Synnytyskertomukset

Keskustelun 'Laskettu aika lokakuussa 2015' aloitti jemppu, 1 syys 2015.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | VAUfoorumin sovellus puhelimeen! | Top 100
  1. omppu15 Rakastunut foorumiin Toukomammat 2018

    Mulle kätilö ehotti kohdunkaulan puudutetta myös, sen ois voinu laittaa ilmeisesti muukin kuin anestesia lääkäri. Heti sanoin että saa tulla laittaa puudutteen, mutta anestesia lääkäri ehti ensin.
    • Tykkää Tykkää x 1
  2. MamaXfive Peruskäyttäjä

    Tyttöseni syntymä sujui kutakuinkin näin:
    19.10 kello 15.15 poksahti lapsivedet kotosalla. Vähän tiesin jo aavistella, sillä yöstä lähtien oli vaaleanpunaista niukkaa vuotoa ja kohdun kivutonta supistelua. Kävin kuitenkin vielä Nuuksiossa retkellä kun olen niin huono odottelija ja pääni tarvitsi tuuletusta.

    Mies soitti kielloistani huolimatta heti vesien mentyä sairaalaan, jonne käskivät yllätyksekseni viipymättä mennä. Hoitelin vielä kotijuttuja (mut haaveilemani korvapuustit jäi leipomatta) ja 17.30 mentiin sairaalaan.

    Tunti käyrällä ja streptikokkinäyte (jonka tulos edelleen saamatta). Sit mentiin tunniksi ulos sauvakävelee. Sauvoihin oli hyvä nojailla kun supistukset olivat jo napakampia. 19.30 halusin oman rauhan ja synnytussalin, sen sain ja heti olikin tarve jo ilokaasulle. Ilokaasussa roikkuen myös ponnistin ja kello 21.00 oli tyttö maailmassa! Sänky oli taas viholliseni, joten seisoin ja nojasin ylösnostettuun sänkyyn. Ponnistin sängyn päällä polvillani säkkituoliin nojaten.

    Tyttö syntyi viikolla 39+5, painoi 3860 ja oli 52 cm pitkä.

    Täällä sitä nyt nautiskellaan uudesta ihmeestä, taivaallisesta tuoksusta ja vauvan käsittämättömästä pehmeydestä. Hieman on aamuntorkku, nukkuu nyt viidettä tuntia. Pitää herättää syömään!

    Ihanaa!!!!! Love, love, love!!
    • Tykkää Tykkää x 26
  3. Leina Ihastunut foorumiin Lokakuunmammat 2015

    Miten jotkut saakin synnytyksen kuulostamaan niin helpolta (katso viesti edellä)? :D
    • Tykkää Tykkää x 12
    • Olen samaa mieltä Olen samaa mieltä x 2
  4. MamaXfive Peruskäyttäjä

    Noh oisinhan mä voinut kirjoittaa totuudenkin, että sen ajan kun synnytys kesti niin oli se kyllä kamalaa, kipu ihan hirveän käsittämätön ja tuntui ihan vääryydeltä joutua semmoista kokemaan. Avauduin sellaisella rytinällä, että ilokaasumaskia ei oikein ehtinyt käsistään päästää. Hikeä, kyyneleitä, verta, eritteitä yms sivutuotteina. Grrr. Mut maailman paras syy kärsiä kaikki tuo kipu!
    • Tykkää Tykkää x 3
    • Hauska Hauska x 1
  5. Triina Rakastunut foorumiin Lokakuunmammat 2015 Lokakuunmammat 2014

    Mun esikoinen täytti eilen vuoden! Joten mainio päivä oli syntyä!

    MamaX, kuvailit kyllä hyvin tuossa viimeisimmässä sitä tuskailua. Mä nimenomaan muistan vuoden takaisesta että tuntui vääryydeltä se kipu! Ihan hassua.

