Juuri näin, Laura Elina. Mä olen jotenkin odottanut jotain hurjaa vauvakuumetta kaikki nämä vuodet, mutta lapsi ei ole meillä tuntunut ajankohtaiselta aikaisemmin, vaikka ollaan oltu mieheni kanssa yhdessä jo melkein 12 vuotta. En oikeastaan tiedä miksi. Kai sitä nautti liikaa vapaudesta tulla ja mennä niin kuin haluaa ihan kahdestaan, esim. matkustella jne. Vasta nyt tuntui että kokeillaan, jospa tärppäis. Olin toki myös täysin tietoinen siitäkin, että kello tikittää jo aika kovaa... Olimme varautuneet siihen, ettei välttämättä onnistu noin vain enää tällä iällä, varsinkaan kun tuli popsittua noita pillereitä viimeiset 12 vuotta, mutta eipä kestänyt kauan, niin tuijotin jo kahta viivaa raskaustestissä. <3 Todella epätodellinen olo aluksi, mutta niin ihanaahan tämä on. :) Ja vaikka välillä hieman harmittaa, ettei ryhdytty tähän jo aikaisemmin, niin tunnen että nyt on just oikea ajankohta tälle "projektille". Toivon vain että kaikki menee hyvin ja tähän mennessä kaikki onkin mennyt täysin nappiin. Vointi on loistava, eikä ole ollut oikeastaan minkäänlaisia vaivoja. Välillä mietin, että tuleekohan mulle kaikki mahdolliset vaivat kahta kauheampana sitten loppuraskaudesta, kun tähän mennessä olen päässyt niin vähällä... Tai ehkä raskaus vain sopii mulle. :)