Tammikuisten höpinäketju

[Kataia]

Aikooko kukaan matkailla raskauden aikana tai oletteko matkailleet aiemmissa raskauksissa? Minulla olisi mahdollisuus päästä muutamaksi päiväksi Islantiin syyskuun loppupuolella, mutta mietityttää että kannattaakohan lähteä. En ylipäätään pidä lentämisestä, ja epäilen että vielä vähemmän raskaana ollessa. Myös epäilyttää että kuinka herkästi tulisi syöneeksi jotain sopimatonta jne. kun ei meinaa tutussakaan ympäristössä muistaa aina huomioida kaikkia rajoituksia. Toisaalta, olisihan se mahtavaa päästä tekemään pieni reissu vielä ennen vauvavuotta, jolloin kotona ehtii olla enemmän kuin tarpeeksi.

 

[Noaidi]

Musta tuntuu että mulla on jo nyt vatsa ihan turvoksissa joka päivä klo15 alkaen Painoakin tullut about kilo lisää, vaikka tuntuu että olis paljon enemmän kun vatsa ja tissit ihan turvoksissa. Vähän jo huolestuttaa et miten isoksi sitä päätyy jos jo 6+5 kohdalla vatsa pömpöttää iltapäivällä selvästi.

Voiko vatsa oikeasti alkaa pömpöttää ekassa raskaudessa näin aikaisin, vai saako raskaus mut vaan ihan ilmapalloksi?

Mut hipheihurraa, tänään ei ollut pahaolo!

Mulla tää sama, et iltapäivästä maha turpoaa. Vielä se ei oikeasti näy mihinkään mutta itse tuntee että alkaa housujen vyötärö kiristää ja peilissä on sellanen turvonnut lösö sen litteän aamuvatsan tilalla.

Aikooko kukaan matkailla raskauden aikana tai oletteko matkailleet aiemmissa raskauksissa? Minulla olisi mahdollisuus päästä muutamaksi päiväksi Islantiin syyskuun loppupuolella, mutta mietityttää että kannattaakohan lähteä. En ylipäätään pidä lentämisestä, ja epäilen että vielä vähemmän raskaana ollessa. Myös epäilyttää että kuinka herkästi tulisi syöneeksi jotain sopimatonta jne. kun ei meinaa tutussakaan ympäristössä muistaa aina huomioida kaikkia rajoituksia. Toisaalta, olisihan se mahtavaa päästä tekemään pieni reissu vielä ennen vauvavuotta, jolloin kotona ehtii olla enemmän kuin tarpeeksi.

En varmastikaan itse aio matkustaa, mutta uskaltaisin kyllä muutamaksi päiväksi lähteä Islantiin raskaanakin. :) Toki oman voinnin mukaan.

 

[Kultaköynnös]

Aikooko kukaan matkailla raskauden aikana tai oletteko matkailleet aiemmissa raskauksissa? Minulla olisi mahdollisuus päästä muutamaksi päiväksi Islantiin syyskuun loppupuolella, mutta mietityttää että kannattaakohan lähteä. En ylipäätään pidä lentämisestä, ja epäilen että vielä vähemmän raskaana ollessa. Myös epäilyttää että kuinka herkästi tulisi syöneeksi jotain sopimatonta jne. kun ei meinaa tutussakaan ympäristössä muistaa aina huomioida kaikkia rajoituksia. Toisaalta, olisihan se mahtavaa päästä tekemään pieni reissu vielä ennen vauvavuotta, jolloin kotona ehtii olla enemmän kuin tarpeeksi.

Kyllä mullakin varmasti tulee reissuja vielä tässä, tietysti kunnes tää pahoinvointi helpottaa ei tuu kysymykseenkään mut sit myöhemmin jos on hyvä olo niin miks ei!

 

[Jadine]

Aikooko kukaan matkailla raskauden aikana tai oletteko matkailleet aiemmissa raskauksissa? Minulla olisi mahdollisuus päästä muutamaksi päiväksi Islantiin syyskuun loppupuolella, mutta mietityttää että kannattaakohan lähteä. En ylipäätään pidä lentämisestä, ja epäilen että vielä vähemmän raskaana ollessa. Myös epäilyttää että kuinka herkästi tulisi syöneeksi jotain sopimatonta jne. kun ei meinaa tutussakaan ympäristössä muistaa aina huomioida kaikkia rajoituksia. Toisaalta, olisihan se mahtavaa päästä tekemään pieni reissu vielä ennen vauvavuotta, jolloin kotona ehtii olla enemmän kuin tarpeeksi.

