Syyskuun syvälliset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Ang1
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
meemi, pakko kysyä missä asut. Koska ihan oikeasti, neuvolalääkäri sanoi silloin alku aikoina kun kärsin tosi pahasta pahoinvoinnista, että pitää hakeutua päivystykseen,  jos tilanne vaatii. Sinulla kuitenkin noin vakavat oireet ja käsketään odottamaan ja EHKÄ pääset huomenna lääkärille. Mikset nyt soita noista supisteluista synnytyssairaalaan, ei sun tarvitse nyt ihan tohon tyytyä ja noin huonoon oloon!
 
^Vantaalla asun... Tiedän, mä olen tosi huono hakemaan itselleni apua. Pelkään aina, että mun oireet on liian lieviä, että voi apua hakea tai jotain... Tiedän myös sen, että se on ihan tyhmää ajatella näin... Mulle ei kukaan ole missään vaiheessa sanonut, että voisin ottaa synnärille yhteyttä jos tulee ongelmia, siksi se ei ole tullut ensisijaisesti mieleenkään. Toisaalta voisinhan mä soittaa - tyrmätköön sitten linjoja pitkin...
 
No niin, ylitin itseni ja soitin äitiyspoliklinikalle. Puhuin ystävällisen kätilön kanssa, joka kehotti nyt akuutisti välttämään supistuksia aiheuttavia tilanteita. Sanoi, että jos aktiivinen tilanne tulee niin, että supistukset jää päälle, niin pitää lähteä synnyttäjien päivystykseen ja muuten sanoi, että neuvolan terveydenhoitajalta pitäis pyytää sähköinen lähete. Sillä kuulemma pääsee nopsaan ihan "ei hätätapauksessakin". 
 
Hyvä juttu [:)] joo tuntuu olevan kyllä eri käytännöt eri paikoissa. Meillä on ihanat tyypit ollut neuvolassa ja mä oon kyllä itse mieluummin ylivarovainen kuin muuta.

Mutta hienoa, että soitit jos tuo mielenrauha nyt hiukan auttaisi ja saisit levättyä! Mä soitin naistenklinikalle siitäkin et mun vauva ei liiku, koska alko menee paniikin puolelle. Se jo rauhoitti mieltä, kun sai jutella kätilön kanssa!

Hyvä meemi!
 
Meemi: minullakin on tuo taipumus, että en oikein osaa ITSELLENI hakea apua ja vaatia hoitoa, mutta lapsille kyllä... Ja sen yhden keskosen synnytettyäni minulle tuli tämä "pakkomielle", että JOS on tällaisia raskauteen liittyviä vaikeuksia niin silloin kyllä sitten olen valmis tappelemaan oikeudesta saada kunnon tutkimukset ja hoidot. Kun siinä on aina kyseessä myös sen pienen viattoman hyvinvointi ja henkikiin. Jos raskauden aikana on ongelmia niin niihin on saatava apua ja HETI. Meillä täällä kyllä neuvolassa on ihana henkilökunta ja sinne voi soittaa soittoajan ulkopuolellakin, jos jotain ilmaantuu.

Arvaapa vain, millaista oli silloin aikanaan maata toista tuntia supistuksissa arvauskeskuksessa rv31+1 ja KUKAAN ei ottanut vakavasti ennen kuin mieheni meni kertomaan, että nyt tulee veristä vuotoa. Onneksi mies oli mukana, kun muuten olisn varmaan saanut vaikka synnyttää sen keskosen siihen ja sitten vasta olisivat ehkä reagoineet "ei se ihan turhaan tainnut ollakaan täällä valittamassa" Tai no oli siellä yksi MIESpuolinen sairaanhoitaja, joka jo aiemmin yritti saada lääkärin paikalle, mutta nuori naispuolinen päivystäjä ei katsonut aiheelliseksi vielä tutkia. Supistukset olivat ihan mielettömiä, mutta kun en huutanut - en ole koskaan huutanut synnyttäessäni - niin eivät ilmeisesti hänen mielestään sitten voineet kovin voimakkaita olla. Viimeksikin muuten synnytyssaliin saatellut kätilö sanoi minulle, että ei päältä katsomalla millään uskoisi, että on synnytys niin pitkällä ja supistaa jatkuvasti ja varmaan tuntuukin, kun päälle päin olin niin rauhallinen mitä nyt hieman hammasta purin yhteen. Kyllä harmittaa, että pitää olla tällainen kun oikeasti haluaisin huutaa ja manata ja haukkua kaikki siinä, mutta se ei vain tunnu luonnolliselta - toivottavasti tästä porukasta löytyy muutama, joka sitten pitää meteliä minunkin puolestani, kun en vain OSAA!
 
