jos mies ei auttaisi! Tsemppiä teille joilla vähän probleemaa asian kanssa! Niin ihana kun tämä käärö onkin, olis kyllä hoidossa ollut jo monta kertaa jos yksin joutuisi hommat hoitamaan :)
 
Hmmmmm, tuossa ku tein ruokaa ja vauva oli mukana seuramiehenä, kahtoin sitte vauvaa ku oli vähä ouvon näkönen, mutta aattelin sitte että hän on vain väsyny ja niinhän se nukahatiki. No sitte sai raivarit, annoin maitoa ja hyssyttelin ja rauhottu. Nyt ku ilta touhut tein niin mittasin pyllykän kautta kuumeen, se oli 37.3 niin onko se vielä lämpöä? Ja eilen tosissaa pyllerö nukku melkeen koki päivän, niinku myös tänään ja muuten ei kyllä päikkäreitä vetele :D syö nyrkkiä ahkeraan, ei oo itkunen ja rokotteesta 1.5 viikkoa.
 
Idapa. Ei ole lämpöä :) ihan normaali. Pyllystä mitattuna raja muistaakseni 37,5. Ja iltasella lämpö yleensäkkin nousee muutaman asteen sekä heti touhuilujen jälkeen. Meijän pojalla on normi toi 37,3 ja illalla kun oon pari kertaa mitannut ollut 37,5, mutta ei kuitenkaan ollut mitenkään kipeän oloinen. Oon mittaillut vaan huvikseni että tietää mikä normilämpö pojalla on :)
 
Takaisin
Top