Synnytystä odotellessa

Mitä mieltä ootte omien lasten mukaan ottamisesta synnytykseen? Mulla tulee kaksi vanhinta tytärtä,pyysin ja haluavat innolla. Ajattelen että se lähentää ja on kuitenkin niin uniikki tapahtuma.

Mä en ite henk koht haluais oman äidin mukaan synnytykseen enkä ottais kyl omia lapsia mun synnytykseen mut se ei vaa must tunnu luonnolliselt :)
 
Pyysin eriksee ni sain sellasen oudon tulosteen mikä on aika sekava.. kyseltii mut et mitwn se must meni mut 2pv keskosen synnytyksen jälkee sanoin vaa juujuu ku halusin mahollisimman pian pois ja kattoo sitä vauvaa sinne vvo:lle.. mut ei se siis sillee käyny läpi sitä synnytyst mun kaa
Käsittääkseni se ei oo vieläkään liian myöhästä jos haluut käydä läpi edellistä synnytystä sairaalan henkilökunnan kanssa. Nyt en muista olitteko te muuttanu et onko tää tuleva sairaala eri missä synnytit tai sen takia eri et toinen synty keskosena.
 
Käsittääkseni se ei oo vieläkään liian myöhästä jos haluut käydä läpi edellistä synnytystä sairaalan henkilökunnan kanssa. Nyt en muista olitteko te muuttanu et onko tää tuleva sairaala eri missä synnytit tai sen takia eri et toinen synty keskosena.

Molempien takii :D siis viimeks piti olla jorvi mut koska niin pienet viikot ni siks naistenklinikka ja nyt hämeenlinna toivottavasti.. muuten vissii tre jos tulee keskosena?
 
Mitä mieltä ootte omien lasten mukaan ottamisesta synnytykseen? Mulla tulee kaksi vanhinta tytärtä,pyysin ja haluavat innolla. Ajattelen että se lähentää ja on kuitenkin niin uniikki tapahtuma.


En minä omia lapsia haluu synnytykseen. Kun tiiän et huudan ja kiroilen ja itken. Ei ainakaan alaikäisiä lapsia. Eri asia tietty et jos kotiin syntyy mut sillonkin lapset eri huoneessa nyt vähintään. Voisin vaikka naapuriin viiä jos joku ois siellä kotona. Onko ne tyyliin 25 v? Eikö sairaalassa synnytyksessä saa olla 1 tukihenkilö + mahdollinen Doula, eikö sun puoliso pääse synnytykseen mukaan?
 
Tuleeko muilla maitoa? Mulla räjähtää tissit joka päivä ku se täyttyy.. mut en uskalla pumpata ku se voi käynnistää synnytyksen... :sad001
 
Tuleeko muilla maitoa? Mulla räjähtää tissit joka päivä ku se täyttyy.. mut en uskalla pumpata ku se voi käynnistää synnytyksen... :sad001
Mustakin tuntuu et tissit räjähtää. Jotain kuivunutta maitoo on nänneissä niin kun viime odotuksessa. Vähän jännittää mitä ne sanoo kohta tästä tilanteesta
 
Mustakin tuntuu et tissit räjähtää. Jotain kuivunutta maitoo on nänneissä niin kun viime odotuksessa. Vähän jännittää mitä ne sanoo kohta tästä tilanteesta

Mä välil oon vähä tyhjentäny ni suihkuu oikee kaares ku puristaa :D
 
No itse en luultavasti ottaisi jokatapauksessa lasta mukaan synnytykseen, koska se on jotenkin niin intiimi tilanne, että tahdon olla miehen kanssa kahdestaan tai sitten mieluummin vaikka yksin. Mutta jos olis useampi synnytys takana niin, että osais odottaa rauhallista eikä ihan järjettömän kivuliasta synnytystä ja lapset isompia niin miksi ei. En kuitenkaan haluaisi, että oma synnytys aiheuttaa jollekin tulevaisuudessa synnyttävälle traumat.
 
En todellakaan ottaisi lapsia mukaan synnytykseen, oli sitten minkä ikäisiä vain :eek: Enkä olisi itsekään mennyt mistään hinnasta mukaan saliin ollessani 15 vuotias ja äiti meni pikkuveljeä synnyttämään. Joo, ja ei Suomessa tosiaan saliin päästetäkään yleensä kuin tukihenkilö (ja doula). Välillä kun on katellu noita Amerikkalaisia synnytysohjelmia, niin oikein ahdistaa kun siellä on appiukosta alkaen koko suku kyttäämässä alakertaa synnyttäessä! Mä en halua ketään muita kun mieheni paikalle. Ja kätilö ja lääkäri tarvittaessa on tietysti oikein hyvä :p

Maitoa tulee jos puristaa, mutta niin tulee supistuskin, niin en oo sitten pahemmin kokeillut. Katsotaan jos KUN tässä täysiaikaiseksi pääsee, niin sitten kun vähän yli 37 viikkoa täynnä, niin alan pumppailla tai lypsää varovasti, että saa mahdolliset lisämaidot mukaan omasta takaa :)
 
Lisään vielä, että nyt kyllä ottaisin äidin mukaan synnytykseen jos mies ei jostain syystä pääsisikään. Esikoista odottaessa se olikin varasuunnitelma. Ja ihan mielellään äiti olisi mukaan tullut, mutta olisi kuulemma halunnut poistua salista kun ponnistus alkaa.
 
