Synnytystoivelista eli synnytyssuunnitelma
- Ketjun aloittaja Nanaa_
- Aloituspäivämäärä
musamama
Näppärä viestien naputtelija
Huh näitä juttuja.. Tarvii ensikertalainen hieman sulatteluaikaa.. :D
Mutta ajattelin kyllä jo etukäteen että en suunnittele liikaa mitään. Pitää pystyä luottamaan siihen että on talo täynnä ammattilaisia jotka osaa hoitaa homman mahdollisimman hyvin! Ja vaikka suunnittelis kuinka, ei ne pitäis kuitenkaan.. :D
Mutta ajattelin kyllä jo etukäteen että en suunnittele liikaa mitään. Pitää pystyä luottamaan siihen että on talo täynnä ammattilaisia jotka osaa hoitaa homman mahdollisimman hyvin! Ja vaikka suunnittelis kuinka, ei ne pitäis kuitenkaan.. :D
Musamama niin juuri! Kyllä kätilö osaa ja tietää, siihen on vaan luotettava. Hyvin se menee.
Turha sitä stressata, koska jokainen synnytys on erilainen eikä sitä voi itse kauheasti vaikuttaa synnytyksen kulkuun. Jos liikaa miettii tai suunnittelee on suurempi riski että pettyy (ja jokseenkin itseaiheutetuista syistä) jos synnytys ei sujukaan kuten toivoi. Eri asia on sitte aito pelko. Mutta kyllä sitä varmaan lähempänä h-hetkeä hermoilee....
Totta tuo ettei sais suunnitella liikaa... Mutta pelkään että alitajunnassa miettii jonku toivotun kulun kuitenki ja sitte pettyy tai järkyttyy jos kokemus onki jotenki ihan erilainen :/ Siis kun oon itse ainaki sellainen etten tykkää jos oon suunnitellu jotain ja asiat ei meekään niin :D
Oon siis yrittäny aatella synnytystä vaan avoimin mielin ja uteliaana. Mutta väkisin joku kuva muotoutuu :S
Pelkään jos kätilö onki töykeä tai tekee toimenpiteitä joita en halua tai tunnen tulevani jotenki nolatuksi, jos ei ole hienotunteinen :'(
Jos on herkällä tuulella muutenki nii kokee herkemmin toki tosi mitättömätkin asiat ikävinä...
Oon siis yrittäny aatella synnytystä vaan avoimin mielin ja uteliaana. Mutta väkisin joku kuva muotoutuu :S
Pelkään jos kätilö onki töykeä tai tekee toimenpiteitä joita en halua tai tunnen tulevani jotenki nolatuksi, jos ei ole hienotunteinen :'(
Jos on herkällä tuulella muutenki nii kokee herkemmin toki tosi mitättömätkin asiat ikävinä...
JOS JOKU KÄRSII SYNNYTYSPELOSTA, ÄLÄ LUE!
