Meillä on Manduca ja olen kantanut siinä niin vauvaa kuin esikoistakin. Vauva tietysti vielä tuossa edessä kasvot minuun päin, hyvin malttaa aina siinä, vaikkei nukkuisikaan. Yleensä kyllä nukahtaa saman tien, kun tajuaa, että häntä laitetaan reppuun. :D Esikoista olen kantanut pari kertaa selkäpuolella, kun on käyty pitkä lenkki, eikä hän ole jaksanut koko matkaa kävellä. Tai on muuten vaan halunnut kyytiin. :) Hyvä se on ollut käyttää, kun on sen oppinut. Joskus olen saanut sen jotenkin omituisesti, kun painoi toista hartiaa esikoisen ollessa kyydissä. Piti vaan laittaa esikoinen kyytiin uudestaan eikä säätöjäkään tarvinnut muuttaa. Ehkä jokin remmi oli mennyt vaan mutkalle tjs. Ainoa, mitä olen tuon suhteen miettinyt, on että ihan kuin olisi vähän harteikkaammille/"leveämmille" ihmisille paremmin sopiva. Tuntuu, että olkahihnat ovat minulle turhan leveät, vaikka saa sen toki kiristettyä niin, etteivät valu. Eikä ne kyllä paina, joten kun ei ajattele asiaa, niin ei mitenkään häiritse.
Jee, ristiäisasia etenee. Tila varattu ja nimi päätetty, kutsukortit ovat vaiheessa, mutta aloitettu sentään. :D Kummit on kysytty ja tytöille mekotkin jo hommattu. Pitäisi vaan katsoa, että on itsellekin sitten jotain päälle pantavaa. Vauva nukkuu vaihtelevasti, mahallaan nukkuisi hyvin, joten näyttää tulleen siinä suhteessa isosiskoonsa. Isosisko temppuilee välillä uhmassaan, mikä tietysti ilahduttaa univajeista äitiä suuresti.
Enimmäkseen niin saan nukuttua hyvin, mutta olen kyllä niin tapojeni orja, että nopeasti totun tiettyyn rytmiin ja poikkeamiset siitä väsyttävät ja kiukuttavat. Onneksi esikoisen myötä on kiukku vähentynyt, vaikkei kyllä kadonnut. On niitä hyviäkin päiviä kuitenkin. Maanantaina onnistuttiin käymään vauvan ja esikoisen kanssa kauppa- ja apteekkireissulla. Vauvalla oli ollut hankala päivä, ei saanut pidempiä pätkiä nukutuksi, joten oli ihanaa, kun toinen nukkui tyytyväisenä Manducassa ja esikoinen kanteli kiltisti pehmoeläimiään mukana. :D
On näissä kahdessa kyllä työtä riittämiin, vaikka toki enimmäkseen onkin mukavaa. Innolla kuitenkin odotan huomista, kun pääsen taas tallille ja saan muutaman tunnin ajaksi irtaantua kotiarjesta. Kävin sunnuntaina kokeilemassa vuokraheppaa ja kaikkien osapuolten oltua tyytyväisiä päästiin sitten yhteisymmärrykseen, ja etsintä päättyi saman tien. :) Hyvä niin. Nyt pääsen mukavaa ja opettavaista tammaa ratsastamaan pari kertaa viikossa. Kummasti akut siinä latautuu. Ja jos sitä alkaisi käydä vaikka tuolla perhekahvilassa, niin olisi edes olevinaan jotain sosiaalistakin elämää.
Ei muuta ku koko tyttö kuivii ja uudestaa yritys :) Ei nyt sentää myöhästytty ku muutamal minuutil, mut ku esikon pph on niin älyttömän tarkka noista kellonajoista. Sama myös jos vie liian aikasii muksun hoitoon (esim 10-15min) ni sanomista tulee.
