Tammikuu 2012

Heimoi!

Järjestelyleikit, jep. Mä aattelin, että tää ois näiden Kauris-lapsien huvia, mutta hyvä kun muuallakin! :D Joskushan mä (keväälläkös?) täälläkin taisin ääneen nauraa, että joku vois luulla Joonaa autistiseks, kun sen puuhia katselee... se on kuulkaa just eikä melkein, kun herra Jääräpää jotain saa päähänsä.
Ja sama se on kyllä muussakin tuo kovakalloinen jääräisyys, jos herra vaan jotain keksii päättää! Meillä on alettu käydä valtataistelua nyt yhdessä jos toisessa asiassa... puff vaan, 2v tuli täyteen ja taas otteet lapsella koveni. Mistähän kirjoista se nyt on lukenut, että 2v:n kuuluukin testata ja osoittaa omaa tahtoaan!
Nukkumaan käynnit on alkaneet olla myös tätä, että lapsi karkaa sängystään. Nauroin tossa äsken naamakirjassa, etät mitä vaikeeta tässä muka on, senkus karjasee huoneen ovea avaavalle lapselle "SÄNKYYN!" ja sehän tottelee! Ei ois pitänyt kirjoittaa ei.... sen jälkeen sain kolmesti kantaa sen sänkyyn, ja taas tuli samat ovien paiskomiset ja kuulee, kuinka huoneessa tavarat lentää. Joona ottaa tän esimurkkuvaihteen nyt sitten täysillä... Vaan helpolla tän nukutustaistelun kanssa on päästy *kopkopkop*, toivottavasti jatkuukin tällaisena! Päivät on sen verran täynnä kaikkea muuta riitaa ja taistelua, että mä väittäisin niissä olevan ihan riittävästi yhden perheen energianpurkutalkoiksi.

Kielen jäädytys metalliin, auau! Itse en ole koskaan sitä tehnyt, en myöskään vierestä nähnyt kenenkään tekevän... Mutta jostain syystä olen lähes varma, että tämä meidän sankari siinä tulee tänä tai tulevina talvina onnistumaan. Joten kerrohan Starletti sitten, jäikö oppi kerrasta kaaliin?

Pyhätuntien kerryttäminen työvuorolistalle on kyllä ollut parasta tässä keikkailussa! Kun tosiaan ei ole ollut "pakko" ottaa muita vuoroja! Toki niitä muitakin on tullut tehtyä, mutta etenkin noi yö- ja sunnuntaivuorot on jostain syystä houkuttaneet! :D
Mutta pian on tämä auvo ohi... laittelin työhakemuksia menemään, siis ihan aikuisten oikeisiin töihin. Pitäkäähän peukkuja! :)

Jokohan se Pranametri sieltä omalta lomaltaan tänään palasi, vaiko huomenna vasta?
 
Pitääks joulukuusi kantaa jo pihalle, kun siitä tippuu neulaset mut se on niiin kaunis ja tyttö kävi tänään itse laittamassa valot päälle, että sai ihailla sitä ruokaillessaan...Taidan oikaista itseni sohvalle teemukin ja kirjan kanssa ja sohia kuusta joskus toiste.

Ainiin Sanna, tyttö kiersi tänään peräkärryn kaukaa, tosin keikku sit kottikärryjen kimpussa huutaen "AJAA OTTI". Kieli kävi lähellä kärrynpohjaa. Eipä voi vielä mitenkään todeta, että muistaa miten voi käydä.

Ja sellanen on pakko kertoo, mitä tapahtui tuolla päiväkävelyllä. Käytiin lähimettässä lintulautaa katsomassa ja tulomatkalla meijän pojukissa siinä pyöri jaloissa. Tyttö kumarteli ja tutki maan kiviä ja samassa poju ponkaisi tytön selkään, polkaisi tytön päästä vauhtia ja hyppäsi minun niskaani. Tytön otsa iskeytyi maahan, mutta mitä kummaa. Ei itkua, vaan hillitöntä naurua. Että ei itketä aina sunnuntaina.
 
No moi... kirjotin oikeen topakasti hirmu pitkän höpötyksen ja tää tekniikka katkaisi yhteyden siin lähetys vaiheessa ja kaikki meni jonnekin. Mihin lie. TOSI TOSI TOSI ärsyttävää! Onkohan tässä ohjelmassa joku vika, vai miks niitä jo kertaalleen lähetettyjä juttuja ei saa enää mistään kiinni??? Leijuuko mun vuodatus tuolla otavan ja kuun välillä  revontulina?

Enivei... STARLETTIlle olin sanonut monisanaisesti, että kuusta ei kannata mennä pyhänä sohimaan. Kerkee sen siitä jonakin niistä tulevista viikonpäivistä, jota on vielä edessä....
 
Ihanaa uutta vuotta akaikille ja heti asiaan! Kuka tietäs, saanko käydä lääkärineuvolassa työaikana niin ettei mun tartte korvata sitä aikaa takasin, työpaikkahan on kunnallinen päiväkoti!!??
 
ja mun tilanteessa: olen töissä vuoropäiväkodissa sijaisena mutta olen jo alusta asti pomolle sanonut etten voi tehdä muuta kun päivävuoroa!!! (koska oma lapsi tavallisessa päiväkodissa ja käytössä vain yksi auto, jolloin joudun kuskaamaan myös  lapsen lisäksi mieheni aamuin illoin...) -R-
 
Rinkku, mä tutkailin tätä samaa silloin aiemmin, ja muistelisin, että saat käydä työaikana, eikä sitä tarvii korvata. Tosin vuorotöitä tekevänä (jollaiseksi sut saatetaan laskea, vaikka oisitkin sopinut pelkkää päivävuoroa) sut saatetaan velvottaa ne ottaa palkattomana tai tekee sisään, koska sun olisi mahdollista vuoroja sumplimalla mennä neuvolaan sellaisena aikana, jolloin et ole töissä. Eli vähän hankala homma, mutta uskoisin sun työnantajan tähän vastaavan? Vai etkö ole töissä kertonut?

