Synnytyspelko, alatie synnytys vai keisarileikkaus?

[Mariianen]

Mää suosittelisin edes yrittämään alakautta, jos ensimmäistä on synnyttämässä :) Sektio on aina leikkaus ja kaikki toipuu siitä eritavalla, sama kyllä alatiesynnytyksestä toipumisessa. Ehdottomasti suosittelen neuvolassa puhumaan tuosta pelosta ja sitä kautta sitte vaikka ihan pelkopolille asti tekemään synnytystoive-listaa ja miettimään ammattilaisen kanssa vaihtoehtoja :) Kannattaa myös miettiä ihan yksityistä synnytysvalmennusta, vaikka ne vähän enemmän maksaaki. Nuo kunnan järjestämät perhevalmennukset käsittelee aihetta tosi pintapuolisesti.

 

[melilot]

Mulla nyt ei itsellä ole kokemusta, mutta kaikki sellaiset henkilöt jotka tunnen, jotka ovat synnyttäneet sekä alakautta että sektiolla ovat olleet täysin sitä mieltä että alatiesynnytys paljon parempi. Lähinnä ilmeisesti toipumisajan keston ja kipujen suhteen. Vaikka näköjään täällä ainakin joillakin on ollut hyvin positiivisiakin kokemuksia sektiosta toipumisesta, kiva kuulla! :)

Itseä myös vähän pelottaa ajatus synnytyksestä (sattuukohan se ihan sikana, miten mä selviän niistä kivuista, mitä jos synnytys kestää todella kauan, mahtuukohan se ulos, toivottavasti mitään ei kauheasti repeä, mitä jos tulee jotain eritteitä samalla jne...). Toisaalta kauhistaa myös ajatus siitä et mut leikattaisiin auki, ja kaikissa leikkauksissa ja pelkästään nukutuksessakin on riskit komplikaatioihin. Eli loppujenlopuksi mä ainakin toivon ettei mua jouduta milläänlailla leikkelemään. Toki jos tilanne sitä vaatii niin sitten, näitä asioita voi varmaan harvoin loppuun asti suunnitella :D

 

[Lettuhei]

Mä pelkään eniten kiireellistä sektiota, kun tuntuu, että siinä tulee molempien vaihtoehtojen huonoimmat puolet. Oon ajatellut kyllä, että alateitse lähdetään yrittämään jos edellytykset siihen näyttää hyviltä, mutta haluan kyllä synnytystapa-arvion ensin.

 

[bobcat]

Lieneeköhän off the topic - Mutta mä pelkään eniten kohdalleni osuvan sairaalahenkilökunnan senhetkistä "korvien asentoa" eli saamaani kohtelua. Olen kohdannut vähintään 100 eri sairaalan työntekijää kuukausien sairaalassa olemisen aikana. Kolme eri sairaalaa, kätilöitä ja synnytyslääkäreitä, labraa ja harjoittelijaa. Joukossa on ikiomaan elämäänsä k....tyneitä, työmääräänsä tai kiireeseensä hengästyneitä, yli-empatiseeraavia hössöttäviä kukkahattutätejä, alentuvasti komentelevia, hämmentyneitä epävarmoja tai ns. ylipirteitä euroopan-omistajia. Toki myönnän, että huonokuntoisena aistii kaikki negatiiviset asiat yliherkästi. Eikä mulla ole vuorokaudessa mitään muuta tekemistä, kuin katsella huoneen kattoa ja verhoja, joten kyllä siinä ehtii miettiä ja analysoida puhki toisen sanoja ja käyttäytymistä.

 

[Miimu81]

Mulla lippu pelkopolille, eka synnytys oli painajainen kaikilta osin Toivon sektiota, enkä tiedä miten pärjään henkisesti jos en sitä saa. Ensimmäinen synnytys ei kyllä pelottanut ja olin avoimin mielin. Taidan sitten kuitenkin olla herkkä sekä kivulle että hoitajien asenteelle. Toki tehtiin myös toimenpiteitä joita en osannut kieltää/arvioida, kun aina sanoin että te tiedätte parhaiten. Ja 3asteen repeämät kaupanpäälle. Onneksi on pelkopoli olemassa!!

 

[Nantsu]

Meillä mies tekee myös reissuhommia ja koittaa järjestellä että olisi laskettuna aikana lähettyvillä. Mutta jos nyt sattuu tulemaan aikaisin niin onko se iso ongelma sairaalassa jos mies ei ole paikalla? Kaikilla tutuilla on ollut mies mukana niin vähän kysymys onko se hyvin poikkeuksellista? Doulasta en kyllä kanssa ole innostunut.

