Synnytystapana sektio
- Ketjun aloittaja Suolakurkku
- Aloituspäivämäärä
Helmionni-15
Jostain jotain jo tietävä
Nimenomaan, valitusta kehiin. Epäasiallista kohtelua EI pidä sietää... 
Pitää tosiaan valitusta pistää synnytyksestä, vaikken tulevaisuudessa samassa paikassa synnyttäisikään kun en toivo vastaavaa tulevillekaan synnyttäjille! Pikkusoturini voi muuten hyvin, liityin sydänlapset ja aikuiset-potilasjärjestöön jossa tietoa ja vertaistukea synnynnäisiä sydänvioista, toivottavasti pieni reikä (3mm) sulkeutuu sydämessä itsestään ettei leikkausta tarvitse :)
Helmionni-15
Jostain jotain jo tietävä
Mulla se on huomenna edessä, sektio. Jännittää aikas paljon. Tää päivä valmistaudutaan velli/keitto-dieetillä, sairaalakassia pakkaamalla, lastenhoitoa järkkäämällä... Peräruisketta ei tartteis, sen verran tää äippä jännittää mahallaan: toiminu on.
vesien muljahdettua yöllä 6.2, lääkäri ultrasi vauvan ja totesi ettei näe enää virtauksia kun vettä ei ole, joten aamusta perjantaina heti saliin kun se vapautuu.
salin henkilökuta oli hyvin asiallisia, anestesia lääkäri oli oikein huippu ja kaikki kanyylit ja pistokset meni laakista paikoilleen.
kohtu oli todella huonossa kunnossa, ilmeisesti lapsena ollut niin paha tulehdus, että leikkaava lääkäri ihmetteli, miten raskaus on onnistunut ollenkaan, arpikudosta sisällä ja kiinnikeitä niin paljon että kohtu oli kasvanut kieroon.
eivät silti kohtua poistaneet vaikka luvan annoinkin.
kipupumppua käytin vasta yöllä, kun tarvi kylkeä kääntää, aamulla turhautuneena kääntelin kanyylin kanssa vauvaa ja kanyyli jäi jumiin ja tempasin sen suonesta, se oli kipupumpulle bye bye.
jostain syystä en ole ollut kipeä, kunnes toisena päivänä haavan alueella tuntu hieman painetta ja haavaa vähän painoi ja kuumotti, olin ilmoittanut lähteväni vaikka kotiin kun voin niin hyvin, onneksi eivät päästäneet, koska tulehdus arvot pamahti n 250:een,mutta kuume ei noussut.
Epäilivät virtsatie infektiota, mutta näyte oli puhdas, aloittivat antibiootti tipan 8h välein, koska suonet katkeilivat hoitajien yrittäessä, anestesia lääkäri kävi asentaan kanyylin..samaan suoneen mistä vanha repes, hieman huusi käsi hoosiannaa.
On hieman ajantaju sekaisin, mutta seuraavaksi lävähti nilkoille verta vessassa leikkaushaavasta,
joskus EA kursseja käyneenä muistin että haavaa pitää painaa, paita rullalla hiivin sänkyyn ja painoin napista, sitten alkoii tapahtumaan, tuli hoitaja, 2 lääkäriä, lisää hoitajia ja en nähnyt mitä tapahtu, mutta tunsin kuinka verta valui pitkin reisiä, mutta ei kipua?
Lääkäri pyysi anteeksi ja haki helevetin ison neulan ja sanoi että mahassa on 1-2 nyrkin kokoinen veri hyytymä, joka ei ole hyytynyt, koska oon pistänyt vertaohentavaa napapiikkiä.
Pahoitellen pyysi pysymään paikoillaan ja kun paine pääsi ulos, kipu haava alueella helpotti ja mua alkoi naurattaa, lääkäri luuli että menin shokkiin.
sen jälkeen tulehdusarvot laskivat, eilen kotiuduttiin, leikkaushaavassa on reikä, josta valuu kirkasta verta koko ajan pieniä määriä, parempi niin, eipä tulehdu.
Lääkäri vannotti että tulen takaisin, mikäli kuume nousee tai iho näyttää tulehtuvan.
