Töissä jaksaminen

Menna

Menna

Puuhakas puhuja
Ajattelin aloittaa tällaisen ketjun, mihin kaikki voisi kirjoittaa omia kokemuksiaan siitä, miten töissä menee näin raskauden aikaan.

Itselläni tuntuu päivät tosi pitkiltä. Osittain siksi, että väsyttää. Osittain siksi, että ajatus katkeilee koko ajan, kun muistan, että hetkinen: minähän olen raskaana ja tulee mieleen kaikkea siihen liittyvää. Sitten toivoo, että olisi jo ilta ja saisi olla rauhassa kotona, ehkä lueskellen jotain vauvajuttuja :) Työpäivän aikaan on myös hieman vaikea ollut pitää verensokeri tasaisena, ettei tulisi huono olo. En ole kertonut töissä vielä kellekään ja yritän käyttäytyä vielä pari viikkoa kuten tähänkin saakka. Nyt olen alkanut sekä aamu- että iltapäiväkahvilla ottamaan jotain pientä syötävää teen kanssa. Silti tuntuu etenkin ennen lounasta, että on vähän huono olo ja ruokahalu kateissa. Salaattia ei tee mieli syödä :D

Minkälaisia muiden työpäivät on olleet näin alkuraskauden aikaan?
 
Menna: Hyvä aihe. Itse olen jaksanu töissä todella hyvin... kop kop. Syön noin parin tunnin välein jotain pientä niin ei tule huono olo. Minulla on sinänsä varmasti luksus oltavat, sillä minulla on oma huone ja wc ja kahvila ihan vieressä... siis kaikki mitä raskaana oleva nainen töissä tarvitsee :) Muutenkin työni on aika itsenäistä joten ei ole kukaan niskaan hengittämässä jos vaikka joutuu pitämään vähän taukoa esim. huonon olon vuoksi. Voin myös hyvin tehdä töitä kotoa.
 
Tuntuu aika vaikealta kyllä jaksaa. En ole oksentanut töissä, mutta tuntuu, että en vaan meinaa jaksaa sitä 8h työpäivää. Lähin esimies periaatteessa sanoi, että voin lähteä tarvittaessa aiemmin, mutta sitten asia tuntui menevän vähän monimutkaisemmaksi. Pitäisi kysyä joltain sihteeriltä asiaa kuulemma, enkä ole vielä saanut aikaiseksi. Olen sitten yrittänyt vaan olla, vaikka työskentely ei kyllä ole kovin tehokasta keskimäärin. Mulla on myös oma huone, mikä auttaa. Ja eväitä yritän pitää mukana. Oon myös ottanut lomapäiviä tähän helmikuulle siten, että lopun alkuraskautta viikot on nelipäiväisiä. Muuten en kyllä ihan varmasti jaksaisi.

Enkä jaksa enää illallakaan oikein lukea mitään vauvajuttuja tai täällä foorumillakaan pyöriä. Ja viimekään viikonloppuna en meinannut jaksaa mitään tehdä...sitten olikin ihme, että jaksoin taas kumminkin töissä olla sen jälkeen. Pitää varmaan mennä vaan päivä kerrallaan eteenpäin ja toivoa, että jossain vaiheessa sitä piristyy. Sitten ehkä pystyy nauttimaan paremmin raskaudestakin.
 
Te molemmat olette onnekkaita, kun teillä on omat huoneet! Vitsit kun olisikin oma huone. Se helpottaisi niiiiin paljon. Itse olen toimistotöissä, mutta meillä on yhdeksän hengen avokonttori, jossa miulla on vaan oma nurkkaus. Heti kyllä muut huomaa, jos minä lepäilen siellä. Muuten kyllä työtehtävät on sellaisia, ettei kukaan hengitä niistä niskaan.
 
