Tänään harmitti..

Tähän on vielä aikaa, mut... Miehen äiti ehdotti ristiäisiä heillä, kun molempien vanhemmat asuu siellä päin. Ihan hyvä idea, mut matkaa on meillä tulis 500 km suuntaansa ja vaikka vauva siinä vaiheessa vois sen matkan ehkä mennäkin, niin minä välttämättä en. Samoin mun sisarukset asuu täällä päin Suomea, niin heillekin tulis tämä matka eteen.

Ei varsinainen ärsytys muuten, koska on siinä jotain ideaakin, mutta kun miehen äiti on taas hoitamassa kaiken, niin tulee väkisin olo, että syrjäytetään omasta elämästä.
 
Sugarplum Sprite sanoi:
Tähän on vielä aikaa, mut... Miehen äiti ehdotti ristiäisiä heillä, kun molempien vanhemmat asuu siellä päin. Ihan hyvä idea, mut matkaa on meillä tulis 500 km suuntaansa ja vaikka vauva siinä vaiheessa vois sen matkan ehkä mennäkin, niin minä välttämättä en. Samoin mun sisarukset asuu täällä päin Suomea, niin heillekin tulis tämä matka eteen.

Ei varsinainen ärsytys muuten, koska on siinä jotain ideaakin, mutta kun miehen äiti on taas hoitamassa kaiken, niin tulee väkisin olo, että syrjäytetään omasta elämästä.
Click to expand...

Hei auttaisiko ehdotus, että he järjestäisivät kimppakyydin ristiäisiin teidän luo (/missä haluaisittekaan pitää?

Meillähän esikoisen sylikummi ja mieheni kummitäti järjestivät kimppakyydin, kun välimatkaa kertyi 580km :) muut olivat 200km säteeltä (lähimmät 25km päässä). Omalla kokemuksella sanoisin, että aika rankka matka pienelle vauvalle ja lisäksi tulee mielestäni kalliimmaksi ja hankalammaksi muille kulkea pitkää matkaa, kun teidän luokse tulemalla välimatka olisi lyhyempi.
 
Mua harmitti tänään tunteet.. kiihdyn nykyään nollasta sataan sekunnissa. Ja tänään esikoinen sai osansa raivosta. :( Harmittaa ihan hirveesti kuinka rumasti äiti voi lapselleen huutaa. Ja vielä tavallaan ilman syytä.. :/ Onneks sain itteni rauhoitettua ja tarvii vielä jutella tytön kanssa että olen pahoillani kun huusin ja että osittain raskaus tekee tunteista niin voimakkaita.. Tosi huono fiilis, jopa sellanen maailman paskin äiti-olo... :( :(
 
Frozenflower, ei tässä oo kyse mistään matkustuksen hankaluudesta ees, koska tarjoutuivat hakemaan meidät (=ajamaan yhteensä 1000 km muuten vaan). Osaltaan vaikuttaa perinne, osaltaan auttamisenhalu, mutta eniten ehkä se, että miehen äiti tykkää järjestää ja haluaa kaiken olevan tietynlaista. Ja mä tiedän, että mun pitäs olla kiitollinen, mutta tuntuu siltä, että haluaa "kaapata" juhlat, koska ei vaan luota meidän osaavan järjestää mitään, kun muutenkin koko odotusaika on ollut melkoista kritisointia...

Aluksi, kun kerrottiin vauvauutinen, niin eka kommentti oli, että he ois luullu, että me opiskellaan loppuun ensin. Onnitteli sit kyllä myös, mutta vähän latisti fiilistä. Hankittiin käytetyt vaunut, niin ihan oli haistavinaan hometta niistä. Ostettiin tilanpuutteen takia hoitotaso pinnasängyn päälle, niin se on epäkäytännöllistä ja sänkykin hankala pedata. Kestovaipoista mies ei edes uskaltanut kertoa... Niin ja meidän valitsemat kummitkin on kuulemma ihan väärät.