    Mutta nyt mä haluan sitä vääryyttä päästä taas kokemaan.
  6. Justiina Tuttu foorumilla Toukomammat 2018 Lokakuunmammat 2015

    Mulla on tämä kakkosen synnytys niin kivuton, että voisin synnyttää kaikkien vauvat. (Ensimmäinen oli helvetti irti!!) eli joskus se synnyttäminen voi olla kivaakin
    • Tykkää Tykkää x 7
  7. Minkki Tuttu foorumilla Lokakuunmammat 2015

    20.10. Alkoi tapahtua, lääkäri oli päivällä tehnyt rajun sisätutkimuksen ihan tarkoituksella ja tehosihan se niinkuin toivottiin. Supistuksia aloin kellottaa puoli viideltä iltapäivällä. Tiheys vaihteli 3-10min. Vein pojan hoitoon kuudelta. Mies tuli puol seitsemän töistä ja mä soitin synnärille. Ehdottivat kotona kuumaa suihkua, että se joko vie kivut tai yllyttää niitä. No niinpä se yllytti supistusten keskiväli laski 9min --> 3-4min. Jäi salkkarit kattomatta puoltiehen kun päätin että on aika lähteä. Sairaalassa päästiin 9 käyrille ja siitä saliin. Kohdunsuu 3cm auki ja kanavaa jäljellä. Sain kuuman tyynyn mikä ei kauan auttanut. Sitten ilokaasua kehiin. Mies lähti puolen yön aikoihin hetkeksi pitkälleen ja johan alkoi tapahtua. Kalvot puhkes pian ollessani yksin ja kivut yltyivät ja kiihtyivät järkyttävän nopeasti. Olin 5cm auki ja pyysin saada mitä tahansa lääkettä. Tuntui etten kestä enää, huusin ja itkin ja kiroilin kaikki supistukset. Minua alkoi myös ponnistuttaa pisn kalvojen puhkeamisesta. Kätilö hälytti gynekologin antamaan kohdunkaulanpuudutteen, hän totesi että olen 8cm auki. Olin aivan hysteerinen kivun ja ponnistustarpeen kanssa. Mies kerkesi loppurytinöille ihan viime tingassa mukaan. Sain kohdunkaulapuudutteen vain 10 min ennen kuin lapsi oli jo pihalla, eikä sen vaikutuksesta ole mitään hajua. Noin kolmella ponnistuksella parin minuutin sisällä vauva tuli vauhdilla ulos 1.21
    Sain vauvan (täysillä pisteillä) rinnalle ja jälkeiset tulivat hyvin pian perässä parilla supistuksella.
    • Tykkää Tykkää x 13
    • Voittaja Voittaja x 1
  8. Sussu83 Peruskäyttäjä Lokakuunmammat 2015

    20.10 klo 23 alkoi hieman kipeätä supistelua joka oli säännöllistä. Puoliltaöin olin jo menossa nukkumaan, mutta eihän se sitten oikein onnistunut. Sen verran häiritsi se supistelu. Isäntä tuli pian utelemaan vieläkö supistelee ja kun näytin kellotukset niin sano et nyt lähetään, kun aikaisemmatkin tulleet niin nopeesti. Mä aloin kiukkuamaan et en todellakaan kehtaa lähteä kun nää on ihan surkeita minisuppareita, ei edes puhalluttavia. Siinä sitten annoin kuitenki periksi miehelle ja lähettiin "yöajelulle". Matkaa sairaalaan oli kuitenkin se 45min. Matkalla supistukset yhtäkkiä hävis kokonaan.. mentiin Abc:lle kahville ja istuskeltiin siellä pari tuntia ja sinä aikana alkoi tulla taas supistuksia jotka pikkuhiljaa muuttuivat kipeämmäksi. Sit alko se istuminen tympiä niin mentiin autoon pötköttelee ja siinä n. tunti makoiltiin ja sit päätin et kävästään ny ees kattoo mikä tilanne ja lähetään sit kotiin nukkuu. Sairaalassa oltiin vähän ennen klo 5 ja 3cm auki ja kaulaa 2cm. Kätilö sanoi et voin mennä ammeeseen rentoutuu jos haluun. Kävin ensin suihkussa ja ammeeseen pulahdin klo 5:cat:0. 6:cat:0 piti tulla jo pois käyrille ja olin 4cm auki. Siinä käyrillä ollessa ihan yhtäkkiä alkaakin ihan järkyttävän tuskalliset supistukset ja yritän epätoivosesti ilokaasua hönkiä ja mies pitää kiinni etten tipu sängyltä. Klo 7:05 tarkastetaan tilanne ja täysin auki! Ponnistusvaihe kestää 8min. Kylläpäs se sattui!! Oli aika raju tuo loppurytinä, mut mielummin noin ku monen päivän kärvistelyt . Huomenna kotiin ❤
    • Tykkää Tykkää x 12
  9. pimmi85 Peruskäyttäjä

