Tänään minua harmittaa, koska..

Oon tainnu jo sanoakin, mutta mä veisin tuossa tilanteessa koiran ehdottomasti tutkittavaksi eläinlääkärille, että sillä ei esim. ole jotain kipuja, minkä vuoksi käytös on muuttunut.

Meidän mummokoira on ollu kohta kaksi viikkoa kipeänä. Varmuutta ei ole mikä sitä vaivaa, mutta saa nyt ainakin Tramadolia ja kortisonia. Toivottavasti auttaa. Tramadoli on ainakin vähän sitä piristänyt. Saa nähdä onko sen viimeinen kesä. :(
 
voi kun kuulostaa ikävältä caarina :sorry: mä kans muistan kun tuolla lemmikkikeskustelussa koirastasi kirjoitit ja ajattelin jo silloin samaa kun aamutorkku että koiralla on varmaan kipuja. Varsinaisen kivunhan koira näyttää usein vasta kun liian myöhäistä ja kivusta ensin kertoo muutokset käytöksessä. Paljon tsemppejä sinne!

ja sinnekin aamutorkku ❤
 
Mä oon nähny nyt lähes joka yö painajaista.. Tää on ihan kauheeta koska asiat jää mieleen koko päiväksi.. Kukas muukaan näissä on pääroolissa kun oma mies vaikka se ei minun tietääkseni oo tehny mitään.
 
Jotkut koirat ei kestä lapsia samalla tavalla kuin toiset - ei se välttämättä tarkoita kipuja. Huonohermoisempaa kaveria saattaa oikeasti ahdistaa vaahtosammuttimet jotka käyttäytyy oudosti ja täysin epäloogisesti. Tärkeintä olisi voida taata koiralle lapsivapaan ympäristön kun se siihen haluaa - tarkoitan tällä, että jos koira on esim. ollut narussa niin se ei "pääse pois" tilanteesta jonka se mahdollisesti kokee ahdistavana ja tällöin se puolustautuu ainoalla tavalla jolla se osaa.

Oli miten oli, tuontyyppisen koiran elämä ei ehkä ole kuitenkaan lapsiperheessä. Voimia Caarina!
 
Oon ostanu kasan käytettyjä äitiyshousuja..koossa 36. 11 housuista jalkaan menee 5 joista kahdet on legginssejä, yhdet olohousut, yhdet farkkut ja yhdet tosijoustavat vakosameetihousut. Harmittaa kyllä niin, että itku pääs. Mun perse on levinny ainakin yhdellä koolla :cry: ei sais olla niin kriittinen. Päätäkin särkee kaikenlisäks.
 
Pikkasen harmittaa se kun raskaus on nii henkilökohtainen juttu... yritin ensin äidille iloita ja kertoa raskausjuttuja ja sydänääniä jne. Mutta hän vaihtoi heti puheenaiheen kuinka töissä sitä ja tätä (meil sama ammatti) ja miehelle rupesin kertomaan siitä kun neuvolassa löyty sydän äänet, mutta vastas vaan jaa ja jatkoi puhelimellansa... :( no siis ei kukaan tietysti tunne mitä mä tunnen ja varmaan tylsää kuunnella kun joku vouhkaa jostai sykkeestä jne. Mutta vois sanoo edes et kiva tai ihanaa ja miten voit yms. Äh. Ei sitä varmaan sillai ajattele, että toinen vois loukkaantua. No onneks edes mun lapset on innoissaan. :)

Tänää on ollut aikamoinen itkupäivä. Tänään oon vaa liian herkkä. Kahvia keitin ja kyyneleet valu kun loukkaannuin niin. Huoh. No huomenna uus päivä.
 
Muokattu viimeksi:
Täältä muista ketjuista huutelen Caarinalle, kun itse olen vähän samassa tilanteessa. Meillä on 14v mummokoira, jonka käytös kuulostaa vähän samanlaiselta. Koirille tulee vanhetessaan dementian kaltaisia oireita ja niiden käytös muuttuu. Meidänkään koira ei kestä muiden lasten likistelyä, on heti näykkimässä, mutta omiinsa ei kajoa. Lisäksi koiran näkö on jo niin huono kaihin vuoksi, että säikkyy jos ei heti huomaa tulijaa tms.