Starletti, Joonaa kans ei itketä, jos "kivun" yhteydessä on sattunut jotain hauskaa. Eli jos se juoksee toisen lapsen kanssa täysillä yhteen, niin välttämättä ei tuu itku ja parku, jos molemmat mukelot on pyllähtäneet jotenkin hassusti. Olikohan tää yhtään selkee esimerkki? :D

Niin ja sielläpä siellä bittiavaruudessa ne tekstit nyt juoksee, Maarinen, Ei taida niitä kiinni saada! Että copypastee vaan, aina ennen lähettämistä, jos yhteydellä on tapana takkuilla! (Tai jos on tapana sohasta tota Peruuta-nappulaa, kuten täällä eräällä ;))
 
Moi.. mä oon tänään luuhaillu ihan outoja... Vaihdoin jopa lakanat sänkyyn illalla enne kun pistin Venlaa unille.

Ja tuo tyttö ilmoitti ensin että menis nukkuun ILMAN ÄITIÄ.... aikansa se siell' teutaroi ja näytti tekevän jotain "tärkeää". Sitten pillahti itkuun, että on kuulema ikävä isoa siskoa ja veljeö. Nehän lähti tänään. Toinen sinne Kouvolaan ja toinen Vantaalle. Isin kanssa se laitteli tähtitaivaalle lento suukkoja, kunne äitin piti sitten mennä kuitenkin sinne unentulokaveriksi. Meillä siis lapsi on saanut näihin päiviin saakka nukahtaa sillai että mä olen siinä viereisellä sängyllä pötkölleen. Sopii mulle oikeen hyvin. Sopinut aina.

YKs hölmö, perin hjölmö jutska... eksyin googlailemalla ihailemaan maailman kauneimpia ja moninaisimpia kankaita. Innostuin kamalasti.... Hahhaha kunnes ymmärrän lukea että niistä tehdää KOIRILLE kaulapantoja! Vittelis! Oli erikseen jotain pk-kaulapantoja. (ei tarvinne selittää että rehahdin nauramaan..) Taannoinhan Sanna haaveili Joonalle pantaa.... nyt sais ja erikoisen nätin vielä... laitan linkin: www.4paws.fi/34 Että tämmönen juttu oli sitten tähän iltaan!


Rinkulle yhä jaksamisia sinne työ elämän pyörteisiin kasvavan masun kanssa!

Ja nyt tää repale-äiti menis nukkuun.... Öitä! ps. Sanna, siellä plokissa on nyt sitte se meijän jonniinmoinen joulu, mikäli vielä kiinnostaa. (Kuvaaja vissiin vaan ollu liikaa glöki pöntöllä kun oli saanu täräytettyä melkeen kaikki kuvat. Mut eihän mun blogi mikään taide hiomo ollutkaan...)
 
Oijoi maarinen, vähän kadena katselin teidän joulutouhuja...tuollaiselta sen kuuluisi näyttää. Meillä ei tainnut ihan noin tunnelmallista olla. Onneksi tyttö ei tiedä muun maailman menosta. Tyttö sai muutaman paketin, vaan tärkeämpää hänelle oli laittaa ne lahjat takaisin papereihinsa. Tuossa joskus tuskailin, että tytölle pitäs talvimyssy löytää ja sit huutonetistä huusin yhden+lapaset ja laitoin pakettiin. Tyttö vetäs myssyn heti päähänsä ja liikusteli niin loppuillan. Että oli mieluinen lahja ja myssy on säilyttänyt arvonsa vielä tähän päivään, koska se on päässä jo ennen muita vaatteita ulos mentäessä.

Taidan nyt paljastaa tietämättömyyteni, mutta minun koiraelämästäni on jo niin kauan aikaa, etten nyt kyllä ymmärrä käsitettä PK-PANTA, apuva? Villi arvaus...panta pääkaupunkiseutulaisille?

Sanna, lukaisin sun opparin ja mulle tuli siitä hirvee kuume päästä itsekin kirjoittamaan jostain mielenkiintoisesta aiheesta. Oliko aiheen valinta sulle helppo, luuletko että työstä tulee olemaan sulle hyötyä jatkoa ajatellen? Mun opparista (loppuvuodesta 2009) ei mitään suurempaa hyötyä elämää varten ollut (ellei omaa ja opettajan tyytyväisyyttä lasketa mukaan), kun toimeksiantaja ei ilmeisesti saanut siitä sitä mitä tahtoi, itseasiassa koko tekoaikana ollut siitä kiinnostunut. Tai sitten se oli jotenkin henkilökohtaista vain...oikein kannustavaa.
 
Maananatai taipumassa kohti sinistä hetkeä. Mulla kuppi aamullista kahvia lämmitettynä ja kasa mausteisia pipareita..niitä mistä ne kuvat siellä oli! Maku on vaan parantunut! Näin sitä painoa vartioidaan, ettei vaan pääse valahtamaan alas päin - salaa!