Nyt näissä ristiäisissä ongelma ois se, että kirkon jälkeen oltaisiin meillä, seurakuntasalissa, työväentalon kahviossa tai talon kerhohuoneella, miehen äiti ei pitänyt tästä, koska "ei mielellään juhlisi jumppasalissa". Mies vieläpä kertoi meidän harkitsevan kertakäyttöastioita, mikä nyt oli ihan viimeinen virhe. Ja hirvee homma kuulemma tehdä tarjoilut (joihin kyllä saan apua) ja ostaa kaikki jaja... Niin, ihan kuin me ei osattaisi itse arvioida näitä ollenkaan.

Tää on kuitenkin jo viides vuosi miehen kanssa yhdessä, luulisi siis jo mun tottuneen tuohon anopin kanaemoiluun. Mutta joskus vaan ottaa niin päähän, vaikka tosi kiltti ja mukava tuo miehen äiti muuten on.
 
Mua harmittaa kun nyt sitten poksahti +15kg (tänään rv27+6) ja siis 2 viikon aikana tullut 2kg taas! :woot: :arghh: Enkä voi ymmärtää että miten voi kun jätin jo suosiolla leivän kokonaan pois, pastan (mikä on suurta herkkua mulle) ja kaikki ylimääräiset hiilarit pois, herkkuja en oo syönyt kun pari kertaa jäätelöä, oon pitänyt huolen että vähintään tunnin lenkki/5x viikko + kaikki muu pyöriminen esikoisen kanssa pihalla. En tajuu miten näitä kiloja vaan kertyy ja kertyy ellei tää kaikki oo vaan neste turvotusta? Alkaa jo ihan kuvottaa katsoa peiliin kun tuntuu että näyttää ihan norsulle:sad001 En ees halua miettiä paljon puntari näyttää viimeisillä viikoilla.. :dead:
 
halimami sanoi:
Mua harmitti tänään tunteet.. kiihdyn nykyään nollasta sataan sekunnissa. Ja tänään esikoinen sai osansa raivosta. :( Harmittaa ihan hirveesti kuinka rumasti äiti voi lapselleen huutaa. Ja vielä tavallaan ilman syytä.. :/ Onneks sain itteni rauhoitettua ja tarvii vielä jutella tytön kanssa että olen pahoillani kun huusin ja että osittain raskaus tekee tunteista niin voimakkaita.. Tosi huono fiilis, jopa sellanen maailman paskin äiti-olo... :( :(
Click to expand...
Mulla ollut tänään ihan sama olo! Harmittaa raivostua lapsille niin lujasti ja arvaamattomasti. Itsellä vaan kilahtaa, niin sit kilahtaa. :( Minäkin oon kertonut pienille, ettei äiti heille ole vihainen, vaikka kiljuukin, väsynyt vaan... Eipä se sitä omaa huonoa käytöstä pois vie, saati oikeuta. :( Ja nyt itseä itkettää. :'(
 
Sugarplum Sprite, voin jotenki niin samaistua..... Meillä on vähän sama homma anopin kanssa ja tuntuu et vähän väliä on sukset ristissä, kun itse olen niin helposti nokkiini ottamassa ja muutenkin temperamenttinen. Ja hänen on vaikea hyväksyä mun/meidän päätöksiä toisinaan.

Oon kuitenki todennu et annan hänen aatella ja olla mitä mieltä tahtoo, mä teen just niinku ite haluan. Ja jätän mielelläni turhat kertomatta, se on hän kenen pitää sopeutua. Ei mun. Eli teette JUST sellaset ristiäiset ku ite haluatte ja annat hänen nuolla näppejään! :)
 
Lisää harmituksen aihetta vaan... Oltiin menossa minä, esikoinen ja koira ulos kun siellä jo vanhempani ja siskoni odottivat.
Käskin koiraa istumaan ja odottamaan että pääsemme esikoisen kanssa rappuset alas, niin ilmeisesti joku heistä kutsui koiraa taputtamalla reisiään ja koira säntäsi niin liikkeelle, että yksi laudoista pamautti esikoista niin, että pyörähti rappuset alas kyljeltään.
Onneksi mitään ei käynyt ja vain kolmesta rappusesta kyse.
Silti säikäytti ja samalla suututti, kun isäni alkoi taas höpistä että koira pitäisi laittaa pois (=antaa hänelle, on jo vuosia puhunut kuinka tuon koiran haluaisi) kun se ei minua ole totellut viikkoon...
Tuli talutettua kyllä koira niskavilloista takaisin sisälle, kun ei ollut pantaa tai remmiä mukana ja se harmittaa myös miten kohtelin viatonta luontokappaletta...
 
