Tajusin, että kaikki "maailma kaatuu niskaan"-fiilikset on olleet vaan väsymyksen seurausta (vaikka mies on yrittänyt sitä mun itsepäiselle päälle selittää)! Nyt kun vauva on syönyt vaan kerran yössä niin alkaa ajatuksetkin tasaantua ts. en ajattele liikaa turhia asioita, ja asioiden jälkeen ajattele uusia asioita. Kaksi viikkoa oli aika rankkaa aikaa, toivon että se ois nyt takana päin!
Kun mieli on kirkas niin jaksaa lasten tappelua ja normaalia elämää ihan niinkuin ennen tätä kolmatta lasta.. :) <3
Täytyy kyllä kaiken keskellä todeta että kyllä tää vauva-aika on vaan niin pirun ihanaa ja rikasta, vaaleanpunaista rakkautta, mutta varjopuoli on lähes yhtä painava näinä ekoina kuukausina sen väsymyksen ja hormonien takia :D
Sent from my iPhone using Vau Foorumi