Itse olen ajatellut, että koira ansaitsee arvokkaan vanhuuden ja ollaan yritetty rauhoittaa sen koti ja lenkit niin, etteivät vieraat lapset rieku sen kimpussa. Ja tehdään koiran kanssa vielä sen lempijuttuja, kun jaksaa. Paljonhan tuo jo nukkuukin. Ja vauvaan (3kk) sopeutui alun jälkeen hyvin. Vanhaa koiraa voi helpottaa säilyttämällä tietyt rutiinit ja pitämällä huonekalut paikoillaan. Sitten se pärjää heikommillakin aisteilla. Narussa pihalla koira voi olla arvaamaton, kun ei tosiaan pääse puolustautumaan/pakenemaan minnekään. Tsemppiä!


http://www.etlehti.fi/artikkeli/rah...athisen_koiravanhuksen_outo_kaytos_voi_johtua
 
Muokattu viimeksi:
Alussa harmitti kovasti, kun ei jaksanut mitään tehdä ja liikuntakin jäi täysin. Mies onneksi auttoi ja hoiti ison talon imuroinnin varmaan ensimmäiset 2 kk :). Nyt rv 16 + 5 ja vointi alkaa palautua. Tällä hetkellä tulee välillä hetkiä, että ärsyttää, mutta ei oikein tiedä, että mikä :D. Tuntuu vain, että kaikesta turhasta kierrokset nousee heti. Sinällään uutta, koska yleensä olen hyvin rauhallinen ja kärsivällinen luonteeltani :D.
 
Pähkinä, vähän oon kans ton dementian kannalla. Koiran tarkkaa ikää en tiedä, on tullut meille aikuisena. Mutta veikkaan 10+. Tossa se nyt on puoli tuntia kävellyt edestakaisin eteisen ja olohuoneen väliä kun söimme äsken eikä nyt pääse nuolemaan keittiön lattiaa, kun pääsy keittiöön on lopullisesti evätty. Ennen kävi siellä salaa, nyt on portti. Ei myöskään saa enää ihmisten ruokaa meidän ruokailun jälkeen vaan omat naksut kippoonsa. Ei millään tahdo hyväksyä asiaa. Alko nii pyörimään ruuan ympärillä koko koiran elämä, kerjäämistä ja varastelua, ettei saa enää edes seurata meidän ruokailua, vaan on pihalla sen ajan. Ei syönyt myöskään omaa ruokaa vaan oksensi tyhjää mahaa jos ei saanut mitään keittiöstä.
 
Jotkut koirat ei kestä lapsia samalla tavalla kuin toiset - ei se välttämättä tarkoita kipuja. Huonohermoisempaa kaveria saattaa oikeasti ahdistaa vaahtosammuttimet jotka käyttäytyy oudosti ja täysin epäloogisesti. Tärkeintä olisi voida taata koiralle lapsivapaan ympäristön kun se siihen haluaa - tarkoitan tällä, että jos koira on esim. ollut narussa niin se ei "pääse pois" tilanteesta jonka se mahdollisesti kokee ahdistavana ja tällöin se puolustautuu ainoalla tavalla jolla se osaa.

Oli miten oli, tuontyyppisen koiran elämä ei ehkä ole kuitenkaan lapsiperheessä. Voimia Caarina!

Juu, ei kaikki koirat siedä lapsia, mutta itse kiinnitin eniten huomita siihen että Caarina sanoi käytöksen muuttuneen selvästi viime aikoina. Ja ilmeisesti Caarinan lapset ovat jo useamman vuoden vanhoja, joten eivät koiralle mikään uusi juttu.

Tuo Pähkinän mainitsema dementtia voi hyvin olla yksi mahdollinen syy tai osasyy, mutta usein vanhoilla koirilla alkaa tulla myös erilaisia kipuja samalla tavalla kuin ihmisilläkin.
 