Olin tytön kanssa ulkona reippailemassa pitkästä aikaa! Kylmää oli! huh. Pantiin linnuille eväspalloja puun oksaan keittiön ikkunan taakse. Ensin aamulla askarreltiin niihin vihreisiin verkkopalloihin sellaset "jutut". Rautalankaa koukulle ja mehupillin vartta, ettei linnnut telo itteään teräviin rautalangan päihin... Toimiikohan tuo? Venlalla oli ainakin mieluista. Ulkona sitten kuunteli, että jokohan nen linnut lentää tänne päin. Toivottavasti ees joku tulee joskus nokkimaan....Viimetalvihan oli ihan super ihana noitten lintujen seurailun kannalta... Muutamat aamupuurot lappastiin naamaan siinä samalla, ihan ohimennen ilman ränttyilyjä!

... ei, me ei olla elukka ihmisiä. Eli empä tiijä minäkään mikä tuo pk-panta on? Sempä takia se huvittikin niin kovasti! Liittyskö se niiihin espanjalaisiin koirarotuihin, mistä siellä sivulla oli lyhyt viiittaus? KERTOKAA, ken tietää! Tässä tulee pää kipeäksi, kun on tuommoinen yleisivistys aukko olemassa! Mutta hei, eikös ne kankaat ollu hienoja?

Pranametrin hurjaa seikkailutarinaa odotellaan jo kovasti! Ja siihen sivuun tilaisin pienen jutun tyngän miesten selviytymisestä .... Kestitikö hyvin yökkäilemättä koko reissun? Taidan mielikuvitella liikaa, mutta lämmin bussimatka hötkyvässä autossa, nostattaa mulla myötätunnon puistatuksia! Kaikki vieraiden ihmisten tuoksut ja bussin verhoilut ja kumimattojen hajut....

 
Tiutautiutau tilitantti hyppi lintulaudan katolla...meidän laudalla on käyny viime aikoina kova vilske. Mut kuten jo viime vuonna tuli todistettua, talipallot ei tunnu kelpaavan maalaislinnuille. Ja mulla on niitä vielä 43 tuolla saunas oottamas, riittää vissiin vielä ens talveksikin.

Illalla pestiin tytön kanssa hampaita ja siinä mun katseen harhaillessa jossain seinillä tyttö pyöräytti harjansa pöntönkannen välistä pönttöön ja sano "VUIVUI!" ja lähti olohuoneeseen hammastahnaputelin kanssa leikkimään. En sit kehdannut torua, kun olihan se jo aika kulahtanu se harja.

Viime yön unessa mulla oli 14 lasta ja mietin, mahtuuko kaikki pihvit kerralla grilliin ja kuinka monta joululahjaa MINÄ tulen saamaan. Pitäs vissiin ruveta keksiin ittelleen muuta tekemistä kuin täällä roikkuminen kun näemmä muillakin puuhaa riittää. Että jos vaikka lukemaan, menossa on Stieg Larssenin Flickan som lekte med elden. Heippa.
 
Mää löysin eilen illalla myöhään koulutusohjelman, jota haluisin ruveta opiskelemaan (tää jouten olo näivettää mut kuoliaaksi). Mies oli eka vastaan, vaan suostui, kun sanoin että se ois aikuiskoulutuksena (nuorisokoulutukseen en enää suostu) iltaisin ja viikonloppuisin ja paljolti itseopiskeluna. Tänään tajusin, että kyseistä koulutusohjelmaa ei järjeste tänä vuonna eikä tulevasta mitään tietoo. Miten voi ihmisen mieli pudota korkeelta ja vajota niin alas kuin se menikään...Söin suruuni ison kattilallisen riisiä ja soijarouhetta mut eipä se olo helpottanut. Mikä mussa oikeen on vikana, kun mikään tarjolla oleva ei kelpaa? Miks mua kiinnostaa vain kaikki mahdoton...tyttökin herää kohta ja en oo saanu mitään kivaa aikaseksi, että oisin taas paremmalla mielellä. Sit vaan täälläkin istun märehtimässä.
 
Päivää päivää!

Mä tulin kertomaan teille meidän juhlien menun, ja oottelen hyväksyntää! Elikkäs, tarkoitus olisi tarjoilla anopin loihtimat voileipäkakut (kinkku- ja kalatäytteillä), sitten olisi kasvispiiras tai kasvispizza (joka eksynee pöytään vasta illalla, koska päivällä ei tule ketään pelkkää kasvissyöntiä harrastavaa), lisäksi suolaista naposteltavaa löytyy poppareista ja nachoista salsalla. Makeaa ajattelin leipasta näin; marjamuffinsseja, pätkiskakkua, appelsiinikääretorttua ja persikka-banaani-suklaatäyskäriä, lisäksi kaupan hyllystä jotain keksilöitä. Juomapuoli hoituu kahvista, teestä ja mehusta, lisäksi tietysti päivällä tuleville skumppalasillinen ja illalla saapuvia viihdytän kahdella boolilla. Ja sitten; voikohan booliin laittaa musta- ja punaherukoita pakkasesta, niinku jäähdykkeeks? Vai onko ne liian voimakkaan makuisia, kun toinen booleista on sour apple-pohjainen? Ja toinen olisi mansikka-vadelmainen? Vai pitäskö vaan tyytyä ihan tavallisiin jääpulikoihin?