Itse olen hoitoalalla, ja työ on henkisesti ja erityisesti fyysisesti rankkaa. Vuorotyö on vielä oma lisänsä. Olen ollut todella väsynyt, ja hirvittää olla vastuussa suuresta määrästä potilaita, kun ajatus ei ole ehkä kaikkein terävimmillään. Aivan oma lukunsa on tietysti tässä työssä erilaiset eritteet, jotka eivät varsinaisesti helpota tätä ympärivuorokautista pahoinvointia... :D  Mutta onneksi kotiin tullessa saa painua sohvan pohjalle ja laittaa aivot narikkaan! Jospa tämä väsymys ja pahoinvointi alkaisi helpottamaan :)
 
Täälläkin on ollut suurta väsymystä ilmassa. Itsellä on se hyvä puoli, että työpäivät on lyhyempiä kuin suurimmalla osalla konttorityötä tms. tekevillä, mutta toisaalta olen myös jatkuvasti esillä (olen opettaja). Joten, jos huono olo iskisi työpäivän aikana, olisi sitä tosi vaikea peitellä. Olen yrittänyt napostella sopivin väliajoin. Mitään kunnon pahoinvointia ei minulla ole onneksi ollut. Työpäivätkin vielä kohtuullisesti jaksan, mutta kotiin päästyäni olen ihan poikki ja illat menee pitkälti sohvalla, jos ei ole mitään iltamenoja, joita olen nyt yrittänyt välttää tämän väsymyksen takia.
 
Lohdullista kuulla, että muidenkin illat kuluvat pääasiassa sohvalla :) Minäkin olen yrittänyt välttää kaikkia ylimääräisiä iltamenoja. Tänään käytiin kuitenkin miehen kanssa lyhyellä kävelylenkillä. Pidempi oli tarkoitus tehdä, mutta tuntui, että huono olo alkoi nostamaan päätään joten tehtiin vähän lyhyempi lenkki ja siihen sauna miedoilla löylyillä päälle. Mulle tulee heti huono olo jos löylyä heitetään liikaa. Piristävää vaihtelua sohvailulle kun kerrankin päästiin ajoissa lähtemään, ennenkuin totaalinen väsy pääsi yllättämään.
 
mjt87: kun olet tuollaisessa fyysisestikin raskaassa työssä, onko sinulla mahdollisuutta saada jatkossa jotenkin helpotettuja työtehtäviä?
 
Ei kyllä oikeen meinaa jaksaa! :( Mulla on nyt työharjoittelu (sairaanhoitajaksi opiskelen) ja olen sellaisella osastolla, jossa on erittäin huonokuntoisia potilaita eli työ on erittäin fyysistä. Rankkaa on myös se, että iltavuoro loppuu 10 ja aamuvuoroon pitää herätä jo puoli 6. Nyt kun tarvitsee vähintään sen 10 h unta niin ei kyllä päivistä meinaa tulla mitään. Kaiken lisäksi olen vielä osa-aikatöissä niin kun 3 pääsis töistä pitäis 16-20 mennä vielä toiseen työpaikkaan. Sanoin kyllä töihini, etten millään jaksa tehdä niin pitkiä päiviä. Onneksi työharjoittelua on enää tämä viikko! :)
 
Nukuin viime yönä tosi huonosti ja lisäksi heräsin aamulla tuntia ennenkuin kello soi enkä saanut enää unta. Kyllä heti huomaa, että töissä ei jaksa samalla tavalla kuin hyvin nukutun yön jälkeen. Silmät seisovat päässä varsinkin näin lounaan jälkeen eikä kahviakaan viitsi kovin paljon juoda. On tuo hyvä yöuni vaan tosi tärkeä!
 
Mulla on kanssa välillä vähän vaikeeta... Oon töissä kaupassa ja enimmäkseen kassalla ja tuntuu että koko ajan väsyttää ja haukotuttaa ja jotenkin hävettää olla siinä ihmisten edessä kun vaikuttaa siltä etten olis yhtään nukkunut, vaikka oliskin 8 tunnin yöunet takana.. Huono olo tulee kanssa välillä, varsinkin jos taukojen väli venähtää kolmeks tunniks tai yli. Onneks ei oo kuitenkaan oksettaan alkanu, vaikka sitä välillä pelkäänkin..
 