Kaiken kaikkiaan sektiosta jäi hyvä mieli, tosin meidän lapsi lukumme on täynnä, eikä tarvitse koskaan enää harkitakaan synnytystä.
in case,jos joku jaksoi lukea :)
salin henkilökuta oli hyvin asiallisia, anestesia lääkäri oli oikein huippu ja kaikki kanyylit ja pistokset meni laakista paikoilleen.
kohtu oli todella huonossa kunnossa, ilmeisesti lapsena ollut niin paha tulehdus, että leikkaava lääkäri ihmetteli, miten raskaus on onnistunut ollenkaan, arpikudosta sisällä ja kiinnikeitä niin paljon että kohtu oli kasvanut kieroon.
eivät silti kohtua poistaneet vaikka luvan annoinkin.
kipupumppua käytin vasta yöllä, kun tarvi kylkeä kääntää, aamulla turhautuneena kääntelin kanyylin kanssa vauvaa ja kanyyli jäi jumiin ja tempasin sen suonesta, se oli kipupumpulle bye bye.
jostain syystä en ole ollut kipeä, kunnes toisena päivänä haavan alueella tuntu hieman painetta ja haavaa vähän painoi ja kuumotti, olin ilmoittanut lähteväni vaikka kotiin kun voin niin hyvin, onneksi eivät päästäneet, koska tulehdus arvot pamahti n 250:een,mutta kuume ei noussut.
Epäilivät virtsatie infektiota, mutta näyte oli puhdas, aloittivat antibiootti tipan 8h välein, koska suonet katkeilivat hoitajien yrittäessä, anestesia lääkäri kävi asentaan kanyylin..samaan suoneen mistä vanha repes, hieman huusi käsi hoosiannaa.
On hieman ajantaju sekaisin, mutta seuraavaksi lävähti nilkoille verta vessassa leikkaushaavasta,
joskus EA kursseja käyneenä muistin että haavaa pitää painaa, paita rullalla hiivin sänkyyn ja painoin napista, sitten alkoii tapahtumaan, tuli hoitaja, 2 lääkäriä, lisää hoitajia ja en nähnyt mitä tapahtu, mutta tunsin kuinka verta valui pitkin reisiä, mutta ei kipua?
Lääkäri pyysi anteeksi ja haki helevetin ison neulan ja sanoi että mahassa on 1-2 nyrkin kokoinen veri hyytymä, joka ei ole hyytynyt, koska oon pistänyt vertaohentavaa napapiikkiä.
Pahoitellen pyysi pysymään paikoillaan ja kun paine pääsi ulos, kipu haava alueella helpotti ja mua alkoi naurattaa, lääkäri luuli että menin shokkiin.
sen jälkeen tulehdusarvot laskivat, eilen kotiuduttiin, leikkaushaavassa on reikä, josta valuu kirkasta verta koko ajan pieniä määriä, parempi niin, eipä tulehdu.
Lääkäri vannotti että tulen takaisin, mikäli kuume nousee tai iho näyttää tulehtuvan.
Kaiken kaikkiaan sektiosta jäi hyvä mieli, tosin meidän lapsi lukumme on täynnä, eikä tarvitse koskaan enää harkitakaan synnytystä.
in case,jos joku jaksoi lukea :)
Helmionni-15
Jostain jotain jo tietävä
Sektio meni hyvin, poitsulla myös kaikki hyvin. Itse olen vaan ihan turkasen kipeä. Ei uskalla liikkua sängyssä oikeastaan ollenkaan... Muuten olo hyvä, ruoka maistuu ja tahtois jo liikkeelle! Vaavi vetää onnellista untaan rinnan päällä tuossa kuunnellen tuttuja äidin sydänääniä. 
:)
:)
Voi Kyfi, hurjan kurja kokemus sulla! Tossa sen näkee, että sektiossa riskit on suuret, kenenkään ei toivois joutuvan kokeen tollasta! Inhottavaa on ollu myöskin hoitohenkilökunnan toiminta, oo tosiaan yhteydessä sairaalan potilasasiamieheen niin saat asianmukaisesti jutun vireille. Hurjasti voimia toipumiseen, toivottavasti voitte vauvas kanssa jo paremmin!
Helmionnille myös onnittelut pienestä tuhisijasta! Sitkeesti ja varovasti liikkeelle vaan, niin toivut nopeemmin! Joka kerta nouseminen on pikkusen kivuttomampaa. Ite huomasin että nyt tokalla kerralla toipuminen on ollu paljon nopeempaa kun sitä erilailla usklasi lähtee liikenteeseen.
Helmionnille myös onnittelut pienestä tuhisijasta! Sitkeesti ja varovasti liikkeelle vaan, niin toivut nopeemmin! Joka kerta nouseminen on pikkusen kivuttomampaa. Ite huomasin että nyt tokalla kerralla toipuminen on ollu paljon nopeempaa kun sitä erilailla usklasi lähtee liikenteeseen.