    Jospa sitä itsekin kirjoittelis jonkinsortin synnytyskertomuksen.
    Elikkäs, 15.10 oli yliaikakontrolli sairaalalla jossa lääkäri tuli tehneeksi sen verran ronskimman sisätutkimuksen että sai aikaseksi säännöllisten supistuksen alkamisen suht pian kotiin lähdön jälkeen. 13:cat:0 supistukset alkoi tulemaan jo 3-9 min välein ja noin neljän aikaan supistusten kanssa kärvistellessä meni vedet. Ei kerralla vaan pieninä määrinä kerrallaan. Soitin synnärille ja sanoivat ett tule illan aikana kun et enää kestä kipuja.
    Kuuma suihku ei auttanut joten pakkasin kamppeet mukaan ja lähdettiin miehen kanssa liikkeelle. Tunnin vietin kuumassa kylvyssä jonka jälkeen olin 2cm auki ja sain kipupiikin viemään pahemman piikin kivusta. Ja sehän laittoi mun nupin totaalisen sekasin, aivan ku ois humalassa ollut.
    Yhdeksän aikaan illalla olin 4cm auki, vajaa 2h myöhemmin hieman yli 8cm. Epiduraalin sain, joka helpotti oloa mutta ei vienyt kaikkea kipua pois. Puolenyön jälkeen olinkin jo täysin auki ja kunnon ponnistaminen sai alkaa. Homma oli alussa hieman hakusessa näin ensikertalaisella, mutta pääsin loppua kohden enemmän kärryille homman kanssa. Pari kertaa jouduttiin ottamaan verikoe vauvan päästä sykkeiden vaihtelun takia, olivat kunnossa kuiten.
    Ponnistusvaiheen pitkittyessä avitettiin imukupilla sekä epparilla ja 16.10. klo 02:19 syntyi maailmaan 3885g ja 51,5cm kokoinen poika. Vauvan leveät hartiat aiheutti lisäksi sen verran pahan repeämän että sitä ommeltiin spinaalipuudutuksessa jonka "ansiosta" olin totaalisen tunnoton rinnuksista alaspäin. Verenpaine laski myös kuin lehmän häntä ja sain koko operaation ajan jotain paineita nostavaa lääkettä kanyylin kautta. Vauvalla oli jotain ongelmia saturaation kanssa ja kävi virkistäytymässä keskolassa.

    Kaikenkaikkiaan mukava kokemus vaikka meinasin luovuttaa kivun takia. Onneksi kätilöt olivat kannustavia.

    Että sellanen sekava selostus :)
    • Tykkää Tykkää x 8
  10. nupu Aloittelija

    On se cytotec melkoinen lääke.

    22.10. klo 12 meni vedet. Klo 15 kirjauduttiin sairaalaan, mutta ei vielä kipeitä supistuksia. Viime synnytyksessä olin kuitenkin streptokokkipositiivinen niin ajattelin tarkistuttaa tarvitaanko antibiootit. No, olin nytkin positiivinen, lääkäri totesi että käynnistetään. Makoilin ensin käyrillä ja oottelin labroja.

    Klo 18 otin cytotecin.
    Klo 18.30 alkoi supistaa. Odottelin.
    Klo 20 3cm auki ja 1cm kanavaa jäljellä. Alkoi jo sattua oikeesti.
    Klo 21 sanoin kätilölle että kaipaisin kivunlievitystä, hän vastas että vuoronvaihto on just menossa, kestänkö puoli tuntia että yökkö tulee? Odottelin.
    Klo 21.30 yökätilö totes että 4,5cm auki, enkö odottelisi vielä? mutta halusin päästä saliin heti että saa puudutteen.

    Paperityöt ja hissimatka synnytyssaliin oli yhtä isoa supistusta.

    Klo 22 salissa olin 7cm auki, kätilö sanoi että kutsutaan epiduraalipoppoo mutta kohdunkaulanpuudutteen vois saada nopeemmin. Huusin että molemmat molemmat mutta nopeesti. :D

    N klo 22.05 sain kohdunkaulanpuudutteen - nyt 8cm auki ja HULLUN kova tarve ponnistaa. Ehdin saada puudutteen siis viime hetkellä.

    Sellaiset kolme järjetöntä supistusta ja poika oli maailmassa klo 22.26. Synnytyskertomukseen kirjattiin 4min ponnistusvaihe. Huh!