Tuota minäkin olen nyt yrittänyt itselleni opettaa, että jos raskauden suhteen on ongelmaa, niin silloin olen hakemassa apua lapselleni, en itselleni (pelkästään).

Jäi niin tympeä maku siitä kun viimeksi kävin terveyskeskuksen päivystyksessä, etten millään haluaisi mennä. Silloin mut haukuttiin niin täysin siitä, että olin päivystykseen tullut. Tuo oli kyllä hyvä, että soitin sinne Kätilöopistolle - rauhoitti kummasti mieltä jutella sen kätilön kanssa, vaikka hän sanoikin ettei linjoja pitkin pysty kovin paljoa sanomaan, koska supistusten vaikutukset on niin yksilöllisiä. En maininnut siinä mitään niska/pääkivusta. Jotenkin tuntui, etten viitsi siitä sinne valittaa kun se on vain minua häiritsevää kipua. No, toisaalta kyllähän se vauvaankin vaikuttaa jos äitiä kovin sattuu... Stressitason kautta ainakin.

Nyt siis seuraava askel on, että lepään tämän päivän ja huomenna soitan neuvolaan sokerirasitustuloksia ja samalla pyydän, että jos voisi laittaa lähetteen sinne äitiyspolille.

Mulla on kyllä todella vahvasti raskauden myötä tullut se tunne, että Vantaalla säästetään todellakin väärissä asioissa. Tuntuu, että kaikissa näissä raskaudenaikaisissa tarkastuksissa yms. syynätään tosi tarkkaan, ettei vaan turhaan mitään tutkita tai käytetä lääkäripalveluita. En tiedä onko se sitten pitkällä tähtäimellä kovin fiksua... Menee mun mielestä ehkä vähän överiksi.
 
Mä aion kyllä kans mennä just sinne NKL:lle, mutta vielä en oo pystyny varaamaan aikaa, kun on ollu tosiaan tää muutto tässä päällä... viime yönä nukuin n. 3h ja nyt oon töissä, ja tästä lähden tänään etuajassa siivoamaan äidin kanssa sitä vanhaa asuntoa. Ja sit pitäis vielä jaksaa koko viikonloppu purkaa niitä tavaroita uudessa kodissa... huhhuh. Kyllä on selkä kovilla, vaikka mun ei edes annettu kantaa mitään eilen, kun muutettiin. Ja supistuksiakin on ollut tän stressin kanssa, mut ehkä tää nyt sit helpottaa, kun ei oo aikatauluja enää painamassa päälle. [:)]
 
Minut sitten passitettiin koulusta kotiin ensimmäisen tunnin jälkeen. Tuntia pitänyt opettaja on sairaanhoitaja ja hän tuli tunnin jälkeen sanomaan, että nyt lähdet kotiin. Hän ei voi kuulemma sanoa itseään terveydenhuollon ammattilaiseksi jos ohittaa tällaisen tilanteen. Olin siis taas aika huonovointisena tunnilla, kovassa päänsäryssä. Opettaja sanoi, että hän kirjoittaa mulle etäpäiviä siihen asti, että lääkäri kirjoittaa sairaslomaa, mutta kouluun lähtöä mun ei kuulemma kannata edes miettiä tässä kunnossa. Tuo opettaja on itse keskosen synnyttänyt, niin ottaa todellakin tosissaan tämän tilanteen. Hän keskusteli mun kanssa tilanteen vakavuudesta ja opasti miten kannattaa lääkärin kanssa puhua. Täytyy sanoa, että mua helpotti suunnattomasti. Nyt sain lääkäriajan. Lääkäri ottaa mut vastaan puhelintunnilla klo 13.30. Että todennäköisesti se on sitten sairaslomaa nyt...
 