Olin esikoista odottaessa matkalla noin rv14-15. Suomessa kylläkin, kun ulkomailla asun. Tuossa vaiheessa raskautta lentäminen oli vielä ihan ok. Sitä ei toki voi tietää etukäteen, missä kunnossa on missäkin vaiheessa raskautta, kun esimerkiksi minulla liitoskivut alkoivat jo suunnilleen raskauden puolivälissä. Ruoista en sinänsä olisi erityisen huolissani, kun Islanti on kuitenkin Pohjoismaa, jossa on jotakuinkin samat hygieniasäädökset kuin Suomessakin.

Tälläkin kertaa aion kyllä käydä Suomessa elo- tai syyskuussa vielä. Siskolleni on tulossa vauva kesäkuussa, ja haluan tavata heidät ennen kuin matkustaminen käy liian tukalaksi.

 

[Hrrr]

Musta tuntuu että mulla on jo nyt vatsa ihan turvoksissa joka päivä klo15 alkaen Painoakin tullut about kilo lisää, vaikka tuntuu että olis paljon enemmän kun vatsa ja tissit ihan turvoksissa. Vähän jo huolestuttaa et miten isoksi sitä päätyy jos jo 6+5 kohdalla vatsa pömpöttää iltapäivällä selvästi.

Voiko vatsa oikeasti alkaa pömpöttää ekassa raskaudessa näin aikaisin, vai saako raskaus mut vaan ihan ilmapalloksi?

Mut hipheihurraa, tänään ei ollut pahaolo!

Useinhan aluks on vaan hirveesti turvotusta, joka lähtee sit jossain vaiheessa pois ja sen jälkeen tulee se ”oikee” vauvamaha. Tai sit siirtyy suoraan turvotuksesta vauvamahaan

 

[Mrs Willow]

Aikooko kukaan matkailla raskauden aikana tai oletteko matkailleet aiemmissa raskauksissa? Minulla olisi mahdollisuus päästä muutamaksi päiväksi Islantiin syyskuun loppupuolella, mutta mietityttää että kannattaakohan lähteä. En ylipäätään pidä lentämisestä, ja epäilen että vielä vähemmän raskaana ollessa. Myös epäilyttää että kuinka herkästi tulisi syöneeksi jotain sopimatonta jne. kun ei meinaa tutussakaan ympäristössä muistaa aina huomioida kaikkia rajoituksia. Toisaalta, olisihan se mahtavaa päästä tekemään pieni reissu vielä ennen vauvavuotta, jolloin kotona ehtii olla enemmän kuin tarpeeksi.

Mä oon matkannut raskaana ollessani kyllä ihan toiselle puolelle maapalloakin just tokan kolmanneksen lopulla, ei ollut ongelmaa. Ehkä sanoisin, että mitään hirveän sitovia suunnitelmia ei kannata tehdä kovin paljon etukäteen, niin ehtii nähdä vähän, että mikä se oma vointi on. Varsinkin tuttuun ja/tai turvalliseen ja hyvän hygieniatason kohteeseen reissaisin kyllä surutta, jos vaan oma olo ok ok. Islantiin tottakai Ei oo edes pitkä lento ja ruokien suhteen ei sen enempää huolta kuin kotimaassakaan.

 

[Mrs Willow]

Heh, ollaan ihan samiksia! Pilates ei ole varsinaisesti kivaa, mutta se tekee kropalle niin hyvää, että harrastan sitä silti. Minulla oli esimerkiksi vuosikausia selittämättömiä alaselkäkipuja, jotka hävisivät pilateksen myötä täysin ja pysyvät poissa sillä, että teen pilatesta kerran viikossa. Aika hyvä diili siis.

Loistavaa jos oot löytänyt keinon pitää selkäkivut poissa! Samistelu jatkuu, mulla on nimittäin myös kipuja alaselässä monesti. Olen yhdistänyt ne pakaralihaksen kireyteen, kun usein tulevat jonkun kovan treenin jälkeen kun oon laiminlyönyt kehonhuollon. Ja sit kipitän epätoivossa johonkin pilates- tai balance-tunnille josko se auttais Monesti siinä vaiheessa vaan on jo liian myöhäistä, pitäis jaksaa tehdä ennakoiden noita kehoa huoltavia treenejäkin.

