Tammikuun turinat

Hyvä ajoitus, Mustikka! Olin just kattelemassa mistä aloitetaan uus keskustelu, kun ei enää voi joulukuun juttuja kirjotella... Kerkesit sopivasti alottaa ennen kun painoin nappia! :p

Jännittävää ja onnellista uutta vuotta kaikille!! :angel8 tästä tulee yks niistä vuosista mitä muistellaan koko loppuelämämme.

Me käytiin koko perheen voimin eilen Järvenpäässä kattomassa Sibeliuksen juhlavuoden kunniaks järjestetty ilotulitus. oli hieno kun musiikki soi taustalla, vaikkei se kovin hyvin kuulunukaan. Pikkusmurffia vähän jännitti ekaks, mutta kun laitettiin kuulosuojaimet päähän ja otin syliin kattomaan niin sit oli kivaa. :blob7 Ihmeen hyvin meni nukkumaankin vaikka sisään kuulu kauhee pauke koko illan. Valvottiin miehen kanssa aamuyön puolelle, mut onneks tänään poika on ollu hyväntuulinen ja saatiin lepäillä aamupäivästä. -Ja nukuttiin kaikki pitkät päikkärit. :binkybaby

Oi että, ei oo enää pitkä aika kun pikkusia syntyy! Ihanaa.. toivon että meille jo helmikuun puolella, koska tämä maha on jo tosi raskas kantaa. Joudun käyttämään tukivyötä kotonakin, että jaksan tehdä ylipäätään mitään muuta kun istua. Mutta pian helpottaa ja sit ei enää muistakaan pian kuinka tuskallista tää oli. Vauvoja vauvoja vauvojaaa.. :love7
 
Mammasmurffi: joo en osaa kuvitellakaan kuinka raskasta sulla jo on kaksosmahan kanssa! Itelläkin kun alkanut jo häiritsemään kun kasvaa masu ihan silmissä ja vaikea kääntyä sängyssä ym. Nyt ku nää pipanat vissiin kerää massaa n.25-30g/pvä!
Parin kk päästä alkaa tosiaan jo putkahteleen pienokaisia ihan varmasti, ja joillekin jo aiemmin!! Ihanaa :hello2:love7
Vaikka nyt alkanut hieman jänskättään uusi arki kolmen alle 4v kanssa...mutta isojen perheiden äideiltä kuultua on myös että siinä samassa se kolmaskin menee :wink saas nähdä! Vauva-aika menee niin nopeesti lopulta ohi että kohta sekin on kaukainen muisto vaan taas :grin en muista noiden muidenkaan vauva-ajoista juur mitään, vaikkei kauaa aikaa ole. Ikäänkuin olis taas neitsyt tässäkin asiassa!
 
Jos tässä nyt aktivoituisi kirjottelemaan. Olen siis toista lasta odottava, Itä-Suomesta ja ikää 35.

Tänään käyty sairaalassa radi-kontrollissa. 30+4, rt ja vauvan painoarvio 1500 g. Normaalikokoinen potkutehtailija :)

Synnytys alkaa itselläkin jo olla mielessä. Mielelläni käyn noita joulukuun ja tammikuun odottajien kirjoituksia lukemassa.

Esikoisen synnytys kesti 12 h ja silloin ihmettelin miksi kellään on enemmän kuin 1 lapsi, kun ponnistusvaihe meni ihan plörinäksi ja kaikista kivunlievityksistä ja pumpuista huolimatta sattui ihan sikana. Mutta nyt melkein 4 v jälkeen luottavaisin mielin uudestaan. Ei se synnytys ainakaan samanlainen voi olla kuin ekalla kerralla.

4 maanantaita äitiyslomaan! :hello2
 
Tervetuloa mukaan, Pipo! Minäkin olen itä-Suomesta kotoisin, vaikka nykyään asun Tuusulassa. :hello
Kai sitä oli niin keskittynyt jouluvalmisteluihin että nyt kun se on ohi ja uusi vuosi alkanut, seuraava etappi onkin se synnytys ja sitä myöten koko ajan mielessä. Monta kertaa päivässä huomaa miettivänsä, pääseeköhän sitä synnyttämään normaalisti vai onko edessä sektio, ja jos sektioon joutuu niin ei kai sitä tarvitse odotella laskettuun päivään asti näiden kahden pikkuoravan kanssa... :confused3 olo ollut jo niiiiiiiiiiiiin tukala varsinkin kun eilen alkoi jatkuva selkäsärky ihan kerrasta, että soitin äsken neuvolaan ja kysyin mitä tälle voi tehdä. No, niitä jumppa- ja joogaliikkeitä, särkylääkettä ja lämpöhoitoa - ja lepoa. Ei siis mitään taikakeinoja tarjolla, blääh. :confused4
 
Mua alkoi eilen naurattaa, kun tein suunnitelmia äitiysloman alkuun. Varasin yhdelle viikolle bikinirajan sokeroinnin ja toiselle jalkahoidon ja totesin miehelle, että tossa ne niiden viikkojen ohjelmat onkin, muuta ei enää mahdu. Eläkeläisethän tunnetusti tekee nimenomaan noin, jos on yksi meno viikossa niin se on viikko täynnä käytännössä siinä :D

Ja toi bikinirajan sokerointi on muuten ihan huippuhyvä, siitähän on aikaisemminkin ollut täällä juttua. Etenkin nyt, kun ei oikein enää näe mitään tuonne down under.
 