Onpas meemi hyvä, että sulla on tommonen opettaja!!! Vihdoinkin joku, joka potkii suakin takamukselle tän asian kanssa, ihan henkkoht. [;)] ei siis vain meitä "virtuaalipotkijoita" täällä.

Saikku on kyllä tosiaan tarpeen sulla. Mä vielä yritän jaksaa töissä vaikka kyllä tekee NIIN tiukkaa jo, että. Kollega oli tän viikon lomalla, joten oon vaan sinnitelly. Jos nyt vielä vaikka viikon jaksais, niin sille sijaisellekin ehtis perehdyttää asioita, ennen ku vois hyvällä omalla tunnolla sit jäädä sairaslomalle.[8|]
 
*HELPOTUKSEN HUOKAUS*

Mahtavaa, meemi, että sulla on noin empaattinen ja asiansa osaava opettaja! Kuinka viisasta puhetta! Muista, että sinustakin tulee terveydenhuollon ammattilainen, joten voisit itsekin siinä valossa suhtautua vointiisi. Vai mitenkäs se menee, että sutarin lapsilla...jne...

Malttia nyt vain lepäillä sitten. Koita saada se pääsi ihan ensimmäisenä kuntoon. Pikkuhiljaa venytyksiä aina enemmän ja enemmän, kun niska ja hartiat sen sallivat.

Voimia! Pus!
 
Noniin, nyt sulla ei meemi oo enää vaihtoehtoja, ku sua ei enää kouluunkaan huolita [:D] Nyt et kyllä voi enää pyristellä vastaan, laita itsesi ja vauva nyt etusijalle!

Voimahaleja!!
 
Kiitos tehokkaat virtuaalipotkijat! [:)] Kävin juuri lääkärissä. Ensimmäisenä oli määräämässä sairaslomaa, mutta kun kuuli että olen terveydenhuoltoalan opiskelija, niin alkoikin olla nihkeää sairasloman myöntämisen kanssa. Ei kai sun opinnot nyt kärsi kun tällä alalla niin tarvitaan tekijöitä... [:@] Lääkäri oli erittäin huolissaan päänsärystä ja mun pyörtyilystä + supistuksista. Laittoi mulle lähetteen äitiyspolille ja labrakokeita määräsi myös. En ehtinyt edes kysyä mitä näytteitä multa otettiin kun oli pakko lähteä kiireellä labraan ennen sen sulkemista. Mut kökkö juttu sinänsä, että sain sitten lopulta sairaslomaa ens viikon loppuun asti. Eli edelleenkään mulle ei ole myönnetty sairaslomaa harjoittelun ajaksi. Äitiyspoli kuulemma päättää jatkosta, mutta mahdankohan päästä sinne vielä ens viikon aikana. Toisekseen olis ihan kiva ilmoittaa sinne harjoittelupaikkaan vähän aikasemmin kun päivää ennen jos en ole tulossa.

Niin kuka se sanoikaan sitä, että Suutarin lapsilla ei ole.... [:D] Naulan kantaan!
 
No ole onnellinen että sait edes ensi viikon lomaa!
Monet ei saa sitäkään mitä olen kuunnellut, että ravaavat kolmen päivän välein lääkärissä loppuodotuksen ajan vaikka on niin kovia suppareita ettei pysty edes liikkumaan tms.
Menet uudestaan lääkäriin kun saikku loppuu jos siltä tuntuu, ei siitä kannata mitään ressata [:)]
 