 

[Roskajoukon Jalokivi]

Hei Kaikille!

Ehkäpä minäkin uskallan liittyä ketjuun mukaan, nyt menossa viikot 5+3.
Meillä on miehen kanssa melkoisen pitkä lapsettomuus taival kuljettuna, jo yli 12 vuotta ilman ainuttakaan plussaa. Tätä taivalta varjosti oma sairaalloinen ylipainoni ja pudotinkin 40 kiloa, jotta päästiin hakeutumaan hoitoihin. Vuonna 2020 päästiin tutkimuksiin ja mitään muuta vikaa ei löytynyt kuin ovuloimattomuus. Aloitettiinkin sitten syksyllä -20 ovulaationinduktio hoidot jotka eivät tuottaneet tulosta. Syksyllä -21 tehtiin tulokseton inseminaatio ja tämän jälkeen lääkäri päättikin että jatketaan nyt sinne altaan syvimpään päätyyn ja aloitetaan ivf hoidot lyhyellä kaavalla. Ensimmäinen ivf hoito oli tammikuussa -22, silloin saatiin 14 kypsää munasolua, mutta hedelmöittyneitä oli vain neljä ja lopulta yksi ainut selvisi siirtoon asti ja pakkaseenkaan ei saatu mitään. Tämä oli ensimmäinen kerta jolloin tuli ihan totaalinen romahdus.
Tästä ei sitten raskaus alkanut.

Maaliskuussa mentiin sitten uuden hoidon suunnittelukäynnille jossa lääkäri kertoi epäilevänsä munasoluissa jotain problematiikkaa. Suunniteltiin toinen ivf kierros pitkällä kaavalla alkamaan huhtikuun lopulla. Noh sitten huhtikuun alussa sairastuin jo toistamiseen koronaan, mutta silti sain lääkäriltä vihreää valoa ja saatiin aloittaa toinen ivf kierros kuun loppupuolella. Tämä oli huomattavasti rankempi hoito sen pitkäkestoisuuden vuoksi. Tuloksena saatiin 4 kypsää munasolua, mutta vain yksi hedelmöittyi normaalisti. Tästä tiedosta ei enää romahdusta tullut koska olin jo asennoitunut siihen että näissä hoidoissa voi käydä mitä vaan. Paljon en tämän yhden alkion varaan laskenut, mutta niin vaan testi näytti räikeää plussaa ensimmäistä kertaa ikinä. Olo on vielä ihan täysin epäuskonen tälläisen matkan jälkeen ja täällä ollaan varpaillaan varmaan koko raskaus, mutta kävi miten kävi niin ainakin tiedän nyt että raskaus on kohdallani edes mahdollinen, koska alkoi kyllä näiden vuosien jälkeen toivo loppua.

 

[Jadine]

Hei Kaikille!

Ehkäpä minäkin uskallan liittyä ketjuun mukaan, nyt menossa viikot 5+3.
Meillä on miehen kanssa melkoisen pitkä lapsettomuus taival kuljettuna, jo yli 12 vuotta ilman ainuttakaan plussaa. Tätä taivalta varjosti oma sairaalloinen ylipainoni ja pudotinkin 40 kiloa, jotta päästiin hakeutumaan hoitoihin. Vuonna 2020 päästiin tutkimuksiin ja mitään muuta vikaa ei löytynyt kuin ovuloimattomuus. Aloitettiinkin sitten syksyllä -20 ovulaationinduktio hoidot jotka eivät tuottaneet tulosta. Syksyllä -21 tehtiin tulokseton inseminaatio ja tämän jälkeen lääkäri päättikin että jatketaan nyt sinne altaan syvimpään päätyyn ja aloitetaan ivf hoidot lyhyellä kaavalla. Ensimmäinen ivf hoito oli tammikuussa -22, silloin saatiin 14 kypsää munasolua, mutta hedelmöittyneitä oli vain neljä ja lopulta yksi ainut selvisi siirtoon asti ja pakkaseenkaan ei saatu mitään. Tämä oli ensimmäinen kerta jolloin tuli ihan totaalinen romahdus.
Tästä ei sitten raskaus alkanut.