Muuta jännää elämässä on huomenna odotteleva työhaastattelu! Ja to-pe yö olisi vielä töitäkin tehtävänä... kaiken tämän jännäilyn ja järkkäilyn kruunaa jossain vinhasti lähestymisestään muistutteleva flunssa kuumeineen, o-ou! Yritän nyt selvitä sunnuntaille, sitten voisin pari päivää vaikka sairastaakin...

Eilen käytiin Zumbailemassa sen mun hiekkalaatikkokaverin kanssa, jee! Oli kivaa, mutta se edellinen zumbaohjaaja oli parempi, tosin nyt oli eri lafkakin järjestäjänä... Noh, niin tai näin, tuleepahan edes jotain tehtyä!

Ja lapsiosuus... toi lapsi on aivan perseestä, ihan näin suoraan sanottuna ja asioita kaunistelematta! Ei ole taas kovin montaa sujuvaa asiaa sen kanssa. Kaikkeen vastataan EI!, vaatteiden pukeminen on aivan hirveää taistelua, jatkuvaa kinuamista keittiön kaapeista (onneksi ruoan se kyllä sentäs syö hyvin, kopkop!), ulkoa ei voi tulla sisään, missään ei totella vanhempien käskyjä (vaan kouhotetaan ympäriinsä vailla järkeä päässä!), nukkumaan ei voida käydä (päikkärit suht sujuvasti sentäs) vaan yöunille käydessä taistellaan 2-3h juosten sängystä koko aika pois nauraen, takas kun kannetaan, niin ei mene montaa sekuntia, kun ovi jo narahtaa... Pari iltaa on menty niin, että tätä taistelua käyty siihen saakka, että isi lähtee töihin ja sen jälkeen mä olen vaan vetänyt koko kämpän pimeäksi ja mennyt itse peiton alle. Joona on tullut sitten makkariin, toissa yönä se suuttui, kun isi ei ollutkaan siellä (vaan töissä) ja kävi 2 kertaa yön aikana tarkistamassa, että oisko se isi jo sänkyyn ilmestynyt, viime yönä se sitten jäi mun viereen. Mulla alko illalla aivan hirveä hedari, ja yritin selvitä ilman särkylääkettä, joten en enää yöllä jaksanut apinaa omaan sänkyynsä käskeä. Aamuneljältä olikin jo pakko käydä ottamassa särkylääkettä! Kasilta kun nahkavekkari herätti, niin olo oli aivan hirveä, ja jouduin perumaan tän päivän menot. Vähän kuumaa juomaa ja särkylääkettä, niin olo on jo aika inhimillinen, kipeäks mä en nyt yksinkertaisesti vaan voi tulla ennen sunnuntaita!

Vaan onneks Joonassa on ne hyvätkin puolet.... se oli ihan fiiliksissä tänään, kun kokeiltiin ekaa kertaa muovailuvahaa! En viittinyt ottaa kuin 2 eri väriä (jotta tämä perfektionisti-äiti ei saisi hepulia, että kaikki värit ovat sekaisin ;)) ja niistä sitten muovailtiin. Alkuunsa toki sai kieltää, että ei saa syödä, mutta onnistuihan se sitten kuitenkin. Joonan muovailu oli vähän niin ja näin, mutta ohjatusti se jopa sai laitettua mun tekemät renkaat automalliin kiinni! Ja pääasia tietysti, että se siitä myös nautti!

Muita riemunkiljahduksia on aiheuttanut tuo ulkona satanut lumi. Se on Joonan kielellä joko "nunna" tai "lunna". Stigalla on huristeltu, joskin välillä Joonaa ei yhtään kiinnosta hypätä sen kyytiin, mutta istuttuaan se siitä sitten kuitenkin nauttii... ja mäenlasku on K I V A A !

Sanoja tuon suusta kuuluu koko aika enenevässä määrin. Se osoitti nyt mun (ja äitini ;)) veikkaukset vääriksi, ja päätti sittenkin harjoitella noita yksittäisiä sanoja! Neuvolaa varten voiskin laskeskella, että mitä kaikkea se nyt osaa sanoa... Äiti, ischi (isi), anna, kiski (keksi), ekka/ikka (rekka), auto, tiitti (kiitti), kukkuu (nukkuu), kuraa (mutaa ja kakkaa :D), kakka, pissam (pissa), tähti, täti, ummo (mummo), paapa (pappa), että/ittä (vettä), pois, kuu, puu, juna/muna, pupu, kissa, vuff (koira... :D), kato (katso), katto, ettii/ättii (etsii). Ja lisäksi nimistä Tommi, Aaki (Aleksi) ja Ami. Nuo nyt ainaskin, ja välillä yrittää matkia kyllä muitakin. Lauseita ei tule, ja voipi olla, että tuo sanalista ei riitä alkuunkaan neuvolantädille, mutta kuukauden takaiseen tässä on ollut aivan huima ero! Lisäksi ne sanat, mitä tuo lapsi ymmärtää... huh. Joululahjaksi se sai kirjan, missä on autoja. Sieltä se osaa osoittaa yksittäisiä kulkuneuvotyyppejä (rekka, auto, limusiini, lentokone, kuumailmapallo, laskuvarjo, raketti, ilmalaiva, juna, betonirekka, roskisauto, taksi.... mitä näitä siellä onkaan) mutta sen lisäksi se tunnistaa sivulta Porscheja, Lamborghineja, Lincolneja, Kuplia ja ties mitä muuta! Mä olen aivan ällistynyt, koska ei niitä koskaan kysytä samassa järjestyksessä ja itsehän en niitä erottaisi! :D

Maarinen no edelleen voisin tuolle lapselle sen pannan hankkia. Helpottais elämää! :D Mutta en mäkään tiedä, mitä pk-panta meinaa, pieniä ja keskisuuria?... mutta Joonalle sellainen!
Ja teidän joulujuttuja lähden kohta ihailemaan, ellei apina herää eka... tää päikkärihetki mennyt hyvin pitkälti tota menuta suunnitellessa ja laskeskellessa tarveaineiden määriä!