 

[Anskimanski]

Jotkuthan ei välttämättä edes halua omaa miestään synnytykseen. Mulle se ois oikeestaa ainut edellytys että suostusin synnyttää. Nyt oon menny taas entistä hysteerisemmäksi ton synnytyksen ajattelun kans. Huomenna otan puheeksi neuvolassa ja antakoon sieltä lähettee pelkopolille. Mut kyllä mä nyt oon aika varma et sektion haluan, en vaan usko että mä selviin henkisesti synnytyksestä. Pelkkä ajatus saa mut melkei jo märisee...

 

[Sarabi81]

Varmaan olen outo mutta mä en halua miestä mukaan synnytykseen missään tapauksessa. Siis siihen itse tilanteeseen. Otan oman äitini tukihenkilöksi.

 

[vaa_veli]

Mä en ikinä ottais mun äitiä tukihenkilöksi! Se on niin hysteerinen ja dramaattinen, varsinkin jos omalla lapsella tai lapsenlapsella on joku hätä tai sattuu pahasti tms. Oma avomies oli positiivinen yllätys esikoista synnyttäessä! Enkä kyllä edes ajatellut ketään toista vaihtoehtoa.

 

[RitRat]

Pelkopolilla käyty ja täytyy sanoa, että ihanan kannustava ja hyvä ilmapiiri ko tapaamisessa. Siis aivan mieletön! Vaikka lopputulema olikin se, että edelleen haluan sektion niin varmuus koko synnyttämisestä kasvoi 150%.

Loppuraskaudesta on helppo nauttia, kun tietää asioita syvemmin kätilön näkökulmasta. :) Suosittelen siis käymään keskustelemassa, jos vähänkin stressaa synnytys.

 

[Anskimanski]

Ritrat onpa kiva kuulla et siitä on oikeesti apua! Mä vielä oon kiikun kaakun, et mitä haluun...

 

[Miimu81]

Minulla myös ensimmäinen käynti takana, ja vaikka se mun osalta olikin itkun tuhertamista niin olen yllättynyt siitä miten hyvin pelkoihin ja traumoihin suhtauduttiin. Olin ehtinyt pelätä että niitä vähätellään ja heti aletaan tsemppaamaan alatiesynnytykseen.. Jäi hyvä mieli.

 

[Anskimanski]

Minulla myös ensimmäinen käynti takana, ja vaikka se mun osalta olikin itkun tuhertamista niin olen yllättynyt siitä miten hyvin pelkoihin ja traumoihin suhtauduttiin. Olin ehtinyt pelätä että niitä vähätellään ja heti aletaan tsemppaamaan alatiesynnytykseen.. Jäi hyvä mieli.

Ompa hyvä että on osattu suhtautua oikein! Mulla jäi omasta käynnistä päinvastanen fiilis. Mulle sattui just semmonen 60v lääkäri mies joka vähätteli eikä reagoinu edes mun itkemiseen millään lailla. Minä itkin koko lääkärillä olon ajan ja mies jatkoi puheitaan siihen tyyliin että itelle tuli semmonen olo, että oon ihan paska ku ees harkihen sektiota, koska alatiesynnytys on ainoa oikea tapa. Jouduin varaamaan uuen ajan kuukauden päähän ja varatessa sanoin heti että ens kerralla en suostu mies lääkärille. Tuosta reissusta ei jääny ku paha mieli, mutta jospa ens kerralla osaan olla vahvempi ja saatais joku selvyys.

 

[Miimu81]

Ompa hyvä että on osattu suhtautua oikein! Mulla jäi omasta käynnistä päinvastanen fiilis. Mulle sattui just semmonen 60v lääkäri mies joka vähätteli eikä reagoinu edes mun itkemiseen millään lailla. Minä itkin koko lääkärillä olon ajan ja mies jatkoi puheitaan siihen tyyliin että itelle tuli semmonen olo, että oon ihan paska ku ees harkihen sektiota, koska alatiesynnytys on ainoa oikea tapa. Jouduin varaamaan uuen ajan kuukauden päähän ja varatessa sanoin heti että ens kerralla en suostu mies lääkärille. Tuosta reissusta ei jääny ku paha mieli, mutta jospa ens kerralla osaan olla vahvempi ja saatais joku selvyys.

