Syyskuiset sepustukset

Moikka taas tännekin

Ristiäiset ois nyt vietetty ja likka saanut nimen. Onneks ne on nyt ohi. En mitenkään jaksa kattella kaikkia sukulaisia ja vaikka vain lähimmät sukulaiset ja lapsen kummit kutsuttiin niin kyllä niitä ihmisiä sitten kuitenkin oli aika paljon. Maanantaina tarvis lähtee hakemaan passia likalle, kun marraskuussa ois tarkotus lähteä reissuun koko mun perheen kanssa. Saas nähä miten onnistutaan ottamaan passikuva likasta :D

Tää viikko ei kyllä oo ihan loistavasti mennyt tuon likan nukkumisen suhteen. Tiistaina annettiin cuplatonia pikkuiselle, kun hänellä tuntuu olevan todella paljon ilmaa vatsassa (kysyin neuvolsta voidaanko antaa), no illalla alkoi semmonen huuto, että varmaan kaikki naapuritkin heräs ja kesti melkein kahteen saakka. Keskiviikkona nukuttiinkin sitten melkein koko päivä ja yökin meni hyvin, todennäköisesti oli sen verran väsynyt itsekin edellisestä illasta/yöstä. Ja torstaina siten uudestaan sama homma koko ilta huudettiin ja pitkälle yöhön ja nyt ei sitten olla edes kunnolla päivälläkään nukuttu. Päätin, että kokeillaan nyt kuitenkin olla syömättä niitä cuplatoneja, kun tuntuu, että niistä tulee vain kahta kauheemmat ilmavaivat, kuin ilman niitä. Jos vaikka saatais nukuttuakin taas kunnolla.

Ite koitan vielä parannella flunssaani ja toivon, ettei tartu pikkuiseen. Vaatekaapin siivoustakin aloitin tänään, kun ajattelin ottaa äitiysvaatteet pois kaapista tilaa viemästä ja muutenkin samalla siivota kaappia. Tarvittais kyllä niin uus vaatekaappi meille, kun nykyinen ei ole kauhean toimiva, vaikka ei olekaan kovin vanha. On edellisten asukkaiden ostama, joten sen puolesta voi pois heivatakin.

Ois muuten kiva päästä uimaan joku päivä. Voiskin ehdottaa miehelle, että olis tytön kanssa joku päivä kotona niin mä pääsisin uimaan. Oonkin kaivannut uimista todella paljon, kun koko keväänä en oikeestaan käynyt uimassa, vasta kesällä kävin pari kertaa ja sitten sekin jäi ihan loppuraskaudesta pois, kun sain jalkasienen itelleni. Jos vaikka sais uimalla itsensä vähän parempaan kuntoon ennen kuin lähdetään matkalle.
 
Kas niin, nyt on ristiäiset takana täälläkin!  Niitä vietettiin melko väsynein silmin kun pohjosesta palannut esikoinen nostatti sitten aikataulunsa mukaisesti kuumeen ja oli sitten yön melko huonossa hapessa.  Loppujen lopuksi tehtiin niin että isi ja poika nukkui (tai siis valvoi) makuuhuoneessa ja me tytön kanssa karattiin olohuoneeseen ja minäkin sain jopa nelisen tuntia nukuttua sinä yönä...  Vielä ristiäisaamuna poika menetti tajuaan kuumeessa muutaman kerran ja sai pikkukouristuksia mutta sitten saatiin taas lääkitys balanssiin.  Itse ristiäiset meni loistavasti, juhla oli just sopivan rento ja lämminhenkinen.  Äiti vuorotellen itki herkistyneenä ja nauroi sitten kun poika teki jotain hassua :D  Ripsivärit oli sitten poskilla kun en hoksannut katsoa peiliin kun vasta vieraiden lähdettyä X)  Mutta lapset oli ihania ja ruoka hyvää ja meillä kaikilla oli niin mukavaa kuin putte-possun nimipäivillä konsanaan :)

Pakko hehkuttaa myös että tyttö edustushommista uupuneena vetäsi unta palloon seuraavana yönä karvan alle 10h putkeen ennen ensimmäistä yösyöttöä!!!  Ja senkin jälkeen vielä jatkoi uniaan.  Jee!