Starletti, vai opparin luit, se siis oli julkaistu theseuksessa? Pakko toki kysyä, että mitäs tuumit?
Ja siis aihe oli periaatteessa mulle selvä, koska se aihe kiinnosti itseä ja siitä on liitolle hyötyä... itse en tiedä, että tuunko sillä niinkään mitään tekemään! Tosin tuossa työhakemuksia naputellessa huomasin, että useammassa puhutaan vapaaehtoistyöhommista, joten toki niihin hakemuksiin olen maininnut, että mistä aiheesta olen opparini tehnyt ;)
Saako udella, että mitä oisit halunnut lähteä opiskelemaan?

Jahas, apina heräs... aika siis kai lähteä taas velvollisuuksien pariin!
 
Moi, moi!

Kuuule Starletti, ei tää elämä paljon kummemmpaa ole täällä(kään) suunnalla! Oisin heti aamusta tullu koneelle käsi poskella voivottamaan tylsyyttä, mutta tuo isäntä jökötti tässä koko pävän.... Että nyt sitten, vasta! Ja lopulta sain päivääni mahtumaan yhtä sun toista, että ei niin tylsää ollutkaan! Ja hahha... teidän VUIVUI-pöntönpesu sai minut nauramaan! Ja sitten perään oma lukihäiriöni, että Sanna laittaa tavallisia jääpuikkoja booliin..... Sillain!

Pyykkiä on pesty ihan penteleesti. Pesukoneen sihtikin meni tukkoon pariin otteeseen. Ihan näinä päivinä olen pääsemäisilläni tasaan se sähkökatko sotkun ja joulun jäljiltä. Kun tään  perus perheen pyykit ja sen kaukaisen vierailevan kuusipäisen katraan lakanat ja pyyheliinat vielä normi kalsareiden lisäksi. Oon ihan varma, että perus suomi-mies ei olis selvinny järjissään. Plussapuoli on se, että kodissa tuoksuu hämmentävän puhtaalle kaiken aikaa!!!!

Sannan MENUUU kuulostaa herkulliselta! Saisko pari muffinssia kirjekuoressa tännepäin??? Noista sun JÄÄPUIKOISTA tuli mieleen, että jos kerkeet tehdä sellaisia jääpaloja, joissa ne marjat on siellä sisällä, niin ei sekotu värit ja maut niin nopsaan!?!?  Eli jääpalakennoon ekas ne marjat ja liruttaa vettä päälle ja nopsaan takasin pakastimeen. Kaupan vadelmat on ihan sika nättejä sillein.... sitte sinne voi nipistellä jotain mintunlehteä tai syötäviä orvokkeja samaan jääpalaan ym ym ym.. Jääkaapissa jos on vielä semmonen vanhanaikainen muovinen munakotelo, niin siitä saa vähän isompia jäämolukoita..

Hienosti se joonan puheenkehitys tulee! Varmaan sitä iteensäkin hämmentää ja kohta se paasaa sulle päivät pitkät kaiken riehumisen sijasta! Usko pois! Tunteehan tuossa kaveri itsensä aika koskemattomaksi kun muutamalla sanalla on jo merkitys ja enempi haluaisi varmasti sanoa! Onneksi SINÄ olet siinä äitinä luja ja turvallinen "törmäilyseinä!" Joskus se justiin auttaa, että pistää noin ne valot pois. Sen kummemmin selittelemättä! Yö on yö ja sillon on pimeää! Meilläkin Venla on parina viikonlopun yönä yrittäny tulla kurkkimaan millon isi tulee töistä. Viimes sunnuntai aamuna se sitten valvoskeli yksinään kuiskailemassa puoli kuuteen aamulla. ( äipältä meinasi mennä hermo siihen sihinään..) Onneks siinä sitte aamuun puol kymmeneen vielä saatiin nukkua. kuitenkin!

Puheesta vielä... Venla hämmästytti tässä taannoin Mimosaa. Kertoi sille, että "ostin kassin kirpparilta! Maksoi viisi senttiä!" jep. Semmoinen nallepuh-reppu se oli mutta maksoi kuitenkin kait kaksi euroa.... Mutta huvitus olikin siinä, kuinka se esitteli kamaa samalla innolla kuin minä! Isolle veljelleen se taas täräytti että "joo jooo. Menen nukkumaan. Kiukuttelen siellä..." Iso veli oli päöivän mittaanleikkinyt Venlan kanssa riehumisleikkiä jotka sitten päättyivät yliväsyneenä tajuttomaan kiukutteluun.. Niin ja isi kun suuttui ja paiskasi oven kiinni turhan kovaotteisesti tupakalle mennessään niin tietysti tää lapsi sanoo, että "Vittu, isi on vihainen! Vittu, isi sanooo. Hohoijaa!" Miten mä voin olla nauramatta tässä ja yrittää kasvattaa kunnollista ihmistä?

ja nyt on pakko googlaa, että mikä ihmeen pk-panta? hahhaha...