Mä nyt jo johonkin toiseen ketjuun purnasin tätä työssä jaksamista, mutta vaikeeta siis on, kun on asiakastyössä ja oksettaa. Olen koulukuraattorina eli joko luonani on oppilas tai sitten istun palaverissa päivät. Olen töissä oksentanut nyt huoneeni lavuaariin kerran sekä tänään päälleni autossa, kun olin matkalla toiseen kouluun palaveriin. Minulle siis kuuluu vielä 5 eri koulua, joiden väliä ajelen. Oli todella ihana tunne juosta klo8 palaveriin ja jättää oksennukset autoon siivoamatta ja lumella hieman matkalla koittaa pyyhkiä takkia, käsiä, housuja ym. Sitten istuin palaveriin märillä housuilla ja sanoin kaataneeni kahvit syliini automatkalla. Palaverista jouduin kerran lähtemään juosten ulos paperi suun edessä. Oksennusta ei tullut, mutta yökkäilin koulun käytävällä.

Yöllä olen pinonnut ylävartaloni alle jättityynyt, jotta pää olisi hieman ylempänä, kun tuntuu auttavan hieman siihen, ettei kaikki tule ulos. Muuten kun tuntuu koko ajan, että oksennus on öisin kurkussa. Siltikin viime yönä kaksi tai kolme kertaa juoksin sängystä vessaan. Joten nukkuminen on siis haastavaa. Kuvottavaa oloa ei itseasiassa juurikaan ole tällä viikolla ollut paitsi ruokaa ajatellessa. Oksennus tulee melko yhtäkkiä, mutta sellainen pala kurkussa-olo on jatkuvasti. Neuvolassa en ottanut esille saikkua, eikä kyllä se neuvolan tätikään mitään sellaisesta mahdollisuudesta puhunut. Jotkut päivät sujuu ihan ok, mutta koskaan ei voi aamulla tietää, millainen päivästä tulee. Nyt siis rv 7+3.  Tänään oli aivan katastrofipäivä. Edelleen siis nämä oksennusvaatteet päällä, vaikka niitä jollain välitunnilla ehdinkin jo hieman paremmin putsata ja oksennuksessa oleva auto odottaa pesijää. Jossain vaiheessa nämä ehkä vielä naurattavat, mutta juuri nyt on välillä vaikea huumorilla suhtautua asiaan.
 
Joo kyllä töissä meinaa väsyttää kovaa. Itse kanssa hoitoalalla ja onhan siinä ne omat haasteet. Vielä kun pitäis yrittää olla niin, ettei työkaverit vielä tajuais. Ihanaa varsinkin eritteiden kanssa kun meinaa aivan yököttää nyt kaikki. Ja kun kokoajan on nälkä! Ihmettelevät varmaan kun en juo enää kahviakaan. Eniten rassaa kun seuraavassa listassa pitkiä päiviä: 7-16 ym. Aika raskasta, vielä kun työmatka päälle... Pian edessä yövuorot, hiukka saattaa väsyttää :p Toivottavasti niitä ei nyt koko raskautta tartte tehdä! Ehkäpä helpottaa kun viitsii työkavereille sanoa :) Pakkohan se pian on kun on myös väkivalta tilanteita/uhkaa välillä. Koska te kerrotte työmaalla raskaudesta?
 
habla: Itsellä kans noiden eritteiden kans on vähän hankalaa, kun varsinkin ne hajut meinaa saada yökkimään :D Sitten yrittää vaan hengitellä toiseen suuntaan ja keskittyä olemaan oksentamatta. On kyllä oikea haittatekijä tuo työn vaarallisuus! Minua löi viime la potilas. Onneksi sain käden suojaamaan mahaa, mutta kyllähän sitä säikähti. Mulla on yövuoro nyt pe-la välisenä yönä et mielenkiinnolla odotan kans :D Nykyään kun silmät painuu väkisinkin kiinni jo 11 :)
 
Minä olen töissä jo oikeastaan kaikille kertonut. Hoitoalalla olen minäkin ja koska väkivallan uhkaa on meilläkin, niin totesin viisaimmaksi mainita että olen raskaana, jotta työkaverit tietävät että ehkä välttelen tilanteita joissa voi painin saada aikaiseksi....