Siis mitä helvettiä meemi??!! [:D] Millanen lääkäri ajattelee noin? Et sä nyt joka tapauksessa ennen synnytystä valmistuisi ja pääsis työelämään paikkaamaan puutteita, että onko sillä kahella kuukaudella nyt oikeasti noin paljon väliä?? Vitsi mikä pelle! Ja tosiaan ihan naurettavaa toikin, että viikko alkuunsa ja sitten muiden huoleksi. En tiedä, ehkä se on joku käytäntö, että ainakin viikko kerrallaan ja katotaan sitten mikä meininki. Työkaverini on myös toiselta kolmannekselta asti käynyt viikon välein hakemassa sairaslomaa selän takia ja nyt pari viikkoa sitten sai vihdoinkin pidemmän sairasloman. Sekin kyllä sillain dorkasti, että loppuu joku vajaa viikko ennen äitiyslomaa [:D] Siis mikä järki siinäkin?? Mutta tosiaan, ehkä toi viikko on joku standardi. No, meet sitten äitipolille viikon päästä. Toivottavasti saat sitten lisää tai sitten kaikki vaivat voisi mystisesti kadota nyt viikon aikana.

Mulla on ollut hullu päivä. Viime yö meni aika valvomiseksi, olin eilen ihan tajuttoman väsynyt ja menin heti yhdeksän jälkeen nukkumaan kun pääsin töistä. Heräsin aika pian ekalle vessakäynnille, mutta sain vielä jotenkuten katkonaisesti nukuttua. Sitten toisella vessareissulla (joskus klo 4-5 aikaan) joku meni päässä sekaisin, enkä väsymyksestä huolimatta saanut enää unta. Miestä vaivasi myös joku mystinen unettomuus. Aloitettiin sitten hitaasti aamutoimet parin tunnin pyörimisen jälkeen ja jostain käsittämättömästä syystä olen ollut ihan älyttömän energinen tänään. Olen saanut esseetä kirjoitettua, käynyt kaupassa, pyöräyttänyt sekä pyykki- että tiskikoneen ja nytkin on vielä virtaa ja ajattelin sitä esseetä hiukan ihmetellä vielä. Ihan hullua. Ehkä mun väsymys onkin johtunut liian hyvin nukutuista yöunista ja jaksan paremmin muutaman tunnin katkonaisilla unilla [8|] Kuulostaa ihan hyvältä vauva-aikaa ajatellen [:D] Nää on varmaan oikeesti jotain hormonihöyryjä, mitkä mun päätä nyt sekottaa.

Ai niin muuten, laitan nyt tänne kun en jaksa vaihtaa tonne oireiden puolelle, mutta mullakin tulee pikkusen maitoa tai siis jotain eritettä rinnoista. Ihan pikkuriikkisesti, ei vaatteet sotkeennu, kuivunutta valkosta eritettä saa nänneistä putsailla päivittäin. Parina kertana olen onnistunut sohaisemaan käsivarrella nänniin niin, että tunsin jotain kosteaa ja silloin huomasin että se neste oli jotakuinkin läpinäkyvää. Jännää. Toivottavasti tämä maitoharjoittelu ennustaa suht hyvää maidontuloa sitten synnytyksen jälkeen [:D]
 
Hyvä, kun sait edes viikon sairaslomaa meemi. Viikon päästä käyt sitten hakemassa lisää. Tai jospa saisit sen ajan äitipolille nopeesti. Mä oon ainakin päässyt tarvittaessa tosi nopeestikin äitipolille (aiemmassa raskaudessa, joka sitten meni kesken), joten optimistisesti uskon, että kyllä noilla sun oireilla saat ajan jo ens viikolle. Ja ainakin jos ite olisin lääkäri, määräisin sulle heti sairaslomaa äitiyslomaan asti!

Omaa napaa..
Nää hormonit tekee mut hulluksi! Alkuraskaus meni sen kummemmitta höyryittä, mutta nyt viimesen kuukauden ajan oon menny tunteitten kans semmosta vuoristorataa, etten itekään pysy perässä. Välillä niiskutan, ku joku oikeesti mitätön asia ahistaa ja seuraavassa hetkessä jo itken sen takia, että oon niin onnellinen. Pitemmän päälle se alkaa olla tosi rasittavaa.. Toisaalta mies on kyllä oppinu nopeesti käyttämään sitä mun piristämiseenki. Jos oon maassa jostain, niin sen ei tarvi sanoo, ku "tirautappa pari krokotiilin kyyneltä", niin mulla jo vesiputous aukee ja kohta nauran sille, että koko tilanne on niin pöhkö. [:)]
 
Ihanaa Zoe!! [:D] Just tommosta se on ollut välillä täälläkin päässä. Tosin mulla oli enemmän tuo alkuraskaus semmosta raivarista toiseen taistelemista. Ei niinkään herkkyyttä, vaan olin ihan kauhuemäntä [:)] Pienimmätkin vastoinkäymiset sai mut ihan hirveän raivon partaalle. Nyt on helpottanut olo ja ihan takuulla miehellä kans...