Käytiin äsken avoimen päiväkodin valokuvauksessa.  Tyttö poseerasi ihan hienosti mutta isoveli oli katkipoikkiväsy eikä suostunut istumaan siinä jakkaralla.  Kuvasta tuli sitten hyvinkin aito nykyhetkeen:  yksi vänkkäröi niin kuin paraskin uhmis ja vauva töröttää kuin tatti siinä vieressä :)  Ja sitten lähti isi ja poika tulipalokiireellä sairaalaan aivosähkökäyrää pojasta ottamaan.  Isi tietenkin malttinsa menettäneenä kaahasi tuhatta ja sataa...  Meidät vauvan kanssa tipautti matkan varrella kotiin.

Ja justiinsa sitten alkoi menkat.  Eli kauanpa ehdinkin nauttia tosta vuodottomuudesta, kele...  Ei siis tämä mamma pääse vieläkään uimaan.
 
Tervehdys piiitkästä aikaa! Seitsemän viikkoa jo ikää, mahtavaa. Tää kirjoituspaussi johtui pääasiassa virustulehduksesta vauvalla. Kaksi viikkoa sitten mittasin tytöltä kuumetta 38,8. Soitin Jorviin ja käskivät viisiviikkoisen sitten sinne saman tien. Ja sillä reissulla sitten oltiinkin 4 päivää. Kuume oli kova mutta ei muita oireita, joten ottivat sitten varmaan 30 verikoetta ja näytteen myös selkäydinnesteestä. Ja kovat antibiootitkin heti päälle. Tarkoitus oli varmistaa ettei kyseessä ollut bakteeritulehdus ja mahdollinen aivokalvontulehdus. Ja onneksi ei ollut. Mutta oli aika rankka keikka, kun pienellä oli kova kuume, ja kaikenlaisia letkuja lähti hänestä koko ajan. Ja pulssi löi yli 200 koko ekan vuorokauden. Ja jotenkin mäkin onnistuin saamaan sairaalassa rintatulehduksen - sisällä??! Mutta siitä selvittiin, ja ristiäisetkin on nyt pidetty, vaikka viikolla niitä jouduttiin siirtämään. Yksi hyvä juttu reissussa kyllä oli: tyttö oppi syömään tuttia. Tarvitaan siis vain puolen tunnin kidutussessio selkäydinnäytteineen ja päähän laitettavine kanyyleineen (äiti käskettiin kauas huoneesta siksi aikaa, onneksi) ja avot, tutti pysyy suussa. Ihan kamala tapa tietysti, mutta helpottaa elämää NIIN paljon kun tutti kelpaa! Uskallan nyt paremmin lähteä vaunuilemaankin, kun sillä saa tytön rauhalliseksi jos sattuu heräämään. Eikä tarvitse roikkua tississä koko aikaa. Samaan syssyyn olemme jättäneet myös rintakumit pois, vihdoin, ja niitä käytetään vielä vain iltaitkuihin, kun ei tutti eikä paljas rinta (= maito) kelpaa. En henno kieltääkään ,eiköhän sekin pian unohdu. Neiti on nukkunut viime aikoina hyvin yöt. Eka pätkä jopa 6 tuntia, ja toinen 3. Ongelma on vain se, että hän eimillään suostu syömään kuin toisen rinnan kerrallaan, joten siinä sitten kärvistelen toisen kanssa sen 9 tuntia. Kuinka pitkiä välejä teillä on korkeintaan? Vähän on nimittäin rinnat arat. Pitäisi varmaan hankkia paremmat liivit, kun nyt olen kotona ilman, kun ne ahdistaa. :/ Toivottavasti en saa mitään tulehdusta taas, nyt on jo 2 antibioottikuuria takana. Luitteko muuten tän päivän Hesarin etusivulta kirjoituksen rintamaidon ja korvikkeena tasaveroisuudesta? Ihan hyvä juttu musta, koska rintamaitoa ylistetään niin paljon että kynnys antaa korviketta on musta turhan korkea, ja se tuo ihan turhaan pahaa mieltä äideille. Tällaista täältä tällä kertaa. :)
 