Jaksamisen kanssa on vähän niin ja näin... Automatkat töihin ja kotiin on ne pahimmat, työssä itsessään jaksan kohtuullisesta, vaikka teenkin melko paljon 10-14tuntisia päiviä. Mutta tällä hetkellä tuntuu että enimmäkseen ei huvittaisi käydä töissä... =)
 
puapru: itselläkin just sellainen olo, että ei huvittaisi olla töissä. Vaikka ei mitään kummempaa syytä :/
 
Onkos muiden työssä jaksaminen parantunut? Minä en ehkä ole ottanut ihan niin paljon päiväunia töiden jälkeen, mutta kyllä sitä vielä aika poikki on. Onneksi tämän viikon jälkeen saa viikon lomailla. Sen jälkeen mulle pukkaa kyllä aika kasa kokeita syliin tarkastettavaksi, joten parempi saada kerättyä voimia hiihtoloman aikana.
 
Ei kyllä voi kehua, että olisi parantunut tuo jaksaminen.. Eilen just työkaverille valitin kun mitään ei saa aikaiseksi, jos meitä on työvuorossa useampi. Yksinollessa on tietysti perustyöt hoidettava ja saan ne ihan hienosti tehtyäkin, mutta mitään ylimääräistä ei kyllä tule tehtyä.. 
Nyt iski vielä melkoinen kurkkukipu (toistaiseksi) kevyen yskän kanssa, mietin tässä että onko järkevä lähteä töihin vai pitäisikö jäädä kotiin... kuumetta ei ole ainakaan toistaiseksi, mutta kuiva yskä nostaa veren mauan suuhun joka yskäyksellä.. 
 
Argh! Viime päivinä minua on vaivannut kuvotus. Alkoi pari päivää sitten voimakkaammin (aikaisemmin voisi sanoa, että ruokahalu on kateissa, mutta muuten suht ok olo). Nyt ajatuskin syömisestä saa ällöaallot liikkeelle. Tällä hetkellä mennään varmaan 8+5 paikkeilla. Ihan tuntuu, että naaman värikin vaihtelee aaltomaisesti, välillä varmaan posket punoittaa ja välillä olen kalpea kuin lakana. Puhalluttaa!

Väsymystä ei viime aikoina pahemmin ole ollut. Ennen raskautta oli ihan tyypillistä, että työpäivän jälkeen otin tunnin päiväunet. Nyt raskaana ollessa en ole tainnut (lievästä väsymyksestä huolimatta) nukkua vielä yksiäkään päikkäreitä.. Jännä, kun sitten kuitenkin töissä koko ajan vaan haukottelen :) Haukottaa, mutta ei väsytä.
 
Menna: Kuulostaa tutulta tuo puhalluttaa. Mulla noin viikko sitten alko tulla voimakkaampaa kuvotusta, vähän päivästä vaihdellen onko vaan ruokahaluttomuutta vai sitte sellasta että tosiaan puhalluttaa eikä mitään ruokaa tee mieli. Silti pitää syödä, ko muuten se olo tuntuu menevän pahemmaksi. Ja muutenki omituinen ruokarytmi, aamulla pitää usein syödä heti ylös noustuaan ettei tulis sitä kuvotuksen tunnetta, mutta sitten kymmenestä noin kolmeen tai neljään iltapäivällä tuntuu kuin ois koko ajan nälkä ja vois syödä ihan jatkuvasti ja sitten viimestään neljän jälkeen yleensä alkaa se etova olo. Ja mullakin on nyt 8+5.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top