Mulle kävi justiinsa niin, että ekan synnytyksen olin miettiny melkein valmiiks. Neuvolan perhevalmennuksessa maalattiin synnytyksestä aivan liian ruusuinen kuva ja luvattiin kuu taivaalta, kerrottiin hieronnasta ja kylvystä yms yms yms. Kotiin pääsee parissa kolmessa päivässä ja isi saa olla aina ja joka paikassa mukana ja ja ja ja... Mut sit kävikin niin, että mulle iski myrkystys rv36 ja 38 käynnistettiin. Eipä päässy enää hierontaan eikä kylpyyn. Sängyssä toisella kylellä vaan, koska vauvan sydänäänet heikkeni ku liikkui. 4päivää synnärillä ja yhteensä 10 sairaalassa. Itkin ja vollotin, kukaan ei kuunnellu, viittasivat vaan kintaalla. Annoin pikkasen palautetta niin sairaalaan ku neuvolaankin, mutta neuvolassa vaan vastattiin, että eivät halua lietsoa synnytyspelkoa. Mutta kyllä mua pelotti siel sairaalassa kun kukaan ei kertonu mitään ja ku kysyin saanko käydä pesulla, ni vastattiin vaan että ei. Isä ei saanu olla parina ekana päivänä tarkkailuhuoneessa, tavattiin vaan kerran kahviossa, varmasti pelotti sitäkin, vaikka työnsä puolesta muutamat mukulat auttanu maailmaan... Onneks kaikki meni loppujen lopuks hyvin eikä mulle jääny mitään kammoa, päinvastoin. Pelkopolia tarjottiin, mutta neuvolassa, mutta haistatin pitkät, pitäköön tunkkinsa
Toinen synnytys meniki melkein sit just niinku olin miettiny ja nyt mielenkiinnolla odotan, että mitä seuraavaksi 
Mulle kävi justiinsa niin, että ekan synnytyksen olin miettiny melkein valmiiks. Neuvolan perhevalmennuksessa maalattiin synnytyksestä aivan liian ruusuinen kuva ja luvattiin kuu taivaalta, kerrottiin hieronnasta ja kylvystä yms yms yms. Kotiin pääsee parissa kolmessa päivässä ja isi saa olla aina ja joka paikassa mukana ja ja ja ja... Mut sit kävikin niin, että mulle iski myrkystys rv36 ja 38 käynnistettiin. Eipä päässy enää hierontaan eikä kylpyyn. Sängyssä toisella kylellä vaan, koska vauvan sydänäänet heikkeni ku liikkui. 4päivää synnärillä ja yhteensä 10 sairaalassa. Itkin ja vollotin, kukaan ei kuunnellu, viittasivat vaan kintaalla. Annoin pikkasen palautetta niin sairaalaan ku neuvolaankin, mutta neuvolassa vaan vastattiin, että eivät halua lietsoa synnytyspelkoa. Mutta kyllä mua pelotti siel sairaalassa kun kukaan ei kertonu mitään ja ku kysyin saanko käydä pesulla, ni vastattiin vaan että ei. Isä ei saanu olla parina ekana päivänä tarkkailuhuoneessa, tavattiin vaan kerran kahviossa, varmasti pelotti sitäkin, vaikka työnsä puolesta muutamat mukulat auttanu maailmaan... Onneks kaikki meni loppujen lopuks hyvin eikä mulle jääny mitään kammoa, päinvastoin. Pelkopolia tarjottiin, mutta neuvolassa, mutta haistatin pitkät, pitäköön tunkkinsa
Toinen synnytys meniki melkein sit just niinku olin miettiny ja nyt mielenkiinnolla odotan, että mitä seuraavaksi
Oon synnytyksen suhteen mietiskellyt että en halua olla silloin veden kanssa missään tekemisissä. Vesi on kyllä yleensä ihan mun elementtini, mutta... En koe ajatusta suihkusta tai ammeessa lillunnasta rentouttavana tai kipua poistavana, jos aattelen olevani kovissa tuskissa. Ei kai ne pakolla suihkuun tai ammeeseen lykkää? Tietty voi olla että synnytyksen hetkellä jossain mielenhäiriössä haluaakin mennä... Lisäksi ajatus kuumasta/lämpimästä kivunlievitteenä on kauhea, kylmä auttaa paremmin!
Haluaisin kävellä ja liikkua kipua poistaakseni, kotonakin aina ramppaan ympyrää esim. kovissa menkkakivuissa. Lisäksi se synnytysasento pelottaa, mitä jos mun ei annetakaan synnyttää niin kuin haluan...? Oon myös nyt päättänyt varmaksi etten suostu ottamaan muuta kivunlievitystä ku ilokaasua, aquarakkuloita voisin ehkä vielä harkita, mutta muuten kiitos ei. Kauhee ku tästä alkaa stressaamaan jo nyt, ajattelin että oisin päässy sentään vähän pidemmälle ennen ku panikoin synnytystä...