Minä en kyllä ottais. En äitiä enkä poikia :facepalm: Isommasta tyttärestä en tiedä - ehkä tilanne voisi olla toinen, jos olisi sellainen. Läheinen äiti-tytär suhde on minulle utopiaa.. ehkä se oman kanssa korjaantuu :Heartpink Olettaen, että sellainen on tulossa. Oman tyttären/miniän synnytykseen voisin kyllä lähteä mukaan, jo tarve olisi :whacky011
 
Tääl myös äiti lähtis synnytyksee mukaa jos mies ei tulis. Meillä on aina ollu todella hyvä ja läheinen äiti-tytär suhde. Pystytään puhumaan ihan mistä vaan ja aina oon joka asiassa pystyny äitiin tukeutumaan, kun elämässä on kokenu suuria mullistuksia.

No mies ei kuulemma onneks jättäis synnytystä välii mistää hinnasta, vaikka se ei kestäkkää kovin hyvin verta. :) Tuo doula ei omalla kohdalla tuntuis mitenkää luontevalta...
 
Kyllä mä kans voisin äidin ottaa mukaan synnytykseen, enemmän apua siitä varmaan olis kuin miehestä. Mä vähän pelkään, että mies pyörtyy sinne :D Mutta tottakai hän haluaa lapsensa syntymään tulla mukaan, ja mitäs sitä estämäänkään.
 
Onko teillä kellään niin että mies ei halua tulla ponnistusvaiheeseen mukaan? Mä haluaisin että tulis, en voi kuvitella ottavani sinne ketään muutakaan, joten oon varmaan mieluummin sitten yksin. Kai niin voi tehdä?
Onko siitä miehestä sit kuitenkin jotain iloa siellä myös ennen sitä ponnistusvaihetta? :D
 
Ponnistusvaihehan on yleensä paljon lyhyempi kun avautumisvaihe. Mulle ainakin oli sen liki vuorokauden aikana mitä mies oli osastolla ja salissa mun kaa miehestä hyötyä ennen sektioo. Miehesi voi kuitenkin muuttaa vielä mielensä. Ponnistusvaihehan kestää muutamista minuuteista tuntiin pariin. No sit tulee sen jälkeen se jälkeisvaihe kun istukka syntyy jolloin on siis jo pieni perhe koossa ja voi keskittyä vauvaan.
 
Avautumisvaiheessa siitä miehestä just on iloa, koska siinä voi mennä piiiiitkäääään, ja ponnistusvaihe ei tosiaan välttämättä kauaa kestä. Mulla esikoisesta vartin.
 
Esikoisen laskettuna aikana mun mies sairastui pahasti eikä olisi voinut tulla synnytykseen. Silloin anoppini sanoi tulevansa mukaan ja olisin hänet ottanut. Oma äitini asuu niin kaukana, että hänen osallistumisensa tuskin olisi ollut mahdollista - toki hänet olisin ensisijaisesti mukaan halunnut! Ensikertalaisena koin, että haluan mukaan miehen estyessä synnyttäneen naisen, en synnyttämätöntä.

Nyt menen miehen kanssa, jos hän ei pääsisi pyytäisin anoppia tai äitiä, riippuen ajankohdasta. Mutta saa nähdä, yksin meneminen on myös vaihtoehto pakkotilanteessa. Mulla kun tulee henkilökuntaa salissa riittämään, niin ei siellä ainakaan yksin jää :wink

Onko teillä kellään niin että mies ei halua tulla ponnistusvaiheeseen mukaan? Mä haluaisin että tulis, en voi kuvitella ottavani sinne ketään muutakaan, joten oon varmaan mieluummin sitten yksin. Kai niin voi tehdä?
Onko siitä miehestä sit kuitenkin jotain iloa siellä myös ennen sitä ponnistusvaihetta? :D

Kaverini mies epäröi pitkään haluaako osallistua, heillä se ei kuulu kulttuuriin.

Olin ns. varahenkilö, eli lupasin lähteä mukaan jos mies ei halua. On mielestäni ymmärrettävää, että mies voi sen kokea outona kultturi-tai muista syistä. Vaikka toki arvostan sitä että oma mieheni oli innokas tulemaan :)
 
Mä en oo antanu miehelle vaihtoehtoa ja tyytyväinen oli, ettei saanut luistaa vaikka olikin melkoinen kokemus kattella mun kärsimystä.

Tänään sain ilouutisen: insuliinilääkittynä synnytyksen ei anneta mennä yliaikaiseksi, jee!! Odotusta jäljellä siis max.10vkoa ja 2pvää :dummy1:
 
Kyllä mun miehestä oli apua sekä henkisesti että konkreettisesti koko pitkän synnytyksen ajan. Hän auttoi mua synnytysasennon pitämisessä ja tsemppasi jatkamaan, kun voimat tuntuivat loppuvan. Ihan korvaamaton apu mulle! Jälkikäteen hän tuskaili, kun ei osannut tehdä mitään, mutta mä sanoin, että teki juuri mitä tarvitsin.

Ja mun avautuminen kesti tosi pitkään, joten oli miehestä myös seuraa.
 
Mulle miehestä oli varsinkin lopussa hyötyä. Hän painoi lämpöpussia selkään, pyyhki hikeä osalta viileällä rätillä ja piti jaloista kiinni kun ponnistin, että sain pidettyä paremman asennon. Muutenkin mies piti mulle seuraa, kun mekin ehdittiin olla salissa 8 tuntia ainakin, eikä siellä suurimman osan ajasta ollut ketään hoitohenkilökuntaa. Olis siinä ollut tylsä yksin ihmetellä.
 
Takaisin
Top