Sonja09:  Hyi kamala, kuulostaa ihan hirveeltä toi sairaalajuttu!  Selviskö se sitten että mikä pienellä oli?  Onneksi ei sentään se aivokalvontulehdus.  Ja hyvä että tutin hyväksyi, vaikka mielummin olisi saanu oppia ilman tollasta säikäytystä!
Ja ei kuulosta kivalta rintatulehduskaan.  Onneksi siihen se lääke auttaa vaikka parempi ois jos ei tulis tietty ollenkaan.

Meillä kanssa useimmiten syödään yöllä vaan toisesta tissistä joten ne tauot venyy kyllä tosi pitkiksi.  Välillä on sitten ollu tissit niin täynnä ja kipeet että ei oo ite saanu enää nukuttua kun toinen vetelee hirsiä tyytyväisenä.  Tuntuu kyllä että nyt alkais pikkuhiljaa toi maidontulo tasottua ettei niin herkästi tulvi yli enää.  Monet yöt nimittäin useista suojista huolimatta heräsin lammikossa...  Päivisin kyllä herahtelee edelleen jos sattuu niin että edellisestä syötöstä on pari tuntia.  Etenkin jos satun kumartelemaan.  Ja sitten se maito suihkuaakin taas...  Ärsyttävää.

Mä luin kanssa sen hesarin maito-artikkelin.  Hyvä tosiaan.  Kun kyllähän se nyt on selvää että se äidinmaito on parasta ravintoa mutta kun usein ne artikkelit kirjoitetaan just siihen sävyyn että korvike ei olisi hyvää ravintoa vauvalle vaikka lähestulkoon yhtä hyvää se on.  Turhaa lisää pahaa mieltä ne ylistyspuheet.  Ja jos olen oikein ymmärtänyt niin tärkeempää on se ruokkimisen läheisyys kuin mitä syöttää (korviketta vai rintamaitoa) ja sen läheisyyden saa ihan yhtälailla pullon kanssa kuin imettämälläkin.

Me ollaan nyt tytön kanssa kahestaan yön yli kun isukki lähti poikien kanssa häppäämään.  Poika taas lähti kummeilleen hoitoon.

Ensi viikolla tulee muuten 2kk tytöllä täyteen <3  Ja ensi viikolla saadaan myös tietää pojan aivotutkimusten tulokset.  Toivottavasti ei sitä epilepsiaa ole!
 
Hei, ei siihen tautiin löydetty syytä, muuta kuin että joku virus se oli. Niitä on niin paljon että suurta osaa ei tunneta, varmaan joku flunssavirus... Nyt on itsellä nuhaa, samoin kuin esikoisella, joten odottelen vain iskeekö vauvaankin. Mutta muuten ollaan pärjätty hyvin, eikä rintatulehduksiakaan ole ollut. :) Ja pieni on jo 2kk! Onko teille Moon tullut vielä tuloksia? Toivottavasti kaikki on hyvin! Oon muuten monesti miettinyt että miten sä oikein jaksat, kun mulla on tuo 2v esikoinen kuitenkin 4 päivää päiväkodissa ja mies hoitaa paljon iltaisin ja viikonloppuisin. Ja teillähän on isoveli vielä pienempi vipeltäjä kuin tuo meidän ensimmäinen? On muuten aika hiljaista täällä. Taitaa vauvat viedä kaiken ajan... :)
 
Hei ihanaa, elämää täälläkin!  Mä käyn kyllä edelleen melkein päivittäin tsekkaamassa vaikka melko harvakseltaanhan tätä tekstiä tulee ja ei sitten viiti itekseen keskustella ;)

