Tammikuun tarinat...

Eläinlääkärin lopullinen päätelmä oli että munuaiset pettivät. Kerkesi jo pahasti kuivumaan mutta sanoi että ei joutunut kärsimään liikaa. Äitini oli kissan saattamassa. Kiitos hänelle :Heartred

Sent from my Lumia 900 using Tapatalk
 
Limppu, teit oikean, mutta äärimmäisen raskaan päätöksen. Kissalla oli varmasti hyvä elämä sinun kanssa, pidä sitä lohtuna. Voimia kovasti :Heartred
 
Täällä ensimmäinen lääkärin asettama tavoite saavutettu, rv30+0 :Heartred seuraava taivoite päästä 32+..
Saa nähdä mitä nää päivittäiset kipeet supistukset ja jatkuva menkkajomotus saan aikaan :/
Nyt menee panadol 3x1g ja kauratyyny kovassa käytössä kivunlievityksenä..
 
Ääh, ei jaksais tätä olotilaa. Koko loma meni sairastaessa ja sama meno jatkuu.. kuume vaan nousee, keuhkot on kipeet ja tää yskiminen... ei riitä että rintakehä on tulessa, kun jokainen rykäisy tuntuu siltä, että joku iskee puukolla alavatsaan. Ja lonkat ja selkä vaan pahenee vauvan kasvaessa... pelottaa, etten oikeasti pääse kohta kävelemään laisinkaan :sad001 Valitetaan nyt vielä jatkuvasta päänsärystä ja unettomuudestakin samalla :D Noh, kohta suunta neuvolalle akupunktioon, jospa se edes vähän auttaisi.
Täytyypä lainata taas vaakaa samalla, niin pääsee kauhistelemaan, joko 60 raja on mennyt rikki :D
 
Huh, olihan aamu! Kävin sokerirasituksessa, jonka seuraukseni iski aivan järkyttävä olo. Kaiken kruunasi eilis illasta asti jatkuneet kipeät supistukset :sad001 rasituksen jälkeen ei muuta kun neuvolalääkärille tarkastukseen, epäili bakteeritulehdusta, mikä voisi aiheuttaa supistuksetkin. Tuloksia ootellessa... Makasin siellä sitten kolme tuntia sörkittävänä ja tarkkailtavana. Irtosi osa limatulppaakin, joten nyt täytyy tarkkailla ettei ala lapsivettä tai mitään muutakaan tihkumaan. Paikat olivat hieman pehmenneet, mutta ei vielä ollut mitään hätää. Ja vauvakin ultrattiin ja kaikki hyvin pienellä :Heartred
Tulipahan oltua 18h syömättä, ja sellanen oli olokin... ei enää ikinä kiitos.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top