Maaliskuussa mentiin sitten uuden hoidon suunnittelukäynnille jossa lääkäri kertoi epäilevänsä munasoluissa jotain problematiikkaa. Suunniteltiin toinen ivf kierros pitkällä kaavalla alkamaan huhtikuun lopulla. Noh sitten huhtikuun alussa sairastuin jo toistamiseen koronaan, mutta silti sain lääkäriltä vihreää valoa ja saatiin aloittaa toinen ivf kierros kuun loppupuolella. Tämä oli huomattavasti rankempi hoito sen pitkäkestoisuuden vuoksi. Tuloksena saatiin 4 kypsää munasolua, mutta vain yksi hedelmöittyi normaalisti. Tästä tiedosta ei enää romahdusta tullut koska olin jo asennoitunut siihen että näissä hoidoissa voi käydä mitä vaan. Paljon en tämän yhden alkion varaan laskenut, mutta niin vaan testi näytti räikeää plussaa ensimmäistä kertaa ikinä. Olo on vielä ihan täysin epäuskonen tälläisen matkan jälkeen ja täällä ollaan varpaillaan varmaan koko raskaus, mutta kävi miten kävi niin ainakin tiedän nyt että raskaus on kohdallani edes mahdollinen, koska alkoi kyllä näiden vuosien jälkeen toivo loppua.

Tervetuloa ja paljon onnea plussasta! On aina erityisen ihanaa saada porukkaan niitä, joilla on pitkä yritys takana.

 

[Noaidi]

Hei Kaikille!

Ehkäpä minäkin uskallan liittyä ketjuun mukaan, nyt menossa viikot 5+3.
Meillä on miehen kanssa melkoisen pitkä lapsettomuus taival kuljettuna, jo yli 12 vuotta ilman ainuttakaan plussaa. Tätä taivalta varjosti oma sairaalloinen ylipainoni ja pudotinkin 40 kiloa, jotta päästiin hakeutumaan hoitoihin. Vuonna 2020 päästiin tutkimuksiin ja mitään muuta vikaa ei löytynyt kuin ovuloimattomuus. Aloitettiinkin sitten syksyllä -20 ovulaationinduktio hoidot jotka eivät tuottaneet tulosta. Syksyllä -21 tehtiin tulokseton inseminaatio ja tämän jälkeen lääkäri päättikin että jatketaan nyt sinne altaan syvimpään päätyyn ja aloitetaan ivf hoidot lyhyellä kaavalla. Ensimmäinen ivf hoito oli tammikuussa -22, silloin saatiin 14 kypsää munasolua, mutta hedelmöittyneitä oli vain neljä ja lopulta yksi ainut selvisi siirtoon asti ja pakkaseenkaan ei saatu mitään. Tämä oli ensimmäinen kerta jolloin tuli ihan totaalinen romahdus.
Tästä ei sitten raskaus alkanut.

Maaliskuussa mentiin sitten uuden hoidon suunnittelukäynnille jossa lääkäri kertoi epäilevänsä munasoluissa jotain problematiikkaa. Suunniteltiin toinen ivf kierros pitkällä kaavalla alkamaan huhtikuun lopulla. Noh sitten huhtikuun alussa sairastuin jo toistamiseen koronaan, mutta silti sain lääkäriltä vihreää valoa ja saatiin aloittaa toinen ivf kierros kuun loppupuolella. Tämä oli huomattavasti rankempi hoito sen pitkäkestoisuuden vuoksi. Tuloksena saatiin 4 kypsää munasolua, mutta vain yksi hedelmöittyi normaalisti. Tästä tiedosta ei enää romahdusta tullut koska olin jo asennoitunut siihen että näissä hoidoissa voi käydä mitä vaan. Paljon en tämän yhden alkion varaan laskenut, mutta niin vaan testi näytti räikeää plussaa ensimmäistä kertaa ikinä. Olo on vielä ihan täysin epäuskonen tälläisen matkan jälkeen ja täällä ollaan varpaillaan varmaan koko raskaus, mutta kävi miten kävi niin ainakin tiedän nyt että raskaus on kohdallani edes mahdollinen, koska alkoi kyllä näiden vuosien jälkeen toivo loppua.

