Synnytyspelot

Mulla esikoista käynnisteltiin Cytotekeillä raskausmyrkytysepäilyn takia. Niit tabletin 1/4palasia siis laitettiin kohdun suulle ja pyrittiin saamaan supistuksia aikaan. Sit aina ennen seuraavaa tablettia otettiin käyrää ettei synnytys ollut vielä käynnistynyt, koska liian voimakkaat keinotekoisesti aiheutetut supistukset olisivat voineet vaurioittaa kohtua. Ei tuossa mielestäni mitään ihmeellistä ollut, ihan ok. Ainoa mikä vähän harmitti niin olisin halunnut lähteä kotoa synnyttämään. Mut terve poika syntyi rv 40+0.
 
Mulla kaksi lasta ennestään, kumpikin lähtenyt käyntiin ihan itsestään. Esikoinen tuli jo 36+5 (alkoi 36+4 illalla, syntyi 03.22), yhtäkään harjoitussupistelua en tuntenut aiemmin. Joten alkuun luultiinkin että harkkareita vain, kunnes alkoivat olla aika kovia ja tiuhaan niin mies totesi (hänellä ennestään 4lasta) että jos nyt kuitenkin mennään synnärille tsekkaamaan mikä siellä on tilanne, 2,5h laitoksella ja poika ulkona. Kuopuksesta oli harjoitussuppareita jo useamman viikon aikana aina välillä. Ja viimeisen viikon ajan ihan kivuliaampiakin. Kuopus syntyi 40+2.

Mun äiti on kertonut että mut on käynnistetty (oon äidin ainut) ja vuonna -83 on käynnistysainetta annettu hieman reilummin kuin nykyään. Äiti on mennyt aamulla 07.00 käynnistysajalle, nukkunut klo 08.00-10.00 ja sitten on alkanut tapahtumaan rajusti ja oon syntynyt 12.35. Siksi nykyisin antavat kovin varovasti niitä aineita.
 
Jensku1990, mulla käynnisteltiin tosiaan toisen lapsen syntymän kohdalla ihan sen takia ettei kerkiäisi kasvaa yhtä suureksi kun veljensä, olin nimittäin päättäny punnata sen alakautta. :)

Taidettiin käynnistää rv 38+3. Ensin laitettiin se iki-ihana pallonki vempele jonka kanssa tulin kotiin ja muutama supistus tuli mutta se oli siinä.. Mentiin sairaalalle ja jäin sinne sitten yöksi, yhtää en muista että otettiinko se pallonki jo seuraavana päivänä pois mutta muutama päivä pallonkin laittamisen jälkeen sitten jotain rupesi tapahtumaan, yhtään en muista että sainko jotain suunkautta otettavia tabletteja mutta jotain kumminkin tapahtui ja päästiin jopa saliin asti. Mutta oli todella puuduttavaa odotella muutama päivä ja kun sitten piti jäädä ilman miestä synnärille yöksi ja vielä ikävöin aina niin kovaa niin huh.

Tosiaan salissa oli silti ihan hyvä olla vielä kun ne asensi tosiaan sen pumpun mikä lykkäsi supistusten vauhdittamaa "ainetta" (oksitosiini).Hitaasti ne kovensi tehoja sen vuoksi että oli se parin vuoden takainen sektiohaava olemassa ettei repeä. Muistan kun kalvot puhkaistiin niin olin suorastaan järkyttyny siitä miten lämmintä se lapsivesi olikaan. :wideyed:

Kivunlievityksenä oli epiduraalipuudutus, ilokaasu ja kipulääkitys. Epiduraali vaikutti vain toiselle puolelle kehoa ja toisella puolella oli jäätävät supparit.

Synnytyskorttiin on merkitty: säännölliet supistukset alkoi klo 13:30, avautumisvaihe 9h 30min ja ponnistusvaihes 1h 30min. Tyttö syntyi klo 0:30. :Heartred:Heartred

Ai että, synnytys oli ihana kyllä :Heartpink
 
Mun pelkopoliaika olis marraskuun 24 pv. Vähän kyllä jännittää että alkaako sit vasta tosissaan asia pelottamaan :S
 
Heippa kaikille. Olen seuraillut teijän juttuja jo heinäkuun alusta asti, mutta vasta nyt päätin liityä mukaan. Itsestä sen verran, että tulossa toinen lapsi ja la. olis 26.2. Ensimmäinen mukula tuli maailmaan jo kolmetoista vuotta sitten hieman pitemmän kaavan kautta. Synnytys kesti 21h. Supistukset alko sillon säännöllisinä, mutta sitte ne jämähti ja multa puhkastiin kalvot. Sekään ei auttanu, ni sain oksitosiini-tipan ja se annettiin ilmeisen suurena annoksena, kun mun supistuskäyrät huiteli lähellä kahtasataa( tietääkseni luomuna ne tehokkaimmat supistukset on 150 paikkeilla). Ilokaasunki ne otti multa jo pois ku aloin nähdä omiani :) Sitte sain epiduraalin ja se onneks autto niihin tajuttomiin kipuihin. Ponnistusvaihe kesti vaan 20 min ja sen tuloksena synty terve 3540g painava tyttölapsi ja vain kahdella tikillä selvisin. Tämän toisenki saan toivottavasti synnyttää alateitse, vaikka se hieman hirvittääkin näin pitkän tauon jälkeen.
 