Haluaisin kävellä ja liikkua kipua poistaakseni, kotonakin aina ramppaan ympyrää esim. kovissa menkkakivuissa. Lisäksi se synnytysasento pelottaa, mitä jos mun ei annetakaan synnyttää niin kuin haluan...? Oon myös nyt päättänyt varmaksi etten suostu ottamaan muuta kivunlievitystä ku ilokaasua, aquarakkuloita voisin ehkä vielä harkita, mutta muuten kiitos ei. Kauhee ku tästä alkaa stressaamaan jo nyt, ajattelin että oisin päässy sentään vähän pidemmälle ennen ku panikoin synnytystä...
Ei kukaan pakota ammeeseen :-) Pikemminkin voi olla niin ettei pääse sinne kun on ruuhkaa.
Kivunlievityksistä ei kannata stressata turhan paljon. Jos joutuu käynnistämään ne kivut ovat yleensä kovemmat kuin ns normisynnytys. Mutta on hyvä miettiä mitä alustavasti haluaa...mutta pidättää oikeuden muuttaa mieltään.
Kivunlievityksistä ei kannata stressata turhan paljon. Jos joutuu käynnistämään ne kivut ovat yleensä kovemmat kuin ns normisynnytys. Mutta on hyvä miettiä mitä alustavasti haluaa...mutta pidättää oikeuden muuttaa mieltään.
Pöllönen
Kommentoinnin ninja
Kun synnytin esikoista niin mulle tarjottiin ammetta ja minä halusin kokeilla. Se oli pitkään tosi hyvä ja meinasin oikein nukahtaa kun niin rentoutti 
sitten kun olin pidemmällä, jotain 7 cm niin amme ei enää riittänyt ja se tuntui hankalaltakin kun ramppasin vessassa. Sitten sain spinaalipuudutuksen ja pari tuntia niin typykkä oli syntynyt. Menin avoimin mielin, enkä suunnitellut tarkempaan mitä haluan ja mitä en, vaan ajattelin tehdä niinkuin sillä synnytyksen hetkellä tuntuu. Ajattelin että ehdottaa saavat kaikkea, mutta päätän itse silloin mitä haluan. Toivon seuraavassa synnytyksessä vaan että kerkeän sairaalaan asti (matkaa 100km) ja että en repeäisi ja joku ehtii auttaa minua. Tästä ehtimisestä minulle on tullut ajatus että pitäsköhän seuraavalla kerralla lähteä suoraan ampparilla. Kahdella edellisellä kerralla mentiin omalla autolla tuo matka. Ekalla kerralla ei ollut hätä eikä kiire, mutta toisella kertaa reilu 20 min perillä ja poika syntyi. Autossa matkalla jo kuulostelin että ei helkkari, keretäänkö me. Ja mies kyseli koko ajan että soitetaanko amppari vastaan... 
sitten kun olin pidemmällä, jotain 7 cm niin amme ei enää riittänyt ja se tuntui hankalaltakin kun ramppasin vessassa. Sitten sain spinaalipuudutuksen ja pari tuntia niin typykkä oli syntynyt. Menin avoimin mielin, enkä suunnitellut tarkempaan mitä haluan ja mitä en, vaan ajattelin tehdä niinkuin sillä synnytyksen hetkellä tuntuu. Ajattelin että ehdottaa saavat kaikkea, mutta päätän itse silloin mitä haluan. Toivon seuraavassa synnytyksessä vaan että kerkeän sairaalaan asti (matkaa 100km) ja että en repeäisi ja joku ehtii auttaa minua. Tästä ehtimisestä minulle on tullut ajatus että pitäsköhän seuraavalla kerralla lähteä suoraan ampparilla. Kahdella edellisellä kerralla mentiin omalla autolla tuo matka. Ekalla kerralla ei ollut hätä eikä kiire, mutta toisella kertaa reilu 20 min perillä ja poika syntyi. Autossa matkalla jo kuulostelin että ei helkkari, keretäänkö me. Ja mies kyseli koko ajan että soitetaanko amppari vastaan...