    Mutta, ei yhtään repeämää, ja olo täysin priima 10min synnytyksestä! Luulin että esikon syntymä oli helppo ja onnistunut, mutta tämä oli jo vähän epätodellisen nopea. :D

    Poika (toinen lapsi) syntyi siis rv 39+2, 54cm, 3950g ja pipo 34,5cm.
    • Tykkää Tykkää x 13
    Last edited: 23 loka 2015
  11. Minkki Tuttu foorumilla Lokakuunmammat 2015

    Nupu sulla meni aika samalla tavalla tuo loppusynnytys siitä kun supistukset voimistui! Se on kiva kun eivät usko että vielä tulee ja KOSKEE ihan oikeasti!
    • Tykkää Tykkää x 1
  12. Triina Rakastunut foorumiin Lokakuunmammat 2015 Lokakuunmammat 2014

    Mulla on tässä aikaa ja synnytys tuoreessa muistissa niin voisin sitä vähän käydä läpi.

    Eli eilen aamulla viiden aikaan heräsin supistuksiin. Viikkoja kasassa 41+1, joten kevyesti toivoin jotain tapahtuvankin. Pitkin päivää supisteli, meillä kävi kuitenkin vieraita ja itse kävin ystäväni luona vyöhyketerapiassa. Vyöhiksen jälkeen noin neljän aikaan iltapäivällä supistusten väli oli 10-15 minuuttia ja tiheni hiljalleen viiteen minuuttiin. Kuuden aikaan supistukset olivat ihan sietämättömän kipeitä, mutta välit todella epäsäännölliset. Olin turhautunut.

    Seiskan aikaan mulla alkoi esikoisenkin synnytyksestä tuttu laukeamaton jäätävä selkäsärky. Soittelin synnärille ja lähdimme sairaalaan. Esikoinen meni mummolaan. Sairaalassa todettiin, etten ollut kuin tiukasti kahdelle sormelle auki ja kanavaa oli miltei 3cm jäljellä. Supparit tulivat 13 min välein. Selkäsärkyni vuoksi minut otettiin osastolle ja kätilö ehdotti jumppapallon päällä suihkuttelua. Mies jäi odottamaan kanssani miten tilanne kehittyy.

    Jumppapallolla suihkutellessa supistukset alkoivat tulemaan 3 minuutin välein ja aloin olemaan tosi kipeä. Olin suihkussa lähes kaksi tuntia, jonka jälkeen olinkin 4cm auki ja pääsimme saliin. Kello oli noin 23. Siellä puhkaistiin kalvot ja supistukset siitä kovenivat. Sain epiduraalin puolen yön aikaan ja selkäkipu viimein helpotti. Ilokaasua käytin ennen ja jälkeen epiduraalin. Paineen tunne oli niin kova ja kivulias että uskoin räjähtäväni.

    Noin kahden aikaan yöllä sain lisäannoksen epiduraalia ja lopulta ikuisuuksilta tuntuvat minuutit tuottivat tulosta ja sain ponnistaa. Ponnistin 8 minuuttia ja poika syntyi! Ei tikin tikkiä! Helpotuksen tunne oli käsittämätön. Edelleen olen niiiin huojentunut että synnytys on ohi ja ihana poika tuhisee vieressä. Pitkä odotus ohi.
    • Tykkää Tykkää x 13
  13. omppu15 Rakastunut foorumiin Toukomammat 2018

    Pimmi, mulla teki tuo Spinaali ihan saman jutun! Tunnottomuus ei sinällään haitannut, mutta verenpaineet romahti ja sain ringeriä, eli ihan normi nesteytyksen siihen lääkkeeks. Ja nyt kun katoin tuota epikriisiä niin huomasin et tytöllä ollu saturaatio aluks 98 ja kohta 96 eli heti ollu lasku suunnassa. Jos saturaatio on alle 95 niin sit se on vastasyntyneelle liian matala. Illalla typyn saturaatio olikin jo sitten n.88 ja Lähettiin vauva teholle neljäks päivää.
  14. SikaKissa Peruskäyttäjä

    Toisessa triidissä sanoin että melkeinpä vituiks män mutta lopputulos on kuitenkin se pääasia.

    Tiistai-iltana alkoi ne kivuliaat supistukset mutta tihenivät vasta aamuksi. Tulin aamulla synnärille ja auki oltiin kolme senttiä. Tuskailin yksinäni pitkälle iltapäivään sillä kukaan ei päässytkään lähtemään töistä. Jossain vaiheessa suostuin ottamaan kipupiikin sillä yöllä en ollu nukkunut ja ajattelin että pitäisi levätä. Piikistä ei kuitenkaan ollut mitään apua. Viiden jälkeen avautumista oli seitsemän senttiä ja menin ammeeseen. Jälkikasvun sydänäänissä ei ollut tarpeeksi vaihtelua ja se huolestutti monia. Supparit tiheni ja sattui enemmän ja enemmän. Pyysin puudutusta ja ilokaasua ja kummatkaan eivät toimineet.