 
Hahahaaaa.... pk-panta on ilmeisesti puolikuristava pistolukko panta?!?!?! Koiraihmiset, mitä se sitten tarkoittaa?
 
Hei mussukat! Missä te ootte koko päivän eläneet? Täällä, täällä olisi tämmöinen elämä.....

Meidän neiti nukahti vahingossa ilman I-Hah-haata! Katotaan kuin käy. aamulla varman alkaa poru, että missä heppa on! Tyttö on nyt joulusta saakka nukkunut se kiikkuheppa sängyn vieressä!



Jä päivisin tyyli on ollut tällainen!

Ja kerran tässä on rauhaa näitä kuvia postailla niin pari vielä:



Sitä uuttavuotta juhlittiin näin.(myöskin näin) ... kauheeta, sillä on VÄÄRÄT hanskat kädessä! Siis, väärän väriset, korostan! Anteeksi!

Ja kuluvaa vuotta temmelletty tänään näin:


Hyvää yötä, mammakansa! Tulkaahan huomiseksi takaisn!
 
Voi rakas Maarinen! Muuttaisitko meille, edes vuodeksi-pariksi? Mä niiiiiiin ihailen sitä viileyttä ja tyyneyttä, millä sä osaat sanottaa näiden nappuloiden ajatuksia ja tunteita! Arvostan!

Tää törmäilyseinä vaan on tainnut tässä rapistua, kun ei enää kovin pehmoisan kimmoisasti ota tuon herra tuittupään juttuja vastaan... pinna palaa ja itkettää.. Ja jos pitää valot sulkea klo 22, niin itkettää, että menee "MUN OMA" aika siinä sitten!

Puolikuristavaa pantaa tai kuristavaa pantaa muutenkaan ei suositella sille rodulle, joka meidän sydämen on vienyt, joten en osaa sanoa... Enkä valitettavasti tähän neljännesvuosisadan ikään mennessä ole edes ehtinyt sitä koiraa saada, joten vielä vähempi olen perehtynyt noihin laitteisiin. Sori vaan, mutta jäädään oottelemaan vastauksia muualta!

Ja totta, marjathan vois tosiaan laittaa jääpalojen sisään! Mitään kukkasiahan näillä pakkasilla sinne nyt ei ole jemmata, mutta eipä ne tuosta mustasta boolimaljasta mihkään sillain näkyiskään... Ja lähinnä tarkoitukseni on saada hyödynnettyä noita olemassa olevia juttusia tuolta pakkasesta pois. Tulee kalliiks tää bileiden järkkääminen, tänään meni melkeen 100e kauppaan, ja vielä pari purkkia tuorejuustoja ja jotain muutakin jäi ostamatta. Toki kauppalaskussa oli ehkä parilla kympillä sitten muitakin ruokajuttuja... Plus sitten tosiaan ne alkosta haettavat! Huh, onneksi se anoppi tekee ne voileipäkakut...
 
Sanna, en lukenut työtäsi ihan sanasta sanaa (tekstiä oli huiiiiiisin paljon), lähinnä katsoin, mitä tutkit ja millä tavoin ja mihin lopputulokseen päädyit. Minusta tuo kyselyn vastausprosentti oli aika pieni, mutta asiasta mitään tietävänä se ilmeisesti sitten riitti. Minäkin haluaisin tutustua tuollaisen kyselyn tekoon, kun sitä kuitenkin käytetään yleisesti. Ja voi minkä työn olet tehnyt kysymyksiä miettiessäsi. Nehän tulee tehdä just oikein, että saadaan vastauksista sitä tietoa, mitä tarvitaan. Omaa opiskelua ajatellen minua olisi kiinnostanut kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma, vaan tarkemmin ajateltuna...olisiko tuo sittenkään hyvä ala, jos meinaa jäädä tänne, jossa on vain yksi kirjasto ja muut yrityksetkin vaihtamassa paikkakuntaa...mies totes "viisaasti", että ehkä se ei ois ees ollu sun alaa (minä purin itsekseni hammasta että viddu sää tiijä mikä mua kiinnostaa). Mulla on ny tainnu ihan mennä ohi, mutta mikkä juhlat teillä on, kun noin paljon tarjottavaa luvassa? Meidän perheessä ei juhlita mitään. Ja vaiks juhlittas, niin syömistä on turha laittaa esille, kun kaikki jäis mun syötäväks.

Mä olen käyttänyt tuota valot pois systeemiä aina (mies luulee että valot ei haittaa nukkumaan menoa). Kun kannan (tosiaan KANNAN) tytön talon läpi nukkumaan napsuttelen samalla valoja pois (nyt menee kodinhoitohuone nukkumaan, nyt keittiö, nyt olohuone...) ja lopulta makuuhuoneessa palaa vain joulutähdet ikkunassa ja tyttö jää pimeeseen. Usein menen minäkin silloin nukkumaan siihen viereen. Sillä ei ole vaikutusta tytön kiukkuun, mut tuntuu ainakin paremmin tajuuvan, että nyt on aika nukkua. Ei auta silloin äitiä huudella, kun musta näy kuin peittokasa sängyllä ja mummokissa rinnan päällä. Mun oma aika on nyt aamulla, tosin eilen tyttö heräs jo puol kahdeksalta. Nyt en oo käyny kattomassa vaikka istuiskin jo sängyssään, ei kuitenkaan huutele mitään.