Mä kans meen avoimin mielin ja tsekkailen tuntemuksia. Haluaisin synnyttää ilman kivunlievitystä, koska edellisellä kerralla epi epäonnistu ja selvisin silti hengissä, ni josko nyt jätän kokonaan välistä. Mut jos huudan puudutetta jo sairaalan pihalla ni antaa mennä sit vaan
Onko joku ruvennu jo sairaala kassia miettimään tai pakkaamaan? Mä oon täälä vähä piilotellu joulu suklaita sillä mielellä et syön ne sit laitoksella (voi kyl olla että häviävät vielä tässä matkalla...) Ja löysin tossa vanhan kassin muistilistan jo minkä teippasin jääkaapin oveen, JOS sattuis äkkilähtö tulemaan ni ukko EHKÄ osais tuoda mulle jotain tarpeellista sit 
Onko joku ruvennu jo sairaala kassia miettimään tai pakkaamaan?
Mä oon täälä vähä piilotellu joulu suklaita sillä mielellä et syön ne sit laitoksella (voi kyl olla että häviävät vielä tässä matkalla...) Ja löysin tossa vanhan kassin muistilistan jo minkä teippasin jääkaapin oveen, JOS sattuis äkkilähtö tulemaan ni ukko EHKÄ osais tuoda mulle jotain tarpeellista sit 
Pöllönen toi 100km kuulostaa kyllä niin hurjalta :0
Mun mielestä lämmin vesi taas kuulostaa tällä hetkellä parhaalta kivunlievitykseltä! Jos miettii vaikka menkkakipujakin niin onhan lämmin kylmää parempi... Toisaalta jos amme on epämukava ja liukas niin ehkei sitten :S Puolison tuki on varmasti tosi tärkeä kivun lievittäjä.
Mietin myös että jos on sellainen olo ettei tarvi pelätä niin kipu varmasti siedettävämpää? Oon katsonu sitä "Oho, olen raskaana"- sarjaa ja ois varmasti ihan järkyttävää kokea synnytyskivut niin ettei tietäis että ne on normaaleja, jos ei kerta tietäis ees olevansa raskaana vaan luulis että on joku sairaus
Mun mielestä lämmin vesi taas kuulostaa tällä hetkellä parhaalta kivunlievitykseltä! Jos miettii vaikka menkkakipujakin niin onhan lämmin kylmää parempi... Toisaalta jos amme on epämukava ja liukas niin ehkei sitten :S Puolison tuki on varmasti tosi tärkeä kivun lievittäjä.
Mietin myös että jos on sellainen olo ettei tarvi pelätä niin kipu varmasti siedettävämpää? Oon katsonu sitä "Oho, olen raskaana"- sarjaa ja ois varmasti ihan järkyttävää kokea synnytyskivut niin ettei tietäis että ne on normaaleja, jos ei kerta tietäis ees olevansa raskaana vaan luulis että on joku sairaus
napiainen
Sukkela juttelija
100km alkaa nykypäivänä olla ihan normi matka, kun synnytyssairaaloita karsitaan jatkuvasti. Itsellä 95km matka sairaalaan. Lanssin voi toki ja pitää soittaa jos näyttää että muksu syntyy vauhdilla, eikä sairaalaan ehdi. Muussa tapauksessa normaalisti edennyt raskaus ja käynnistymään lähtenyt synnytys ei vaadi ambulanssikuljetusta.
Itseeni en missään tapauksessa halua aquarakkuloita tai muutenkaan hierontaa/painelua alaselkään. Ei tuntunut hyvälle. Ammeesta en ole niin varma, lämmintä suihkua vois kokeilla.