Mä oon ollu vähän allapäin viime aikoina.  Tai no viime viikko oli tosi rankka, meni päivät ja osa öistäkin vauvan itkiessä.  Tosiaanhan tuo ei oikein suostu päivisin nukkumaan ja sitten huutaa väsymystään ja mikään ei auta.  Ja jos on yliväsyny illalla niin nukahtaminen on vaikeeta ja saattaa sitten yöuniinkin heijastua.  Huh.  Eilen illalla iski oikein kunnon epätoivo, tuntui ettei sitä rakkauttakaan enää löydy kun ei voimiakaan.  Onneksi yö meni sitten ihan jees ja aamulla huomasin katselevani vauvaa taas rakastunein silmin.  Vielä piti itellä itkua vääntää kun toimekkaana pakkasin lapset autoon ja oli tarkotus mennä avoimeen päiväkotiin mutta siellä olikin ovet kiinni syysloman takia.  Oisin niin tarvinnu just jotain tukea.  Täytyy mennä ensiviikolla sitten <:)  Neuvolassa en viiti edes ottaa tätä uupumusta puheeksi, mä en tule toimeen sen tädin kanssa (tai tulen just niin että asiat hoidetaan kun on pakko mutta ei huvita avautua sille yhtään enempää kuin pakko).  Kai tää tästä taas.  Nyt sain pikkusen vaunuihin nukahtamaan, toivottavasti se siellä edes hetken viihtyisi.

Esikoisen kanssa taas menee aivan loistavasti nykyään!  Kesällähän vielä revin hiuksia päästäni kaiken tuhoamisen ja uhman keskellä mutta nyt on pojalla kommunikaatio parantunu hurjasti ja samoin noi itsenäisen elämän taidot eli syö itse ruokansa ja istuu potalla enemmän kuin mielellään.  Ihana poika <3  Ja on tuo vauvakin ihana mutta sen itkun kanssa menee vain voimat.

Alkaa oikeesti tuntua nyt itestä siltä että kyllä tää kaksi on kuitenkin ihan hyvä lapsiluku ja ei sitä kolmatta enää tarvita.  Kyllähän se mieli ehtii vielä varmasti muuttua moneen kertaan mutta nyt oon ihan tyytyväinen tähän lukumäärään.

Periaatteessa tosi kivasti menee kyllä arki muuten kahden lapsen kanssa!

Ja joo, pojan pää terve, tai ainakin se aivosähkökäyrä oli normaali.  Seuraavaksi kuvataan sydän ja otetaan neliraajapaineet ja jotain muuta jotta saataisiin selville mistä ne tajunnan menetykset johtuu.
 
Käykö täällä enää kukaan?

No eniveis, ajattelinpa nyt kerrankin kirjoittaa kun olen "tolkuissani", viime aikoina tullu oltua niin väsy ettei ajatuskaan kulje.  Se on ihan kauhea tunne kun pää ei toimi ollenkaan, rutiinit vaan saa hoidettua!

Meillä ollut hulinaöitä useampi.  Pahin oli toissa yönä kun poika oli kipeenä ja heräsi tunnin välein ja vauvakin sitten heräsi meluun.  Eilen aamulla iski epätoivo kun poika heräsi 5.30 ja herätti siinä samassa vauvankin...  Ei hirveesti naurattanu kun tiesi sen ettei vauva nuku päikkäreitä kuitenkaan ja piiiiitkä päivä yyhoona edessä.  Onneksi pari palstalaista kävi vauvoineen kylässä niin meni rattosasti päivä!  Lähes 14h valvomisen jälkeen vauvakin sitten nukahti kuin vastasyntynyt konsanaan yöunille ja veteli heräämättä unta palloon kuuteen asti (lopullinen tiltti oli siis illalla kaheksan aikaan).  Sittenkin tuntui heränneen isoveljen meluun ja nukahti uudestaan kun oli syönyt.  Itekin sain siis viime yönä varmaan 7-8h unta, joten olo on kuin uudelleen syntyneellä!  Huomenna ja perjantaina mies on vapaalla joten hoitaa noi aamutouhut pojan kanssa yms. jotta mäkin saan nukuttua.