No mutta eihän se sitten ollut koiran vika jos häntä joku käski tulemaan? Väärin ymmärrys hänelle..
Mutta onneksi esikoinen ja kaikki on kunnossa!!
 
BaBy2 sanoi:
No mutta eihän se sitten ollut koiran vika jos häntä joku käski tulemaan? Väärin ymmärrys hänelle..
Mutta onneksi esikoinen ja kaikki on kunnossa!!
Click to expand...

Ei tosiaan koiran vika jos joku kutsui. En tiedä kutsuiko joku, mutta ainakin lähti siihen malliin liikkeelle ja kun elopainoa 4x enemmän kuin esikoisella, niin onneksi hän ei jäänyt alle... Kukaan ei vain myöntänyt, että olisi kutsunut.
Koiran laitoin sisälle kun se vouhotti ympärillä (innostuu aina vieraista), ettei vain hyppäisi esikoista vasten tai hänen päälleen...
Tiedän toimineeni väärin koiraa kohtaan, kun laitoin sen 'jäähylle', että sain tarkistettua miten esikoisen kävi, se tässä onkin iso syy miksi harmittaa...

Totesinkin, että tästä lähtien on ilmeisesti vain laskettava koira juoksemaan ulos ennen kuin ollaan esikoisen kanssa edes itse menossa, niin ei käy vastaavaa tilannetta uudestaan..
 
BaBy2 sanoi:
Mua harmittaa kun nyt sitten poksahti +15kg (tänään rv27+6) ja siis 2 viikon aikana tullut 2kg taas! :woot: :arghh: Enkä voi ymmärtää että miten voi kun jätin jo suosiolla leivän kokonaan pois, pastan (mikä on suurta herkkua mulle) ja kaikki ylimääräiset hiilarit pois, herkkuja en oo syönyt kun pari kertaa jäätelöä, oon pitänyt huolen että vähintään tunnin lenkki/5x viikko + kaikki muu pyöriminen esikoisen kanssa pihalla. En tajuu miten näitä kiloja vaan kertyy ja kertyy ellei tää kaikki oo vaan neste turvotusta? Alkaa jo ihan kuvottaa katsoa peiliin kun tuntuu että näyttää ihan norsulle:sad001 En ees halua miettiä paljon puntari näyttää viimeisillä viikoilla.. :dead:
Click to expand...
Baby2 täälä painitaan saman ongelman kansa! Viime neuvolasta eli 11.1. Painoa tullu jo lisää 4kg!! :eek: eli siis koko raskauven aikana paino noussu sen 15kg!! ja käyn joka päivä lenkillä noin tunnin verran (joskus enemmän ja joskus vähemmän) kolomen motivaattorin kansa.
Ja syön melko normaalisti ehkä jopa vähemmän mitä pitäisi ja en hirveesti mässäile/herkuttele niin tuntuu tosi turhauttavalta ko paino vaan nousee ja nousee niin miltähän sitä näyttää toukokuussa sitte? Ei varmaan ovistakaan mahu pihalle! :sad001 vetää tosi matalalle mielen joka päivä ko sattuu miettimään tätä painon nousua..
 
Älkää työ Henuu ja BaBy2 turhaa tuota miettikö! Jos se paino tulee noin niinkun joka tapauksessa ja kaikesta huolimatta, niin aivan sata varmasti lähtee myös samoin keinoin...eli huomaamatta! :) Herkuttelu ja liikkumattomuus kilot (oli syyt mitkä tahansa) on sit erikseen...