    Sydänäänet edelleen hyvät mutta liian tasaiset. Supistukset tuhottoman kivuliaita mutta liian lyhyitä.

    Avautumista ei tapahdu lisää. Puhkaistaan kalvot ja laitetaan oksitippa. Kipu yltyy ja aletaan laittaa epiduraalia ja liian myöhään tietty kun en sitä alunperin halunnut. Supistukset tulee niin tiheään että laittaminen on mahdotonta ja laitetaan spinaali. Sillä hetkellä kun kivut on poissa, supistuksetkin loppuvat kokonaan tipasta huolimatta ja lääkäri päättää että leikata täytyy. Pikainen valmistelu, juoksu leikkaussaliin, lisää puudutusta ja humps, poikavauva on maailmassa. Eivät löytäneet mitään syytä sydänäänien outouksille ja myönsivät että leikkaamattakin olisi voinut jättää.

    Maha on samperin kipeä, ensimmäiset maidot on imeskelty ja äiteen tissille nukahti tuo pikkumies tuhisemaan.
    • Tykkää Tykkää x 4
    • Sympatiaa Sympatiaa x 2
  15. Jaanuzka Peruskäyttäjä Lokakuunmammat 2015

    Kiireellinen sektio 32+4, mut tässä tarinaa...


    Vaikea pre-eklampsia lukee epikriisissä. Hyppäsin koko raskauden neuvolassa/lääkärissä, pahoinvointia vuorokauden ympäri rv25 asti, supistelua (joka johtui kuulemma magnesiumin puutoksesta pahoinvoinnin vuoksi) rv23 alkaen. 31+4 jouduin osastolle (olo huononi viikonlopun aikana) korkeiden verenpaineiden (188/150 huiput), hirveän päänsäryn ja +10kg/2pv turvotuksien vuoksi. Pissan vuorokausiseurantaa ei ikinä otettu, tikulla protskut ++ koko ajan. Vauva kokoajan virkeä ja sydänäänet priimaa. Pääsin kotiin 31+6 kun paineet saatiin vähän normaalimmiksi albetol lääkkeen kanssa. 32+2 paineet alkoi taas nousemaan lääkkeestä ja levosta huolimatta, puhelimessa albetol nostettiin 2x annokseksi. 32+3 aamulla ilmestyi näköhäiriöitä ja synnäri halus mut heti näytille. Lääkäri ilmoitti labrojen jälkeen että annetaan kortisonit ja minä jään synnytyssaliin magnesium-tippaan makaamaan koska refleksit olivat liian voimakkaat (kouristelun vaara). Lääkäri varoitti vst:tä mahdollisesti yöllä hätäsektioitavasta pienestä keskosesta, silloin alkoi pelottaa. Refleksit voimistuivat illan/yön aikana ja aamuyöllä mun jalat alkoi kramppailemaan vähän väliä. Olo oli karmea mutta vauva voi edelleen hyvin. 32+4 aamulla marssi 3 lääkäriä synnytyssaliin ja ilmoitti haluavansa tehdä kiireellisen sektion heti, vauvan keuhkot voivat olla vielä epäkypsät mutta tilanne on nyt huono. Kun mua leikkuriin kärrättiin niin jalat jo nyki kokoajan. Saatiin kuitenkin terve 8 pisteen tyttö (2160g/44cm) maailmaan joka kotiutui 35+6 sairaalasta. Mulla oireet loppuivat leikkuriin! Pitivät mua synnytyssalissa 3päivää vielä tarkkailussa magnesium-tipassa kun pelkäsivät koko kropan kouristamista. Ainut riesa oli korkeat maksa-arvot jotka lähtivät hitaasti laskuun. Jälkikäteen on vasta itse ymmärtänyt että tällä tarinalla voisi olla täysin erilainen loppu, enkä välttämättä olisi sitä itse kertomassa. Toivuin kuitenkin nopeasti, ikinä en olisi uskonut että siitä kuosista palautuisin niin äkkiää..
    • Voittaja Voittaja x 3
    • Sympatiaa Sympatiaa x 2

Jaa tämä sivu