Tekis kyllä terää jos sais yhen yön nukkua ihan ilman lapsia!  Esikoisen kummipariskunta ottais enemmän kuin mielellään kumpaisenkin lapsen yökylään mutta vauvalle ei pullo kelpaa joten vielä ollaan täysin sidoksissa pieneen.  Oon yrittäny sitä itelleni tolkuttaa että äkkiä se 5kk menee, sitten voi alkaa kiinteiden alotuksen aikaan harjotella jo nokkamukiakin jos ei tuttipullo kelpaa.

Ja niin, eipä se tuon pojan pää ihan normaali olekaan.  Sydäntäkin vielä tutkitaan mutta ollaan nyt neurologisella seurannassa eli jos kouristusta tulee niin käsky on lähteä piipaa-autolla sairaalaan.  Epilepsialääkitystä suositellaan aloitettavaksi ja kouristuksia varten saatiin äkäsemmät lääkkeet.  Positiivista asiassa on se että lapsuusiän epilepsiasta on ilmeisesti mahdollista parantua.  Peukalot pystyyn!

Pitäis varmaan pikkuhiljaa ryhtyä aamupuuroa laittelemaan.  Herätys oli tänäänkin siis 5.30 mutta en heti viittiny ruveta aamupalaa laittelemaan ettei tarvi sitten välipalaa ennen lounasta suunnitella.
 
Kerrankin aikaa kirjoitella, tosin puhelimen varassa ja "salaa" kun mies kattoo olkkarissa pikkuisen perään ja mä "nukun" makkarissa ;) Mitä mammoille kuuluu? Täällä hiljentynyt palsta, olen sitä itsekin edesauttanut kun en ole vaan yksinkertaisesti ehtinyt mitään kirjoittamaan, kun ei tahdo aika riittää oikein mihinkään muutenkaan. Meillä poika nukkuu päivisin kahdet puolen tunnin päikkärit, illalla mennään nukkumaan jo klo 20 maissa, ja aamulla herätään klo 6-7 välillä. Satunnaisesti vielä syödään öisin :) Paljon tässä on ollu tapahtumaa, meillä on uusi laskettuaika elokuussa 2012, eli vuosi tulee ikäeroa pikkuisille. Jännittää, mut hyvin innoissaan ollaan :) vaikka monet pitävätkin kahjoina ;) Ärsyttää kun tää puhelimella kirjoittaminen on niin vaivalloista... Ei suostu tekstiäkään pätkimään ja jättämään rivejä väliin, tulee siis yhdenlaiseksi puuroksi koko teksti. Olisi mukava kuulla kuulumisia, jos joku täällä sattuisi käymään :) hyvää joulua kaikille elokuun mammoille! :)
 
Hei, satuinpa minäkin tänne joulun kunniaksi eksymään! Onnittelut uudesta raskaudesta! Ihanaa ja aika hurjaa. Itsestä tuntuu että nyt on kyllä pieni tauko paikallaan, kun noita pienia on jo kaksi. Mutta näiden kanssa on joka tapauksessa niin kiinni, olipa se ikäero vuoden tai kaksi. Arki on nyt hyvin asettunut, ja tällä hetkellä ei kumpikaan ole flunssassa. :) Yritän kovasti nauttia tästä ajasta, kun vauva on varmaan nyt helpoimmillaan: ei vielä lähde liikkeelle mutta nukkumiset ja syömiset voi jo aika hyvin ennakoida. Meidän tyttö on kovin kiinnostunut ympäristöstään, niin paljon ettei malttaisi syödä. Unisena täytyy aina imettää... Ja jouluaaton kunniaksi lakkoiltiin ihan kunnolla, kun ensimmäinen pikku hammas tunki ulos ikenestä! Nyt jo!? Joulukin meni mukavasti, tosin oli aika rankkaa olla kolmena päivänä peräkkäin taas jonkun isovanhemman luona syömässä. Ihanaa kun ei itse tarvinnut kokata, mutta ensi vuonna ollaan kyllä ainakin joku päivä kotona ettei lapset väsy liikaa, kun kaikki rytmit meneee sekaisin eikä päiväunia malteta nukkua vieraassa paikassa. En tiedä käykö täällä enää kukaan, mutta hyvää uutta vuotta kaikille kuitenkin!
 