Onpa teillä ollut niin hurjia kuin onnistuneitakin kokemuksia. Samaa mieltä Lila-Auroran kanssa siitä, että vaikka sektio onkin nykyisin jo rutiinileikkaus, niin riskit ovat suuret kuten leikkauksissa aina. Toivottavasti voitte kaikki jo paremmin!
Vieläkös täällä on jäljellä loppukuulle sektioita, vai olenko ainut? Viikko olisi aikaa h-hetkeen. Jostain syystä alkanut jännittämään ihan älyttömästi. Elektiivinen sektio on siis varattuna perätilan vuoksi. Ulkokäännöstä on yrittänyt nyt neljä eri lääkäriä, mutta sikiön optimaalisesta kuperkeikka asennosta huolimatta tyttö istuu päättäväisesti, maksimissaan hieman poikittain makoilee.
Mulla on esikoisesta takana kiireellinen sektio vuodelta 2012 (raskausmyrkytys sekä perätila silloinkin), ja vaikka toimenpide meni hyvin eikä haavaa nykyisin juuri huomaa, niin jännitys on silti katossa. Ja samaa suren (alkuketjuun viitaten) minäkin, etten tule kokemaan alatiesynnytystä. Hullua ja hölmöä, koska pääasia on että lapsi syntyy turvallisesti (siksihän valitsin sektion pt:n vuoksi)!
Mielenkiintoista oli lukea, kuinka erilaisia ohjeita on ympäri Suomea annettu sektioon valmistautumisesta. Kiitos siis vinkeistä syödä kevyemmin! Esikoisesta olin tosiaan myrkytyksen vuoksi sairaalassa jo aiemmin seurannassa, joten ruokavalioon ei voinut (tai edes osannut) itse vaikuttaa etukäteen. Mutta eiköhän tämä tästä.. Jännittäminen taitaa luonnollisena osana kuulua tähän prosessiin :)
Vieläkös täällä on jäljellä loppukuulle sektioita, vai olenko ainut? Viikko olisi aikaa h-hetkeen. Jostain syystä alkanut jännittämään ihan älyttömästi. Elektiivinen sektio on siis varattuna perätilan vuoksi. Ulkokäännöstä on yrittänyt nyt neljä eri lääkäriä, mutta sikiön optimaalisesta kuperkeikka asennosta huolimatta tyttö istuu päättäväisesti, maksimissaan hieman poikittain makoilee.
Mulla on esikoisesta takana kiireellinen sektio vuodelta 2012 (raskausmyrkytys sekä perätila silloinkin), ja vaikka toimenpide meni hyvin eikä haavaa nykyisin juuri huomaa, niin jännitys on silti katossa. Ja samaa suren (alkuketjuun viitaten) minäkin, etten tule kokemaan alatiesynnytystä. Hullua ja hölmöä, koska pääasia on että lapsi syntyy turvallisesti (siksihän valitsin sektion pt:n vuoksi)!
Mielenkiintoista oli lukea, kuinka erilaisia ohjeita on ympäri Suomea annettu sektioon valmistautumisesta. Kiitos siis vinkeistä syödä kevyemmin! Esikoisesta olin tosiaan myrkytyksen vuoksi sairaalassa jo aiemmin seurannassa, joten ruokavalioon ei voinut (tai edes osannut) itse vaikuttaa etukäteen. Mutta eiköhän tämä tästä.. Jännittäminen taitaa luonnollisena osana kuulua tähän prosessiin :)
Kiitos Femi! Mukava kuulla, että toipuminen on sujunut mallikkaasti :) Pitää itsekin muistaa vain reippaasti lähteä liikenteeseen. Uskoisin sen nopeuttavan paranemista. Hienoa, että oot päässyt hakasista eroon eikä särkylääkkeitäkään oo tarvinnut napsia. Luo toivoa :)
mannikka
Keskustelujen kuninkuusravaaja
Helmikuunmammat 2015
Elomammat 2016
Syysmammat 2016
Elomammat 2018
Mites tää sektiosta toipuminen yleisesti? Miulla ei oo mitään tietoa taas, paitsi jonkun lapun sain missä oli et kylen kautta ylös ja 2 kk päästä voi alkaa urheilla kunnolla. Miten nopeesti poistetaan tikit ja kuin kauan kestää et tuo haava on oikeesti parantunu? Pinnastahan tuo on jo kiinni, vaik saattaahan tuo tietysti aueta.. Apuva! Tosin kai se lääkäri huomenna kertoo sit jotain kun huomenna pitäs päästä kotia!