Itseeni en missään tapauksessa halua aquarakkuloita tai muutenkaan hierontaa/painelua alaselkään. Ei tuntunut hyvälle. Ammeesta en ole niin varma, lämmintä suihkua vois kokeilla.
Muokattu viimeksi:
marjo86
Vauhtiin päässyt keskustelija
Jep, tuo 50-150km matka synnytyssairaalaan on kyllä hyvin normaalia nykyään. Nuo napiaisen ohjeet on hyvät, ja ambulanssin voi toki aina myös soittaa vastaan jos tilanne siltä näyttää.
Yleensähän esikoiset ei hirmu nopeasti ulos tule, mutta jos on synnytyksiä jo alla niin se muksu voi tulla aika hätäsestikin pihalle. Jonku verran töissä tullut kuskattua kiireellä "omasta sairaalasta" lähimpään synnytyssairaalaan ja vielä ollaan kuivin jaloin ehditty synnärille saakka..
Yleensähän esikoiset ei hirmu nopeasti ulos tule, mutta jos on synnytyksiä jo alla niin se muksu voi tulla aika hätäsestikin pihalle. Jonku verran töissä tullut kuskattua kiireellä "omasta sairaalasta" lähimpään synnytyssairaalaan ja vielä ollaan kuivin jaloin ehditty synnärille saakka..
Muokattu viimeksi:
Millier
Sanavalmis juttuseppä
Kyllä kuulostaa hurjilta nuo teidän matkojen pituudet 
Meillä ei onneksi oo matkaa kuin 25km eli alle puolessa tunnissa ollaan synnärillä.. Tytön synnytys kesti noin 4tuntia joten ois voinu tulla kiire jos ois matkaa ollu enempi.
Toivon tämän synnytyksen olevan yhtä lyhyt kuin esikoisen. Hirvittää ajatus olla melkein toista vuorokautta tuskissaan
Mulle ei kyllä viimeksi tarjottu mitään ammetta tai suihkuja. Kauratyyny ja ilokaasu oli ne mitä tarjosivat ennen epiduraalia. Nyt kyllä aion pyytää sitä paljon aiemmin.. Ne supistukset oli jotain ihan kamalaa 
Meillä ei onneksi oo matkaa kuin 25km eli alle puolessa tunnissa ollaan synnärillä.. Tytön synnytys kesti noin 4tuntia joten ois voinu tulla kiire jos ois matkaa ollu enempi.Toivon tämän synnytyksen olevan yhtä lyhyt kuin esikoisen. Hirvittää ajatus olla melkein toista vuorokautta tuskissaan
Mulle ei kyllä viimeksi tarjottu mitään ammetta tai suihkuja. Kauratyyny ja ilokaasu oli ne mitä tarjosivat ennen epiduraalia. Nyt kyllä aion pyytää sitä paljon aiemmin.. Ne supistukset oli jotain ihan kamalaa
marjo86
Vauhtiin päässyt keskustelija
Jos miettii missä synnytyssairaaloita nykyään on, niin pk-seutua lukuunottamatta matkat vaan on pitkiä, jollei asu synnytyssairaalan kupeessa. Täältä löytyy kaikki synnärit listattuna: https://www.hoitopaikanvalinta.fi/yhteystiedot/julkinen-terveydenhuolto/synnytyssairaalat/
Nuo paikkakunnat kun sijoittaa kartalle niin näkee hyvin millaisia matkoja on kuljettavana.
Itellä ei onneksi ole pitkä matka synnärille myöskään. Vaikka kiire tulis niin omalla autolla olis nopeammin perillä kuin ambulanssilla.
Nuo paikkakunnat kun sijoittaa kartalle niin näkee hyvin millaisia matkoja on kuljettavana.
Itellä ei onneksi ole pitkä matka synnärille myöskään. Vaikka kiire tulis niin omalla autolla olis nopeammin perillä kuin ambulanssilla.