Maarinen, jos punainen on väärä väri hanskoissa, niin mikäs se olisi oikea? Harmaa vai vaaleanpunainen? Tytöllä on ruskeevihree toppapuku. En oo löytäny väriltään sopivia hanskoja, eli on jouduttu tyytymään kurapuvun hanskoihin (kirkkaan vaaleenpunaset). Tosin, eilen huomasin, että molemmissa peukaloissa on reijät (10 euroo siis palvellut peräti 3 kuukautta). On tytöllä sit sellaset tummansiniset (ostin että mätsäis liian ison kypärämyssyn kanssa), tyttö puhuu niistä "vauvahanska". Niissä vaan tytön peukalo ei mee millään paikoilleen, eikä ne pysy käsissä. Oi että, mistä mää löydän yksväriset ruskeet hanskat...

Mulla rupee oleen jo nälkä. Paistoin just 45 min riisipuuroo uunissa pelkällä valolla. Hyvin ruskistu. Ja kauppapäivä ois tänään, tyttö aina sanoo "kengä" kun sille puhuu kauppaan lähtemisestä. Menee aina vähintään se 100 euroo, ja silti tuntuu et jääkaapissa ei oo mitään syötävää, vain miehen evästarpeita. Ja minä kaivelen kuivatarvikkeita, että mitähän söis. Musta tuntuu, että oikee ruoanlaitto vie liikaa tunteja elämästä, ja sitä mä en haluu. Toivottavasti tyttö ei joudu kärsimään. Onneksi makarooni ja pihvi tai lihanpala pakkasesta ovat vielä kelvanneet.

Ja niin vain se Sanna menee työhaastatteluun eikä valmistumisesta oo aikaakaan. Mikähän mussa oikeen on vikana, kun en kelpaa...mulle on tullu mieleen, että oonkohan joutunu sittenkin jollekin mustalle listalle, kun sitä ei-kiitosta kuulee joka paikasta.    
 
Moi!

Kello yksi päivällä ja meidän perhe on vasta siivonnu aamiaisen pois pöydältä! Menee ylpeällä kohinalla rytmit sekaisin näissä talviunissa! Onneksi koko sakki on nukkunut, niin ei ketään haittaa.... Ja kellekään ei kerrota!

Sanna. Ai että minä viileästi suhtaudun! Kiitos! Nyt sitten viileytän lisää! Joku on joskus sanonut jossakin yhteydessä, että se mitä paljon käytetään tuppaa venymään! Sopii varmaan määritelmäksi äidin pinnastakin! Ja silloin kun se itku tulee, niin siinähän se pinna sitten venyy, koska ei katkea! JA pimeässä on äitipolon erityisen hyvä itkeä! Ja sitäpaitsi SINULLA on juuri nyt niin kamalan paljon KAIKKEA jännää omassa elämässäsi! Opiskelun päättyminen. Juhlat. Työhaastattelu! Itke. Siitä saa voimaa.... ja onhan se omaa aikaa sekin, että maata möllöttää pimeässä mitään tekemättä.

Starletti. Kyllä, minulle tai siis tytölle pitäisi saada juuri RUSKEAT talvihanskat! Nuo ko. puaniset rukkast on oikeesti ihan hyvät sen pihahaalarin kanssa ja lumileikeissä. Haalarikin on punainen. Mutta tohon "ilotulitus"-pukuun ei ole käsineitä! Ja kun kaikki on hioenoja löytöjä kirppikseltä, niin sesonkien värit on jo pois kauppojen hyllyiltä.... Pikkumaistahan tämä oikeestaan on, mutta toivoisin että tuo tyttölapsi oppisi tässä samalla vähän "tyylitajua"! Hemetti... alkaa naurattamaan!

RUOKAKAUPPAAN menee muuten kokoajan enemmän ja enemmän rahaa! Ja jos jotakin juhlaa järjestää, niin eipä siinä tahdo satanen kauaa kassalla vinkua. Ja jos sitä viinapuolta vielä tarjoaa, niin Alkoon saa hyvinkin vielä toisen satasen menemään.

 Eilen illalla suunniteltiin miehen tulevia (ei minkään merkkisiä) syntymäpäiviä. Olis vaan mukava järjestää laskiaisen aikoihin jotku kemut. Niin ajattelin, että me voitas tehä taas safkat. Tarjota ruokajuomat. Viini ja alkurinksu tai booli. Sitte väki vois ihan ite tuoda omat juomansa. Ja jos joku jää yökylään, niin sitte pistää reppuun vielä paketillisen kahvia ja pussillisen leipää ja levitettä/leikkelettä. Silti kaikkeen menee juuri se reilu satanen.... Vuos sitte tehtiin sitä savupotka hernekeittoa ja nuotiolla tarjottiin minttukaakaot. Ihan riitti ilonpitoon sekin. Hanki täyteen soihtuja ja kasvihuoneen kaiuttimista tanssimusiikkia... Niin ja kirkas keli ja taivaalle tähtiä.....

No niin. Haaveilu sikseen ja akka pihalle pentunsa kanssa ottamaan happea aivoon!
 