Mä luulen että muakin taitaa toi pelkipoli kutsua. Jotenkin tuntuu et kun koko raskauden on saanut tosissaan pelätä, niin viimeistään synnytyksessä kaikki menee lopullisesti pieleen :sad001
 
Mulla sellanen epämääräinen synnytyspelko hävisi sitten kun olin raskaana. Sitä rupesi ajattelemaan silleen, että se on vain pieni välihetki jotta lapsen pääsee näkemään. Toki tieto synnytyksen eri vaiheista ym. auttoi.
Esikoinen antoi odottaa itseään ja käynnistettiin n. 2vko la.sta. Ballonki laitettiin aamulla ja lähetettiin kotiin. Iltaa myöten supistukset alko olla jo sen verran kivuliaita, että ennen puoltayötä lähdettiin sairaalaan. Antoivat lääkettä että sai yön nukkua. Aamulla lääkäri tutki ja siirrettiin saliin
 
Siellä oksitosiinia ja puolenpäivän jälkeen taas tutkittiin ja päätettiin puhkaista kalvot. (Harjoitteleva) lääkäri oli vähän epätietoinen, kun kaikki ei näyttänyt olevan kohdillaan, mutta onneksi paikalle pyydetty kokenut lääkäri hoksasi nopeasti, että kyseessä virhetarjonta ja tämän vuoksi kiireellinen sektio. Sen jälkeen kaikki tapahtuikin vauhdilla ja yhtäkkiä vauva oli syntynyt. Leikkaus oli tietenkin kokemuksena uusi mutta ei siitä oikein mitään ehtinyt ajatella, kun se on niin nopea tapahtuma. Kuitenkin sektio oli positiivinen kokemus ja toipuminen sujui hyvin.
Nyt toisessa raskaudessa on tavallaan uudessa tilanteessa, kun ei alatiesynnytystä ole itse kokenut. Ajattelen myös, että tilanteen mukaan edetään. Toisaalta olisi kiinnostava kokea "koko prosessi", mutta jos syystä tai toisesta tulisi leikkauksen tarve, ei sekään mitenkään haittaisi.
 
Katsoitteko Marja Hintikka Live Shown? Heikki synnyttää :). Ihan jouduin itsekin hengittelemään samaan tahtiin ja myötäelin myös omilla suppareilla siinä seurana muutaman kerran :P. Kun pystyis olemaan niin rauhallinen siinä tilanteessa kun oma aika koittaa.
 
Se ois sit eka sype käynti takana. Seuraavan ajan sain 3 viikon päähän ja sit rv 36 on lääkäri ja kokoarvio yms tutkitaan että vauvan ulostulosolosuhteet on optimaalit... jäi ihan kyllä tosi hyvä mieli tuosta ja sain ns. kotiläksyjä ja tosiaan ens kerralla pääsen tutustumaan synnäriin ja tehdään kunnollinen synnytyssuunnitelma. Kätilö oli mukava.
 
Mä oon kans käyny sypen kätilöllä sekä lääkärillä. Molemmista jäi ihan hyvä fiilis. Vaikkakin tuntuu että mun pelot on ehkä vähän erityyppisiä kun mihin ne yleensä törmää. Paljon oli puhe kivunlievityksestä vaikka se ei pelota juurikaan ja omaan korkean kipukynnyksen. Näyttää siltä, että mun kohdussa olevan strangin takia vauva ei välttämättä käänny, eikä yritetäkään kääntää. Jos vielä on niin iso kun millä käyrillä nyt kasvaa, joudutaan oletettavasti sektioon halusin tai en...
 
Katsoitteko Marja Hintikka Live Shown? Heikki synnyttää :). Ihan jouduin itsekin hengittelemään samaan tahtiin ja myötäelin myös omilla suppareilla siinä seurana muutaman kerran :P. Kun pystyis olemaan niin rauhallinen siinä tilanteessa kun oma aika koittaa.

Joo mie oon kattonu, se on kyl ihan mahtava ohjelma :D harmi vaan ku en nähny sitä loppua synnytystä enkä oo netistä jaksanu lähteä kaivelemaan.
 
Takaisin
Top