Henuusta en muista, mutta muistaakseni BaBy2 odottaa tyttöä... Ainut ero minulla tyttö- ja poikaraskauksien välillä onkin just toi tytöstä itsestä riippumaton painonnousu. Ja jos vielä omaani peilaan, niin tytöltä tulleet 23kg lähti nopeammin ja helpommin kuin poikien n. 15kg. Nou hätä teillä! :)
 
Henuu: voi että! Mistäköhän näitä sitten meille kertyy? En mäkään siis millään laihiksella ole vaikka oonkin vähentänyt kaiken syöntiä. Enkä juokkaan muuta kun vettä ja välillä teetä! Musta tuntuu kun olisin joku läskimangneetti :arghh: Ja nythän vasta se vauva alkaa keräämään massaa ympärilleen, joten eipä tässä oo odotettavissa kun lisää painoa :shifty:
Tosin mun serkku joka sai just pojan ennen joulua kertoi että lihoi 23kg raskausaikana, mutta ihan normi painoinen terve poika syntyi.
Että toivottavasti meillekkin syntyy ihan terveet vaavit :Heartred Tsemppiä sinnekkin!
 
Opintotukeni lakkautettiin 1.3. Alkaen, koska äippäloma alkaa 15.3. Olin luullut että saan vielä silloin maaliskuun ajalta nostaa opintolainan 1200e, jotta saan vuokrat yms laskut maksettua, vaan empä saakaan.. :( toisinsanoen, minulle tulee rahaa seuraavan kerran 20.4. eka äitiysraha, ja sitä ennen olisi maksettavana vuokraa yht. 610e ja laskuja järkyttävä pino! :(
Edit. On tämä tuilla elämäminen vaan sitten mukavaa hommaa..
 
Heippa taas, huomasin tuossa kelan lappusessa, että jos opinnot keskeyttää 18. päivän jälkeen, on vielä oikeutettu opintotukeen ja opintolainaan siltä kuukaudelta. Oisko mulla mahdollista siirtää äippäloman alkua sitten viikolla? :o
 
Viiviva, mun ehdotus on, että soitat kelaan ja kysyt mitä voit tehdä. Jos sieltä ei saa apua niin sossusta sitten. Ei ketään voi jättää tollain "heitteille"! Lisäksi laskujen eräpäiviä pystyy siirtämään melko helposti. Tosin se auttaa vaan väliaikaisesti...
 
Joo, laitoin kela kertulle jo kysymyksen :D soitan kuitenkin maanantaina kelaan. Toivotaan että saan siirrettyä viikolla äippäloman alkua :-(
 
Toivottavasti onnistuu sillain. Kyllä kaikki varmasti järjestyy. :)
 
viiviva sanoi:
Opintotukeni lakkautettiin 1.3. Alkaen, koska äippäloma alkaa 15.3. Olin luullut että saan vielä silloin maaliskuun ajalta nostaa opintolainan 1200e, jotta saan vuokrat yms laskut maksettua, vaan empä saakaan.. :( toisinsanoen, minulle tulee rahaa seuraavan kerran 20.4. eka äitiysraha, ja sitä ennen olisi maksettavana vuokraa yht. 610e ja laskuja järkyttävä pino! :(
Edit. On tämä tuilla elämäminen vaan sitten mukavaa hommaa..
Click to expand...

Miksi opintotuki lakkauttettiin? Olet oikeutettu opintotukeen ja äitiyspäivärahaan yhtäaikaa jos vaan kummallekkin asetetut ehdot täyttyvät. Eivät siis ole toisiaan poissulkevia tukia! Mä saan opintotukee vielä toukokuulta vaikka äitiyspäiväraha alkaa tullaan jo 26.3 alk. Mulla siis täyttyy opintotuen kriteeri eli 5op/tukikuukausi ja äitiyspäivärahan kriteeri eli raskaus ja vauvan tulo.. Suosittelen soittaan/käymään kelassa ja tarkistamassa asian!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top