OHO!  Onnittelut winglessangel!  Melko hurjaa mutta ihanaa :)  Pakko myöntää että pieni kuumeen poikanen täälläkin olisi vaikka meillä ajoittain melko hankalaa onkin.

Tyttönen siis allergiaansa huutaa ja etenkin nukkumistouhut on vähän kyseenalaisia.  Muuten on kyllä ihanaa kahen lapsen kanssa.

Ihanaa että tuli eloa tällekin palstalle, mä olen täällä käyny säännöllisesti vaklaamassa josko joku olisi jotain kirjotellu mutta hiljasta on ollut ;)  Ja jos satutte muuten facebookissa olemaan niin tervetuloa sinne meidän palstan ryhmään, siellä käy keskustelu vilkkaana!  Olishan se mukavaa saada tännekin kyllä eloa :)
 
Suuret kiitokset onnitteluista! :) itteä ei ole vielä ehtinyt hirivittää, kun pojan kanssa mennee kaikki aika. Tulee teksti muuten nyt aika "mössöksi" kun ei puhelimella saa sitä jaoteltua ku aina se vaa vettää yhteen pötköön kaiken ;) Miten teillä Moon toi allergia ilmenee? Onko siis pelkkä maitoallergia ja miten vaikuttaako soseitten yms syöntiin? (kertokaa hölmölle ;) ). Mitenkä sinne facebook ryhmään pääsee? Haulla en ol löytänynnä? :) siellä ois mukava jutustella myös :) Nyt heräs poika, ja tunnin päästä tulee mies kotiin ja sitte suunnataan nokka kohti Jyväskylää vielä näin yötä vasten. Ainakin poika nukkuu varmasti koko matkan. Kirjottelen taas kun kerkiän, mukavaa kuulla teiän kuulumisia! :)
 
Omppu ja winglessangel, laitoin teille yksäriä tosta ryhmästä.  Se on tosiaan salainen eli ei näy siellä yleisessä haussa.

Meillä pirpanalla siis tosiaan maitoallergiaepäily kun sen pari kertaa mitä on maidon kanssa ollut tekemisissä (korvike+isoveljen nokkamukileikit...) on saanut rajun suolistoreaktion eli oksentanut suihkukaivona ja kipuillut.  Lisäksi refluksia ollut ja sitä yritän pitää kurissa käsikauppalääkkeellä ja omalla ruokavaliolla.  Toivottavasti ei ois hirveesti muita allergioita.  Muna tuntuis olevan yksi peikko joka aiheuttaa kipuilua, siis jos minä olen sitä syönyt.  Parin viikon päästä on allergialääkäri joten siellä sitten varmaan tulee viisaammaksi :)  Hirvittää kyllä se maitoaltistus jo etukäteen :(((
 
Ai FBssä jutut jatkuu vielä! Laitatko Moon minullekin tiedon miten sinne pääsee? Toivottavasti teidän allergiat selviää, eikä olisi ainakaan kovin montaa. Tuo maidoton lienee viela helppoa, mutta munaton tuo jo lisää haasteita. Itse kokkailin kaverille, jonka vauvalla myös epäiltiin kaikenlaista, ja aterian tarjoaminen ilman maitotuotteita ja munia vaati jo vähän miettimistä. Varsinkin jälkiruoka... :) Mainiota uutta vuotta! Meillä ainakin paistoi aurinko tänään, jee. Tajuttoman nopeasti viime vuosi kyllä meni: vuosi sitten voin vasta (todella) pahoin, ja nyt tuo veitikka jo tutkii maailmaa kovalla innolla!
 