Mulla postas selkä eilen. Se on jonkin aikaa piinannut sillai, että yks kaks tulee sellanen pistos alaselkään/takareiteen, et notkahtaa jalka alta. Nyt on mennyt hetken paremmin eikä näitä pistoksia ole tullut. Eilen tein kunnon siivoukset aamupäivällä ja sitten menin pötköttelemään. Sängyssä huomasin, että selkään koskee. Kun nousin ylös, ei kumpikaan jalka meinannut kantaa ja nyt on eilisestä asti ollut sellanen pisto/paineen tunne alaselässä mikä vaikuttaa aika ärsyttävästi liikkumiseen ja istumiseen. Mulla ei ole koskaan ollut ongelmia selän kanssa ja siksi tämä tuntuu tosi hassulta. Mulla on kyllä vähän sellanen notkoselkä, että voi hyvin johtua siitäkin, että asento on jotenkin huono, kun maha kasvaa ja painaa edessä. Hyviä vinkkejä otetaan vastaan, jos jollain on selkävaivaiselle [:)] Töissä ois pakko pystyä oleen vielä aika monta viikkoa.
 
Zoe: Täällä on kans yks hormoni-höperö... Oon itkeny mm. sitä, et mies toi mulle väärää suklaata, kaupassa myyjä oli varattu ja MINÄ en saanut palvelua,  jouduin lopettamaan shoppailukierroksen ja lähtemään kotiin, koska anoppi oli tulossa kylään, työkaveri laittoi usein verhot kiinni kun häikäisi ja MINÄ olisin halunnut nähdä ulos jne. Enkä todellakaan oo tavallisesti mikään itkeskelijä, mutta nyt ei paljon itkua tirauttamatta näistä "vastoinkäymisistä" selvitä! Yleensä kuitenkin pakko sit lopulta nauraa itelleni, kun eihän näissä itkuissa oo MITÄÄN JÄRKEÄ! [:D]
 
Voi simpura tätä meidän konetta! Siis ilmeisesti on sanomassa sopimusta lopullisesti irti. Tänä aamuna on mennyt TUNTI siihen, kun kone on takunnut ja minä yrittänyt tätä yhtä sivua lukea! Siis ihan oikeasti (tarkka aika 72min)... Kiva kiva, että edes nyt alkoi toimimaan. Meni kyllä aamu harakoille, kun yleensä olen tottunut viidestä/puoli kuudesta viettämään oman aikani koneen kanssa ja nyt se sitten on ollut tappelua. Pakko tästä mainita, kun niin vihoiksi pistää vaikka ei kyllä mitenkään liity vauvanodotukseen.

IHANA lääkäri taas meemillä, mistä ihmeestä noita oikein osaksesi sikiää. Just joo, kun olet terveydenhoitoalan opiskelija niin et sitten tarvitsisi sairaslomaa. Kamala ajattelutapa - onneksi sen viikon sait ja toivottavasti seuraavalla kerralla vastassa olisi hieman fiksumpi lääkäri. Minäkin olen kyllä noiden ipanoiden kanssa lääkärissä sen miljoona miljoona kertaa saanut huomata, että niitä lääkäreitä oikeasti on moneksi.

Pakko lähteä herättämään ekaluokkalainen... olisi ollut taas niin jaariteltavaa, mutta yritänpä myöhemmin, JOS kone pelittäisi. Muuten kaikille jo hyvää viikonloppua!

Niin ja hipsunen + muutkin ei saa rehkiä liikaa siivotessa!!! Raskaammat hommat sille miehelle suosiolla!
 
Takaisin
Top