Voi ihanaa, tervetuloa tänne Muistankin sut tuolta IVF-keskusteluista! Onnea odotukseen!

 

[Roskajoukon Jalokivi]

Voi ihanaa, tervetuloa tänne Muistankin sut tuolta IVF-keskusteluista! Onnea odotukseen!

Kiitos! Samoin sulle!

 

[Sarsabutt]

Hei Kaikille!

Ehkäpä minäkin uskallan liittyä ketjuun mukaan, nyt menossa viikot 5+3.
Meillä on miehen kanssa melkoisen pitkä lapsettomuus taival kuljettuna, jo yli 12 vuotta ilman ainuttakaan plussaa. Tätä taivalta varjosti oma sairaalloinen ylipainoni ja pudotinkin 40 kiloa, jotta päästiin hakeutumaan hoitoihin. Vuonna 2020 päästiin tutkimuksiin ja mitään muuta vikaa ei löytynyt kuin ovuloimattomuus. Aloitettiinkin sitten syksyllä -20 ovulaationinduktio hoidot jotka eivät tuottaneet tulosta. Syksyllä -21 tehtiin tulokseton inseminaatio ja tämän jälkeen lääkäri päättikin että jatketaan nyt sinne altaan syvimpään päätyyn ja aloitetaan ivf hoidot lyhyellä kaavalla. Ensimmäinen ivf hoito oli tammikuussa -22, silloin saatiin 14 kypsää munasolua, mutta hedelmöittyneitä oli vain neljä ja lopulta yksi ainut selvisi siirtoon asti ja pakkaseenkaan ei saatu mitään. Tämä oli ensimmäinen kerta jolloin tuli ihan totaalinen romahdus.
Tästä ei sitten raskaus alkanut.

Maaliskuussa mentiin sitten uuden hoidon suunnittelukäynnille jossa lääkäri kertoi epäilevänsä munasoluissa jotain problematiikkaa. Suunniteltiin toinen ivf kierros pitkällä kaavalla alkamaan huhtikuun lopulla. Noh sitten huhtikuun alussa sairastuin jo toistamiseen koronaan, mutta silti sain lääkäriltä vihreää valoa ja saatiin aloittaa toinen ivf kierros kuun loppupuolella. Tämä oli huomattavasti rankempi hoito sen pitkäkestoisuuden vuoksi. Tuloksena saatiin 4 kypsää munasolua, mutta vain yksi hedelmöittyi normaalisti. Tästä tiedosta ei enää romahdusta tullut koska olin jo asennoitunut siihen että näissä hoidoissa voi käydä mitä vaan. Paljon en tämän yhden alkion varaan laskenut, mutta niin vaan testi näytti räikeää plussaa ensimmäistä kertaa ikinä. Olo on vielä ihan täysin epäuskonen tälläisen matkan jälkeen ja täällä ollaan varpaillaan varmaan koko raskaus, mutta kävi miten kävi niin ainakin tiedän nyt että raskaus on kohdallani edes mahdollinen, koska alkoi kyllä näiden vuosien jälkeen toivo loppua.

Onnea plussasta pitkän ja kivisen tien jälkeen! ❤

 

[Celesta]

Hei Kaikille!

Ehkäpä minäkin uskallan liittyä ketjuun mukaan, nyt menossa viikot 5+3.
Meillä on miehen kanssa melkoisen pitkä lapsettomuus taival kuljettuna, jo yli 12 vuotta ilman ainuttakaan plussaa. Tätä taivalta varjosti oma sairaalloinen ylipainoni ja pudotinkin 40 kiloa, jotta päästiin hakeutumaan hoitoihin. Vuonna 2020 päästiin tutkimuksiin ja mitään muuta vikaa ei löytynyt kuin ovuloimattomuus. Aloitettiinkin sitten syksyllä -20 ovulaationinduktio hoidot jotka eivät tuottaneet tulosta. Syksyllä -21 tehtiin tulokseton inseminaatio ja tämän jälkeen lääkäri päättikin että jatketaan nyt sinne altaan syvimpään päätyyn ja aloitetaan ivf hoidot lyhyellä kaavalla. Ensimmäinen ivf hoito oli tammikuussa -22, silloin saatiin 14 kypsää munasolua, mutta hedelmöittyneitä oli vain neljä ja lopulta yksi ainut selvisi siirtoon asti ja pakkaseenkaan ei saatu mitään. Tämä oli ensimmäinen kerta jolloin tuli ihan totaalinen romahdus.
Tästä ei sitten raskaus alkanut.

