Synnytysturinat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja röppö
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Eilisen miehen typerien kommenttien ja sen välinpitämättömyyden takia rupesin jo harkihtee etten miestä taho ees synnytykseen mukaan. Mä koen että siitä tuskin mulle on mitään muuta ku haittaa. Ja voin kyllä kuvitella että jos lähtö tulis yöllä ni yksin saisin kipujeni kanssa olla, se menis varmaan vaikka autoon nukkuu.
 
Toi ponnistaminen minuu kyl viel pelottaa. Kun mie en ymmärrä mitä se on? Oon ettiny muilta sivuilta, et se ois olevinaan kuin paskomista? Pelottaa etten osaa. Kipu asian oon saanu itelleni sillee, etten stressais mutta toi ponnistus? Miten tehä jotaki mitä ei ikinä oo tehny?
 
Ei sitä tarvitse osata-kannattaa aina muistaa se että ne koomassa olevat naisetkin on lapsia alakautta synnyttäneet- siis kohtu sen työntää-ja ne on vahvoja juttuja ne! itse voi siinä fiilisten mukaan avittaa-yleensä se tunne tulee vahvana:)
 
Ensin seksi, sitten pihahommat ja sauna - kypsyttäis nyt edes paikkoja ;) Rv 38 tasan ois hyvä päivä syntyä ;-------)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi mobile app
 
Mulla osassa synnytyksiä avautuminen on ollut kipeämpi ja toisissa ponnistusvaihe.. vähän vaihtelee..

Jos tulee kunnon työnnätys, niin ei siinä voi olla ponnistamatta ja se ponnistaminen helpottaa sitä kipua niin paljon, et vaikka aluks tuntuu ettei uskalla, mut sit sitä uskaltaa just sen helpotuksen takia.

Täs viime synnytyksessä mulla tuli sitä pissaa ihan kauheesti ennen ponnistamiseen siirtymistä ja vielä ponnistusvaiheen alussakin tuntui ettei sieltä tule kuin kusta vaan kauheesti, mut tuli se vauvakin :)
 
mulla just tuntu se aivan järjettömän mega iso kakkahätä... eikä siinä voinu ku pinnistää se kakka pois.... siltä se tuntu :) ja ne kätilöt neuvvoo että mikä on hyvä tai enemmän tai vähemmän.....
 
Kakkahätää multakin tivattiin että koska tuntuu et olis?!?! Pissaamisista en muista mitään. En ainakaan kesken synnytyksen ole pissannut? Ellen sit kätilöiden päälle :D

Voi että kun pääsisi jo pian tositoimiin!! Se synnyttäminen on kuitenkin loppupeleissä niin mahtavaa puuhaa et huh hei! Se fiilis kun siitä on selvinnyt ja saa sen vauvan on jotain käsittämätöntä!!!


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Mun äskeinen kauppareissu ei saanu mitään tuntemuksia aikaseks. Ei supistuksen supistusta. Ehkä en siis vielä tänään pääse tositoimiin, vaikka se olikin suunnitelmissa :/
 
Vitsit sul on jo hyvät viikot Hymis... Ehkä täs vois joku kohta lähteä synnäämään, saatais jotain jännitystä :wink
 
Kyllä noi alkaa muillakin käydä vähiin noi päivät tickereissä :) Mutta on kyllä hyvä mieli siitä että loppu häämöttää jo! Oon ollu valmis jo niin pitkään! Vaikka synnyttäminen jännittää ja pelottaa niin synnyttäisin mieluummin heti kun oisin enää päivääkään raskaana!
 
Siis joo mä tiedän, tästä oli jo puhetta: vauvat tulee sitten kun ne on valmiita eikä niitä pysty jouduttamaan ja ja... mutta kun mä en jaksa millään odottaa enää yhtään! Tukala ja hankala olla maapallon kokosena ja kärsimättömyys kasvaa päivä päivältä ja tunti tunnilta.
Mä haluun nähdä minkänäkönen just MUN vauva on ja tuijottaa ja ihmetellä sitä.
En mä sitä tiedä olenko mä ite nyt niin valmis koitokseen mutta lienenkö tulossa valmiimmaksikaan...
Ja nyt kun viikot tosiaan alkaa olla aika hyvät, on vaikea olla toivomatta synnytyksen alkamista ihan koko ajan.
 
sarra, allekirjoitan myös! Kyllä tässä on tarpeeksi raskautta takana, nyt vois ottaa jo vauvan syliin! :)

Onko kukaan kuullu Cranberrystä mitää?! :o
 
Eiks joku ollu kattonu et on se ainakii paikalla ollu :)
Jospa se mököttää meille hormonihuuruissa? :grin
Ei vaiskaan... Jospa se ei vaan pääse jostain syystä kommentoimaan.
 
Ainakin tää näyttää et se olis eilen ollu viimeks kuuden aikaan paikalla :grin Kauhee stalkkeri oon mut kyllä tässä foorumi kavereiden kuulumiset kiinnostaa :) ja kuitenkin niin tiheästi kirjoitteli ja nyt ei mitään o_O
 
Juu sitä itsekin vain mietiskelin että totta siellä kaikki hyvin... Kun aiemmin oli niin aktiivinen ja nyt hiljaa.
Jos hää ei vaa jaksa päivitellä nyt mittää.
 
Pari päivää sitten juttelin Cranberryn kanssa. Kyllä se varmasti tulee taas kertomaan kuulumisia kun jaksaa! On vaan tosi raskas loppuraskaus osunu Cranberryn kohdalle, mutta lähetetään sinne tsemppiä ja voimia ja toivotaan että pian kuuluu taas :)
 
Kiva kuulla, että olet ollu juttusilla hänen kanssaan ja ilmeisesti kaikki on kuitenkin ihan hyvin- siis jos niin voi sanoa, vaikka onkin raskasta.
:) Tsemppiä täältäkin!
 
Takaisin
Top