Ottaa niin kovin päähän ketjupolttava naapuri. Ikkunoita ei voi yhtään pitää auki, kun toinen röökaa vieressä vartin välein. Lisäksi haju tunkee sisälle, vaikka ikkunat olisivat kiinnikin, joten koko ajan on karmea löyhkä kotona. Lisäksi tietysti muutenkin tunkkaista ja kuumaa, kun täällä ei ole toimivaa ilmanvaihtoa. Naapuri on muuten mukava, niin en ole kehdannut sanoa asiasta mitään.
 
Samainen naapuri myös huutaa aivan sairaan kovaa koko ajan. Ärsyttää kuunnella sitäkin, miksei voi puhua järkevällä äänenvoimakkuudella. Minusta hänen kuulonsa ainakin vaikuttaa ihan normaalilta, vaikka vanha ihminen onkin, että sekään ei taida selittää.
 
Miehen yh kaveri tuli taas ruuvaamaan autoa. Lapset tietenki mukana. Arvaatte varmaan kuka hoitaa sen lapset? Nyt ukot lähti autolla johonki ei edes kysytty että voiko nuo jäädä siksi aikaa. No ei sillä lapset on kivoja. Heräsin vaan siihen kun 5v tyttö istuu mun sängyllä vieressäni ja kysyy nukutko vielä kauan?
 
Jouduin lähteen töistä ambulanssilla sairaalaan kovien supistuksien vuoks. Äitipolilla hetki tutkittiin, ultrattiin ja kirjotettiin 3 pvä sairaslomaa ja käskettiin ottaa panadoolia kipuun! Ja ei ku pois vaan! Jotenki outoo, et supistelee mut ku vauvalla kaikki ok niin supistelkoon...
 
Oli! Kouri niin kovaa mahasta et olin kaksinkerroin ja irvistelin! Vielki tulee ihan pieniä, ei satu onneks nyt. Toivottavasti ei rupee useemmin tuleen!
 
Kaikki maailman kirosanat!! Minkä takia miehet on saamattomia kökköjä? Pyysin veljeltä yksinkertaisesti kuinka monta tuntia ja lauantaina vai sunnuntaina parempi ja sanoi katsovansa asian viikonlopun aikana.. No nyt voi olla että en pääse neulefestareille eikä nähdä mun huostaanotettua pikkusiskoa ku vasta joskus vittu ensi vuonna!! Ei voi oikeasti olla noin helvatan vaikeaa!
 
Heräsin tosikovaan vatsakipuun. Vatsaan pisti niin kovasti että kyyneleet tuli ja ääntä ei lähtenyt. Tätä ei onneksi kestänyt kuin puolituntia...
 
Otin illalla lohikeittoa pakkasesta sulamaan ja tietysti unohdin yöksi keittiön pöydälle. Oli aamulla jo taskulämmintä ja heitin nopeasti jääkaappiin. Vieläköhän tuota uskaltaisi syödä jos lämmittää liedellä ihan kiehuvan kuumaksi?
 
Mä en magnusti uskaltaisi. Lohi ja maito (jos keitto maitoon tehty) pilaantuu molemmat nopeasti. Mä tein jokunen aika sitten kalasoppaa ison satsin ja jäi vahingossa keittiön pöydälle yön yli. Aamulla harmitti.

Mua harmittaa kun mummo poikaa helliessä pussailee poikaa suulle ja työntää pojan sormia omaan suuhunsa (joku leikki) ja tämän jälkeen poika sormiaan toki omaan suuhunsa. Äääh, ja miten monesti olen sanonut etten halua kariesbakteeria pojalleni??! Että kiukuttaa. Mies ei sano mitään vaikka varsin hyvin tietää. Lisäksi mamma yrittää samoilla aterimilla antaa pojalle ruokaa omalta lautaseltaan. Ja naposteltavaa kokoajan jossain tyrkyllä. Jos en olisi ohjaamassa niin nämäkin toteutuisi. Muuten mummo niin ihana ja sentään osallistuva. Mitenhän tuon saisi tuonne mummon pään sisään? :grin
 
Takaisin
Top