Sonja09, laitoin sullekin yksäriä.

Joo tosiaan omat haasteensa tossa ruokavaliossa.  Leivonnaiset on aika hankala juttu (joskaan eihän niitä ois pakko syödä).  Mulla kun on ollu tapana sillon tällön "palkita" itteni millon mistäkin jollain viinerillä tai pullalla ja nyt ei sitä pysty tekemään.  Pakasteena löytyy kyllä peruspullaa maidottomana ja munattomana.  Sitä meillä sitten vieraillekin tarjotaan, sehän ois kauheeta jos jotain jäis yli enkä mä vois ite niitä sitten syödä ;)

Mulla on melko haikee olo kun muistelee tosiaan vuoden takasta.  Se alkuodotuksen ihana täpinöinti, aah.  Vaikka olo oli kyllä paha, sitä en kaipaa!
 
Hellurei!

Laitanpas minäki pitkästä aikaa kuulumisia.. Meiltä löytyy nyt kans maitoallergikko. Oireet alko jo 8vkon ikäsenä; oli märkäruven näköistä näppyä kasvoilla ja rintakehällä joka myös hoidettiin märkärupena. No noin kolmen viikon päästä näpyt tuli uudestaan ja jälleen märkäupena hoidettiin mut lääkäri sano et jos se nyt vielä kolmannen kerran tulee ni sit olis asiaa ihotautilääkärille. Meni taasen parikolme viikkoa ja taas ilmesty näppyjä ja sitten saatiinki lähete ihopolille jonne päästiin kiireellisenä. Siellä tehtiin pikkulasten perus Prick-testi ja maidolle ja kananmunalle reagoi neiti.

Vähä ennen joulu päästiin myös sitten maitoaltistukseen jossa alotettiin altistus sillä 1ml nannua ja se sitten riittikin. Heti tuli näppyjä naamaan ja niskan alueelle. Toisaalta hyvä että ei tarvinu enempää maitoa antaa mut onpahan vaan aika herkkä allergia, huomaa jo siinä ku leikkii toisten vauvojen leluilla ni heti on posket karheat ja punaset :/.

Nii oli ton maidon suhteen myös muita oireita.. ei siis pelkkiä näppyjä. Typykkä oli todella itkuinen, päivisin sai melkeenpä vaan pitää sylissä ja jatkuvasti hyssytellä, yöt nukkui hvyin. Imettäminen oli hankalaa kun neiti huus lähes aina 15-60min ennen ku alko syömään. Itse jätin maidon ja kananmunan pois ruokavaliostani joskus marraskuun alussa mut ei sekään itkuja kokonaan vieny, vähän helpotti. Joulukuun alussa sitten päätin luopua imetyksestä kun vaikutti jo niin paljon omaan jaksamiseen..

Alkuun neiti sai noin viikon nutrilonpeptiä joka ei sopinu ja nyt on saanu Nurtamigen-korviketta. On ollukin aivan ku eri lapsi sen jälkeen ku lopetin imetyksen :). Eilen aloteltiin kiinteitä kokeilemaan riisillä, se kun on aika hyvin siedetty. Vähän on itkeskelly mut kai siihen vähän aikaa menee että suoli tottuu kiinteenpään ravintoon.

Tulipas tekstiä het hirveästi :). Kertokaahan muutki kuulumisia, minä kun oon fbstä lähteny iät ja ajat sitte poies. :)
 
Hellou! Ei oo itekkään tullu vähään aikaan käyttyyn täällä :)