Niin joo, taitaa Sannalla ollakin valmistujaisjuhlat...ehä mää tajunnu että sellastakin voi juhlii emoticon

Taas meni 104 euroo kauppaan. Tyttö halus kulkee parkkipaikalla ITE, hymyili vieraille mummoille kärryaulassa, keikkui kärryssä ostosten perässä ja känisi kun ei saanu imeskellä tavaroita. Ostoslista oli pitkä ja mua alko väsyttää ja tulla epätoivo, kun aattelin kuinka hinnat hivuttautuvat pikkuhiljaa ylöspäin. Enää ei ole tuotteita -50 %, on vain -30 %. Rupes harmittaan, kun en ehtinyt lappamaan ostoksia hihnalle tarpeeksi nopeesti ja jono perässäni piteni. Tuli kyllä toinen kassa paikalle, vaan minä se vain pakkailin ostoksiani ja valtasin yhden kassan. Jotenkin noloa kun noin käy joka kerta. Tyttö ois halunnu hypätä kärryistä pois, mut en antanut sen lähtee viipottaan. Autosta ei takakontti auennut, piti laittaa ostokset penkeille. Tytölle laitoin heti makaroonia, maissia, papuja ja juustoa ruoaksi. Oli vissiin hyvää ruokaa, kun ei malttanut sanoo että vessaan pitäs päästä vaan siihen oli päästänyt syöttötuoliinsa. Pisaraakaan ei mennyt lattialle, mutta sitäkin enemmän pehmusteeseen ja vaatteisiin. Vein tytön nukkumaan ja sieltä se sängystään huuteli meidän mummelikissalle (joka nukku miehen puolella) "kukkuu, mitämitä vauva, kukkuu" ja muuta loruilua, jota ei osaa kirjalliseen muotoon laittaa. Nyt on pakko saada teetä, muuten hajoo pää.
 
Pahoinvoivat tervehdykset ahkerille palstalaisille!

REissuni meni hienosti, ellei lukuun ota Maarisenkin uumailemia tuntemuksia bussissa :( Ei tarvinnut oksentaa koko matkalla, mutta lähellä oli. Jatkuva pahaolo ei helpota kuin vaakatasossa nukkuessa. Ravintolassakin kävi nolo kämmi heidän puoleltaan, kun sain annoksen joka kuitenkin sisälsi juustoa ja maistoin sen. Hyvittivät kiitettävästi laskussa, mutta sain annoksen, jota ne kyennyt juuri syömään. Ruokavalioni on nyt tosi köyhä. Keitettyä perunaa, puolukkaa, herkkukurkkuja ( muut oksettaa) ja puuroa ja greippiä, näin pääosin. Hengissä pysyn kuitenkin!

Miehillä kotona oli mennyt aivan loistavasti. Toki Valo oli itkenyt muutaman kerran nukkumaan mennessä mammaa, mutta kun tulin kotiin, oli isi silti vielä se, jonka luo mentiin ihan joka asiassa. Valo oli itseasiassa käyttäny tilaisuutta hyväkseen ja saanut miehen vakuuteltua siitä, että hän saa ihan itse keittää iltapuuron. Just... Mies oli mitannut aineet kattilaan ja säätänyt sopivalle. Valo oli kertonut miten tuoli laitetaan hellan eteen ja missä voi käsiä pitää, mikä on kuumaa ja miten sekoitetaan. Mies oli hävinnyt vessaan ja tietokoneelle ja tullut välillä tarkastamaan tilanteen. Kuulin asiasta vasta nukkumaan mennessä kotona! Eihän siinä mitään ollut tapahtunut, sillä kertaa, mutta minun kanssani epähuomiossa jo tyrkkäsi sormia kuumaan kohtaan. Summa summarum, täytyy sanoa, että kyllä isät tarvitsevat ihan kahdenkeskistä aikaa lastensa kanssa saadakseen toimia ihan omin nokin ja löytää itsestään se puoli, joka yrittää vielä houkutella syömään, kun ei meinaa mikään mennä ja joka vielä venyttää pinnaa, koska hermostuminen vain hankaloittaa jne. Eli tekemään sitä mitä me äidit olemme tottuneet tekemään. Siitä olen ylpeä, että mies oli ollut paljon täsmällisempi vessatouhuissa, kuin minä ja saanut pidettyä koko päivän samaa vaippaa, kuivana!
Ainoa paskajuttu oli käynyt niin, että Valo oli iltavessareissulla, alasti onneksi, saanut kakasta kopin ja sotkenut paskaa ihan joka paikkaan :(

Joonan kakkajuttu oli kamala ja hauska kun ei omalle kohdalle sattunut :D Ja nuo uhmailut on niin järkyttävän väsyttäviä. Olen iloinen siitä että uskallat Sanna sanoa juuri kuten asia on, hermot menee ja raivostuttaa kun koko päivä menee välillä vääntämiseen ja kiljumiseen. Aargh!

Luin kaikki jutut, mutta en voi nyt vastailla ja kommentoida, jatkan taas toiste.

Ai niin, ettei vaan pääsisi "liian helpolla" tämän raskauden kanssa, tuli taas pientä vuotoa, josta en tällä kertaa paniikkia ota. Mutta ilmankin pärjäisi, ei turhia jännityksiä viitsisi ottaa niskaansa.

Olette ihania, kun viitsitte valituksetkin kuunnella, kiitti!
 
Siis apua! :DDD Valo on kyllä ainoa 2v, jonka tiedän keittäneen ite hellalla omat iltapuuronsa! :DD Voi sitä isiä, ihan pikkusormen ympärillä!

Nyt loppuu läppäristä akku, joten jatkuu toiste! (Huomenna meen tekee yövuoroa, joten sit ehdin varmasti ;))
 
Takaisin
Top