Voi tylsyys.. Kyllä se taitaa olla niin tuurista kiinni, minäkin olen täältä Turusta nimenomaan kuullut että on myös kurjia kokemuksia, että mulle sattui sitten oikeanlainen lääkäri minun luonteelleni. Hyvä että pyydät naislääkärin seuraavaksi!! Tsemppiä seuraavaan kertaan!

 

[Anskimanski]

Kiitos :)

 

[Mariianen]

Ompa hyvä että on osattu suhtautua oikein! Mulla jäi omasta käynnistä päinvastanen fiilis. Mulle sattui just semmonen 60v lääkäri mies joka vähätteli eikä reagoinu edes mun itkemiseen millään lailla. Minä itkin koko lääkärillä olon ajan ja mies jatkoi puheitaan siihen tyyliin että itelle tuli semmonen olo, että oon ihan paska ku ees harkihen sektiota, koska alatiesynnytys on ainoa oikea tapa. Jouduin varaamaan uuen ajan kuukauden päähän ja varatessa sanoin heti että ens kerralla en suostu mies lääkärille. Tuosta reissusta ei jääny ku paha mieli, mutta jospa ens kerralla osaan olla vahvempi ja saatais joku selvyys.

Anteeksi, mutta mitä hittoa tuommonen 60v mies tietää ylipäätään synnyttämisestä :D Miten hän voi tehdä töitä asiantuntevasti synnytyspelkoisten äitien kanssa, kun ei oo ikinä synnyttänyt

 

[Anskimanski]

Anteeksi, mutta mitä hittoa tuommonen 60v mies tietää ylipäätään synnyttämisestä :D Miten hän voi tehdä töitä asiantuntevasti synnytyspelkoisten äitien kanssa, kun ei oo ikinä synnyttänyt

Oon kuule miettiny ihan samaa! Näin jälkikäteen naurattaa ku se ois tehny mulle sisätutkimuksen siinä samalla, nii tokasin sille melko äkäseen äänen sävyyn että se ei muhun koske :'D olin vissiin pikkasen tiloissa :D

 

[Ouhi]

Minä joka aiemmin en oo oikeestaan edes miettinyt koko synnytystä olen nyt alkanut maalaileen kamalia kauhukuvia sen suhteen kun synnyttämään on matkaa se 240km että kuinkahan käy.. Toisaalta minun sairauksien vuoksi viimeksi oli äpolilla puhetta lääkityksistä synnytyksen yhteydestä mutta jäi kyllä aika hassut fiilikset kun ei muuten ollut puhetta tosta välimatkasta kun kyseessä kuitenkin riskiraskaus.. Noh, ehkäpä yritän rauhottua ja seuraavalla kerralla otan asian ihan kunnolla puheeksi.. miten muilla, onko jollakin odotettavissa pitkä matka sairaalaan?

 

[Lettuhei]

Hirvee toi Anskimanskin lääkärisetä! Mä jättäisin palautetta että pelkopolilla synnytyspelko vaan lisääntyi kun lääkäri oli niin kamala. Miten voi olla noin väärässä paikassa duunissa? Mä en sinänsä usko että toikaan työ vaatii omakohtaista kokemusta synnytyksestä, mutta vähän erilaisen asenteen se kyllä vaatii!

 

[suviiit]

Minä joka aiemmin en oo oikeestaan edes miettinyt koko synnytystä olen nyt alkanut maalaileen kamalia kauhukuvia sen suhteen kun synnyttämään on matkaa se 240km että kuinkahan käy.. Toisaalta minun sairauksien vuoksi viimeksi oli äpolilla puhetta lääkityksistä synnytyksen yhteydestä mutta jäi kyllä aika hassut fiilikset kun ei muuten ollut puhetta tosta välimatkasta kun kyseessä kuitenkin riskiraskaus.. Noh, ehkäpä yritän rauhottua ja seuraavalla kerralla otan asian ihan kunnolla puheeksi.. miten muilla, onko jollakin odotettavissa pitkä matka sairaalaan?

Hui ku pitkä matka sairaalaan. :/
Mulla on 80km matka OYSiin sitten synnyttämään ja jo tuo matka hirvittää. Viimeksi meni helposti, kun sain sinne lähetteen kokoarvioon ja siitä jäätiinkin sitten käynnistykseen. Tavallaan toivon nyt samanlaista, että oltais jo valmiiksi sielä. Mutta ois ihan kiva jos tää käynnistyis ittekseen.