Kaikille oikein ihanaa uutta vuottaja loppuajan odotushetkiä! :)

Täällä meni rauhallisesti vuoden vaihdos, tacoja syöden ja saunassa piipahtaen limun kera.

Tiiveröinen kääntyilee / möyrii / pyörii yms. toisinaan kovasti. :grin Oli ekat kerrat aikast vinhan tuntuisia! :rolleyes: Mutt nyt niihin on jo tottunut. Tuntuu niin ihanalta, kun hää liikuskelee ja touhuaa. :Heartred

Sain mieheltäni joululahjaksi lahjakortin kauneushoitolaan hierontaan, joka on oikein erityisesti Odottaville äideille. Ajattelin kruunata sillä alkavan äippälomani eli 16.2 sitten köllötellään ja naatiskellaan.

Toi onkin muuten hassua ett miten tää masu onkaan edessä nykyään. Ei oikeen nää enää ees shaveta! :grin
 
Vipinää on tässäkin mahassa Jostain syystä tänään nuo liikkeet ei ole tuntuneet ihan niin mukavilta ku yleensä. Nyt lähipäivinä on helposti tuntunut myös pään ja jalkojen paikkoja

Kävin tänään neuvolassa kun on kovasti ollut noita kovettumis-supistuksia. Onko muut kärsineet niistä? Sainkin ensi tiistaista loppuviikkoon saakka saikkua. Mutta aika ihme hommaa kun ei voinut katsoa samalla kohdunsuuta, ettei vaan ole auennut Anoppi, joka on tehnyt gynekologin hommia aikoinaan tuumasi että on mennyt kyllä heikoksi nuokin hommat.. Lupautui sitten viemään mut yksityiselle maanantaina tarkistuttamaan tilanteen kun on sen verran huolissaan.

Mutta tosiaan ihanaa että kohta niitä vauvoja alkaa tupsahtelemaan :Heartred en malttais odottaa!!
 
On supistuksia täällä myös! Aina kun jotain tekee, ellei ole tukivyötä ja ulkoillessa tulee senkin kanssa. Jos ei heti pääse lepää niin vetää kivasti selänkin puolelle. Minulla vaan on alkanut olla vaikeuksia erottaa supistuksia, kun maha on melkein koko ajan niin pinkeenä että tuntuu kun supistais aamusta iltaan... mut kyllähän sen sitten huomaa kun ei enää jalat liiku ja selkäkin kramppaa, eikä meinaa pystyy hengittämään. Heh, ihanaa on olla paksuna on.. :happy112
 
Täälläkin supistelee, ei kivuliaasti onneks... massu pinkeenä tänäänki useesti:oops:
 
Mullon tullu ihan kivuliaita supistuksia, tänäänkin useampi. Tosin ei säännöllisesti vaan touhuamisesta joten en sen enempää niistä huolestu...täytyy kuitenkin ensi viikolla mainita neuvolassa.
 
Täälläkin niitä supistuksia tulee ajoittain, pari kivuliastakin ollut... Eilen kun oli niin kova kiire töissä etten ehtinyt ollenkaan istua ni alavatsa kipeytyi ikävästi ja kipu jatkui iltaan asti, aamulla ei ollut enää. En oikein osaa sanoa muutakuin että oli kipeä, ei ollut viiltävää eikä pistävää kipua. Onko muilla ollut vastaavaa? Täytyy ottaa 12 päivä neuvolassa puheeksi nuo supistukset ja kipuilu.
 
Kannattaa varmaankin tarkistuttaa se kohdunsuu jos vielä kipeitä supistuksia on. Näissä kivuttomissakin on ihan liikaa murehdittavaa.. Mä sain lääkäriajan siihen tarkistukseen, mutta se olis vasta 20.1..

Ei olla puhuttu edes siitä synnytysvalmennuksesta ja päätin sitten itse kysästä eilen asiasta. Sain vähän epämääräistä tietoa et ne olis joskus helmikuussa ja katsotaan sitten tarkemmin että miten ryhmät jakaantuu. Synnärille ei kuulemma ole päässyt enää moneen vuoteen tutustumaan. Tähän ongelmaan löytyy kuulemma video netistä, jossa esitellään paikat
 
Nyt on tosiaan mahassa alkanut tila vähän täyttymään, just se vähän ilkeän tuntuinen takapuolen tunkeminen kohti napaa harva se ilta ja autoreissu. Ja pieniä kipuja päivittäin jossain päin kroppaa, joita ei vielä äsken ollut. Mutta aivan huippua, että on jo tammikuu!