Maaliskuussa mentiin sitten uuden hoidon suunnittelukäynnille jossa lääkäri kertoi epäilevänsä munasoluissa jotain problematiikkaa. Suunniteltiin toinen ivf kierros pitkällä kaavalla alkamaan huhtikuun lopulla. Noh sitten huhtikuun alussa sairastuin jo toistamiseen koronaan, mutta silti sain lääkäriltä vihreää valoa ja saatiin aloittaa toinen ivf kierros kuun loppupuolella. Tämä oli huomattavasti rankempi hoito sen pitkäkestoisuuden vuoksi. Tuloksena saatiin 4 kypsää munasolua, mutta vain yksi hedelmöittyi normaalisti. Tästä tiedosta ei enää romahdusta tullut koska olin jo asennoitunut siihen että näissä hoidoissa voi käydä mitä vaan. Paljon en tämän yhden alkion varaan laskenut, mutta niin vaan testi näytti räikeää plussaa ensimmäistä kertaa ikinä. Olo on vielä ihan täysin epäuskonen tälläisen matkan jälkeen ja täällä ollaan varpaillaan varmaan koko raskaus, mutta kävi miten kävi niin ainakin tiedän nyt että raskaus on kohdallani edes mahdollinen, koska alkoi kyllä näiden vuosien jälkeen toivo loppua.

Paljon paljon onnea!

 

[Celesta]

Musta tuntuu että mulla on jo nyt vatsa ihan turvoksissa joka päivä klo15 alkaen Painoakin tullut about kilo lisää, vaikka tuntuu että olis paljon enemmän kun vatsa ja tissit ihan turvoksissa. Vähän jo huolestuttaa et miten isoksi sitä päätyy jos jo 6+5 kohdalla vatsa pömpöttää iltapäivällä selvästi.

Voiko vatsa oikeasti alkaa pömpöttää ekassa raskaudessa näin aikaisin, vai saako raskaus mut vaan ihan ilmapalloksi?

Mut hipheihurraa, tänään ei ollut pahaolo!

Täälläkin järkky turvotus iltaa kohden, vatsa sekä rinnat. Pakko alkaa pitää urheilurintsikoita yöllä kun rinnat niin arat Olisko kellään vinkkejä tähän turvotukseen? Täytyy varmaan alkaa googlailee ja miettiä mitä suuhun laittaa. Nytkin järkky närästys ja turvotus ja viikkoja vasta 6+4

Onko kukaan muu kärsinyt vilunväristyksistä ja jäätymisestä? Mulla on kylmä jatkuvasti varsinkin kun olen paikoillani En muista tällaista edellisestä raskaudesta.
Huono olo on harvoin, enemmän sellainen etova joka helpottuu kun vähän syö…

 

[Siikli]

Hei Kaikille!

Ehkäpä minäkin uskallan liittyä ketjuun mukaan, nyt menossa viikot 5+3.
Meillä on miehen kanssa melkoisen pitkä lapsettomuus taival kuljettuna, jo yli 12 vuotta ilman ainuttakaan plussaa. Tätä taivalta varjosti oma sairaalloinen ylipainoni ja pudotinkin 40 kiloa, jotta päästiin hakeutumaan hoitoihin. Vuonna 2020 päästiin tutkimuksiin ja mitään muuta vikaa ei löytynyt kuin ovuloimattomuus. Aloitettiinkin sitten syksyllä -20 ovulaationinduktio hoidot jotka eivät tuottaneet tulosta. Syksyllä -21 tehtiin tulokseton inseminaatio ja tämän jälkeen lääkäri päättikin että jatketaan nyt sinne altaan syvimpään päätyyn ja aloitetaan ivf hoidot lyhyellä kaavalla. Ensimmäinen ivf hoito oli tammikuussa -22, silloin saatiin 14 kypsää munasolua, mutta hedelmöittyneitä oli vain neljä ja lopulta yksi ainut selvisi siirtoon asti ja pakkaseenkaan ei saatu mitään. Tämä oli ensimmäinen kerta jolloin tuli ihan totaalinen romahdus.
Tästä ei sitten raskaus alkanut.