Meillä neiti on vähän liiankin helppohoitoinen. Yöt nukkkuu kunnolla. Illalla meneen nukkuu siin 9 ja 10 aikaan ja herää vasta aamulla ( 9-11h) ja pariin otteeseen päikkärit. Ei ole kiukunnut pahemmin muuta kun väsymystää ja toki sillon kun kylpy aika ois( ei kylpemisestä tykkään yhtään). Neiti on reilun 4kk ikäinen ja hyvin kasvanu :) 6 kiloa on painoa ja 64.5 cm pituutta :) Tosin on pitkä ja hoikka. Hyvin on iloinen ja tyytyväinen, ei ole ollut ongelmaa kyläilessä ja rauhassa voi ostoksetkin tehdä ei oo suuttunu kesken kaiken :)


Miehellä oli 3 viikon lomautus joulukuussa joten saatiin perheen kesken joulu vietettyyn :) itsellä energiaa riittää neidin kanssa touhuta ku tuntuu et neiti vaan antaa lisää energiaa tehä kaikkee :) Olen ruvenut zumbaamaan ( mikä on varsin omituista minusta kun ei tää liikunta ole ollu mun hommii ennen).

Moon: mullekin voisit linkittää sen facen yhteisön??

Kauheilta kuulostaa noi alleria jutut ku ite pääs liiankin helpolla.. Mut sua nähä miten se heittää toisinpäin neidin rytmit ku tuntuu et hampaita taitaa tos ruveta tekee..
 
Moikka,

Onnea winglessange!
minäkin eksyin taas pitkästä aikaa tänne... Meillä on mennyt kaikki todella hyvin. Tyttö syö ja nukkuu hyvin. Aika samalla tavalla kuin Tiita_lla. Me aloitettiin soseet tytön kanssa jo kolmen kuukauden ikäisenä, kun mulla loppui maidon tuleminen itsellä ja korvikkeita tyttö söi ihan tajuttomia määriä, niin todettiin sitten neuvolassa, että parempi alkaa jotain kiinteitä syömään. Ensin ihan vaan perunaa ja sen jälkeen otettiin myös bataattia mukaan. Puurot aloitettiin joskus 3,5 kk iässä ja ensimmäisenä otettiin riisipuuroa, kun se on semmoinen mistä harvoin tulee mitään allergioita. Nyt ollaan kyllä viikko sitten siirrytty kaurapuuroon, kun tyttö sai maistaa sitä ja kerran mammalassa ja sen jälkeen alkoi riisipuuro tökkimään niin pahasti, ettei mennyt edes hedelmäsoseen kanssa alas. Erilaisten kasvisten lisäksi ollaan otettu nyt myös kana mukaa ruokavalioon.

Neiti kasvaa myös todella hyvin, kun viime kerralla neuvollassa oli pituutta jo 66 cm ja 8,3 kg (ikää oli 4,5kk). Kovasti meillä myös on ensimmäinen hammas tuloillaan. Päivät menee ihan hujauksessa. Nyt olen alkanut itse kuntoilemaan tässä pikku hiljaa, toki synnytyksestä saakka olen koiran ja vaunujen kanssa käynyt kävelemässä, mutta nyt olen myös alkanut käymään salilla ja jumpassa. Tänään on ihan kummallista olla kotona, kun mies on töissä ja lapsi on ollut eilisestä asti hoidossa mamman ja pappansa luona. Tosin oli todella ihanaa nukkua ilman yhtään heräämistä yöllä. Vaikka meillä tyttö nukkuu yöt tosi hyvin niin äiti ei enää nuku öitään kunnolla, mutta taitaa kuitenkin olla aika pientä tää mun nukkumattomuus, kun se on vaan itsestä kiinni. Eipä täälllä tällä kertaa muuta.

Laitatko Moon mulle myös noi fb ohjeet, ja tsemppiä teille lasten vaivojen löytöön.
PS. mun siskolla on lapsena ollut epilepsia, johon on syönyt lääkkeitä ja nykyään on ilman lääkkäeitä ollut jo useamman vuoden. Tosin aina on mahdollista, että epilepsia tulee takaisin.

 
Hei vaan taas kerran!
Nortsi ja Sonja09, saitteko mun viestin?  Tervetuloa siis tonne naamakirjan puolelle juttelemaan :)
 
Takaisin
Top