Tänään pistettiin haisemaan, tilattiin uusi auto. Äkkiä ennen kuin kahden lapsen kanssa hoksaa miten rahat kuluu eri lailla. :wink

Hyvää tammikuun alkua ja loppukiri alkakoon. :)
 
Mä en ole varma onko nää supistuksia (kun en oo ennen raskautta kokenut), mutta mulla esim. imuroinnin jälkeen ja tänään toisen lenkin jälkeen on keskivatsan kohdalta kireänä ja "kolottaa". Ei koko vatsan osalta, vaan usein joku neljäsosa vatsasta tms kärsii. Menee levolla ohi. Oletan siis, että supistuksia? Mistä ne kivuliaat supistukset sitten erottaa, anteeksi tyhmä kysymys?
 
Ainakin mun käsityksen mukaan nuo on just niitä supistuksia :D ja mulla ei tosiaan mitään kipuja ole mutta tuota kiristelyä tapahtuu ainakin 10 kertaa päivässä. Ei mitenkään kiva tunne :|
 
Sanoja, kyllä ne on niitä supistuksia. :happy119 Minun äidillä on jotenkin osuva nimi niille, kiskoo (=supistaa) minun mielestä kuvaava. Varsinkin kun lenkillä tulee ja alkaa kiskoo silleen et on pakko pysähtyä vetämään henkeä. Sitten kun ne "oikeet" supistukset alkaa, näitähän sanotaan harjotussupistuksiksi myös, niin ne tuntuu siltä kun rautakourat puristus mahan ja monilla myös selän ympärille, sattuu niin että on vaikee hengittää ja liikkua, ja sit just kun luulee et kuolema tulee, niin hellittää. Kyllä ne tunnistaa, viimestään kun tulee 2. ja 3. Ekasta saattaa vielä luulla et se oli vaan joku ohimenevä... Näin minulla kun esikoisen synnytys alkoi 2 viikkoa etuajassa, ihan rauhallisena perjantai-iltana kun katseltiin sohvalla leffaa. :)
 
Toi kiskominen on kyllä tosi hyvin kuvaava! Jotenkin oon kuvitellu, että muistuttais enemmän menkkakipuja. Ei nää siis sattumalla satu, mutta tuntuu epämiellyttäviltä. Eikös harjotussupistusten tarkoitus ole jotenkin valmistaa kroppaa synnytykseen?
 
Mulla tulee paljon kans noita että joku osa mahasta kovettuu ja pullistuu, ei koko maha. Mutta tossa ennen joulua kun jouduin saikullekin niin noiden pullisteluiden lisäks mulla oli siis sellasia menkkamaisia kouristuksia. Ja niiden tulemista ja menemistä pystyi ihan kellosta seuraan. Eli oletan että ne oli niitä kipeitä supituksia, tosin ei mitään kipeitä verrattuna synnytyssupistuksiin mutta kun selkeesti nää melkein päivittäiset supistukset on muuten ihan kivuttomia. Noita kipeitä mul oli joku kolme päivää ja ihan täysin ku lepäsin niin meni ohi.
 
Harjoitus supistukset on hyvä juttu tosiaan, ne valmistaa tulevaa varten. Itsellä ei esikoisesta juuri tullut mitään (tsi sitten en vaan tajunnut), kakkosesta tuli jo loppua kohden enemmän muttei juuri kivuliaita (sellaisia ärsyttäviä kiristäviä mahan kovettumisia jotka kuitenkin häiritsi kävelyä ja lenkkejä muttei juuri sattunut), ja tästä kolmosesta tulee kyllä nyt jo ihan kipeitä supistuksia jos liikaa touhuaa, kävelee tai revittelee: pitää ihan tosissaan pysähtyä ja keskittyä välillä hengittelemään jotta menee ohi. Tosin kun tosi toimet alkaa tai supistukset ovat uhkaavia niin niitä tulee aaltomaisesti ja säännöllisesti sekä kipu kovenee jokaisella aallolla. Toistaiseksi itsellä ollut vain yksittäisiä, tosin pitkäkestoisia, mutta ohimeneviä supistuksia. En osaa niitä uhkana pitää, mutta tosiaan siksi kun kaksi raskautta/synnytystä jo takana. Viime raskaudessakin olin jo pitkään ennen laskettua aikaa pari cm auki ja kohdunkaulaa ei yhtään, mutta silti poju syntyi vasta 40+4 :wink nytkin oli jo sormelle raollaan viikkoja sitten mutta vissiin normaalia kun jo kolmas kerta
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top