Maaliskuussa mentiin sitten uuden hoidon suunnittelukäynnille jossa lääkäri kertoi epäilevänsä munasoluissa jotain problematiikkaa. Suunniteltiin toinen ivf kierros pitkällä kaavalla alkamaan huhtikuun lopulla. Noh sitten huhtikuun alussa sairastuin jo toistamiseen koronaan, mutta silti sain lääkäriltä vihreää valoa ja saatiin aloittaa toinen ivf kierros kuun loppupuolella. Tämä oli huomattavasti rankempi hoito sen pitkäkestoisuuden vuoksi. Tuloksena saatiin 4 kypsää munasolua, mutta vain yksi hedelmöittyi normaalisti. Tästä tiedosta ei enää romahdusta tullut koska olin jo asennoitunut siihen että näissä hoidoissa voi käydä mitä vaan. Paljon en tämän yhden alkion varaan laskenut, mutta niin vaan testi näytti räikeää plussaa ensimmäistä kertaa ikinä. Olo on vielä ihan täysin epäuskonen tälläisen matkan jälkeen ja täällä ollaan varpaillaan varmaan koko raskaus, mutta kävi miten kävi niin ainakin tiedän nyt että raskaus on kohdallani edes mahdollinen, koska alkoi kyllä näiden vuosien jälkeen toivo loppua.

Oikein paljon Onnea plussasta!! Nyt vaan paljon tarrasukkia ja kaikkia mahdollisia mukaan matkaan!

 

[Siikli]

Onko kukaan muu kärsinyt vilunväristyksistä ja jäätymisestä?

Mulla on ajoittaisia kylmyyskohtauksia. Illalla ehkä enemmän ja oon kyllä välillä yölläkin herännyt jäätävään horkkaan

 

[Viikuna91]

Millä viikoilla ootte viikkonäyttö-testillä testanneet hcg:n nousua? En haluaisi aiheuttaa itselle huolta liian aikaiseen testaamalla. Eilen siis saatu 1-2viikkoa, dpo12. Teoriassa kai dpo14 voisi jo saada 2-3viikkoa, mutta onko järkevämpää odottaa se ~viikko edellisestä testistä ennen kuin testaa uudelleen?

 

[Kaitsu_]

Täälläkin järkky turvotus iltaa kohden, vatsa sekä rinnat. Pakko alkaa pitää urheilurintsikoita yöllä kun rinnat niin arat Olisko kellään vinkkejä tähän turvotukseen? Täytyy varmaan alkaa googlailee ja miettiä mitä suuhun laittaa. Nytkin järkky närästys ja turvotus ja viikkoja vasta 6+4

Onko kukaan muu kärsinyt vilunväristyksistä ja jäätymisestä? Mulla on kylmä jatkuvasti varsinkin kun olen paikoillani En muista tällaista edellisestä raskaudesta.
Huono olo on harvoin, enemmän sellainen etova joka helpottuu kun vähän syö…

Mulla on alusta asti ollut kylmä ja muissa raskauksissa sama homma. Etenki iltaisin oon ihan jäässä
Mullakin enemmän etovaa ja syöminen auttaa

 

[amandatt]

Huh, tänään jäi paperiin kerran vähän veristä vuotoa Täytyy vaan toivoa, että on harmitonta, mutta kyllähän se heti säikäyttää. Toivottavasti johtuisi vaan vaikka eilisestä seksistä

 

[Jadine]

Millä viikoilla ootte viikkonäyttö-testillä testanneet hcg:n nousua? En haluaisi aiheuttaa itselle huolta liian aikaiseen testaamalla. Eilen siis saatu 1-2viikkoa, dpo12. Teoriassa kai dpo14 voisi jo saada 2-3viikkoa, mutta onko järkevämpää odottaa se ~viikko edellisestä testistä ennen kuin testaa uudelleen?

En ole tässä raskaudessa testannut digitesteillä, mutta aiemmissa raskauksissa olen aina odottanut sen viikon (eka testi dpo11, toinen dpo18, kolmas dpo25), etten turhaan huolestu. Tällä kertaa en tosiaan ole tehnyt digitestejä ollenkaan, kun tiedän suunnilleen, miltä liuskatesti on näyttänyt milläkin digitestituloksella.