Synnytys

[Jenska]

Mulla sattui esikoisen synnytyksessä kaikkein eniten epiduraalin laitto! Kuopuksen synnytyksessä myös spinaalin laitto sattui. Toki mulla on ollut tosi pahat selkäkivut molemmissa raskauksissa, ja selän saanti tarpeeksi "pyöreäksi" ja paikallaan olevaksi supistusten aikana on ollut vaikeaa.

 

[Joulukuu14/17]

Mulla sattu koko synnytyksessä eniten se samperin puudutusaine jota ruiskutettiin alapäähän ennen muutaman tikin laittamista. Ai että se kirveli kunnolla!

 

[Ayla85]

Mulle laitettiin epiduraali 1,5 annosta (ei tuntunut miltään se pisto) ja kiireellisessä sektiossa vielä se spinaali (ei tuntunut sekään). Spinaali toimi vähän liiankin hyvin, en tuntenut muuta kuin heilumiset vartalosta kun vauvaa ja myöhemmin kalvoja kaivettiin ulos. Vähän se tais levitä keuhkojenkin alueelle, koska kesken kaiken alkoi tuntua etten pysty hengittämään. Anestesiahoitaja(?) siinä vieressä kehotti hengittämään pari kertaa syvään kun valitin tukehtumisen tunnetta. Se oli ainoa oikeasti pelottava osuus koko synnytyksessä. Kokovartalohorkka sektion jälkeen oli tosi rasittavaa, kun makasi yksin heräämössä kattoa tuijottaen. Siitä kai kärsii muutkin kuin sektiossa olleet. Syliin sain sen vonkaleeni vasta saliin palattuani.

 

[geep<3]

Suosittelen ensisynnyttäjille Kun synnytys pelottaa-kirjaa, vaikka ei pelottaisikaan, niin sieltä löytyy hyvin selitettynä synnytyksen kulku, toimenpiteet, puudutteet. Kannattaa myös tutustua synnytyssairaaloiden tietopaketteihin, esim husilla on videoita ym synnytyksestä. Lisää mm epiduraalista löytää, kun laittaa googleen hakusanaksi anestesialääkärin opas potilaalle.
Kannattaa myös tehdä jonkinlainen synnytyssuunnitelma/toivelista ja ottaa se mukaan synnyttämään :) ihan senkin takia, että tulee mietittyä omia toiveita

 

[Hippunen2]

Onko sulla noi sektiot olleet hätä/kiireellisiä vai suunniteltuja? Olisi mielenkiintoista kuulla kokemuksesi jos haluat kertoa? :)

Esikoinen kiireellinen sektio synnytys salista. Jäi jumiin ja sydänäänet katos sekä happivaje

Toinen suunniteltu sektio ; mutta neiti päätti päivää ennen kyseistä päivää että haluaa syntyä. Joten meni myös kiireelliseksi sektioksi.

Esikoisesta rytinällä saliin.
Toisesta rauhallisemmin kun tuupattiin supistuksia estävää lääkettä suoneen. Kummastakaan ei mitään kipuja ja ylös heti sängystä ku jalkoihin tunto sekä suihkuun 24h. Kun haava ollut steriili määrätyn ajan :) Toisesta jouduin myös yksin leikkuriin koska meni kiireelloseksi.

 

[Rita29]

Esikoinen kiireellinen sektio synnytys salista. Jäi jumiin ja sydänäänet katos sekä happivaje

Toinen suunniteltu sektio ; mutta neiti päätti päivää ennen kyseistä päivää että haluaa syntyä. Joten meni myös kiireelliseksi sektioksi.

Esikoisesta rytinällä saliin.
Toisesta rauhallisemmin kun tuupattiin supistuksia estävää lääkettä suoneen. Kummastakaan ei mitään kipuja ja ylös heti sängystä ku jalkoihin tunto sekä suihkuun 24h. Kun haava ollut steriili määrätyn ajan :) Toisesta jouduin myös yksin leikkuriin koska meni kiireelloseksi.

Mä menen ensiviikolla puhumaan juuri tuosta suunnitellusta sektiosta :)

 

[Hippunen2]

Mä menen ensiviikolla puhumaan juuri tuosta suunnitellusta sektiosta :)

Tästäkin tulee suunniteltu sektio (joka toivottavasti ajoitetaan riittävän kauas lasketusta ettei taas olla kiireellosessä sektiossa.

Mulla on se käynti vasta marraskuussa jossa päätetään mikä on päivä. Alustavasti lääkäri viimekuun kontrollissa sanoi että rv 38.

Ensi kuussa on polilla kontrolliaika taas istukasta (koista) onko sijainnit muuttunut että saadaan leikattua samasta haavasta kuin 2edellistä. (Mulla siis on myös lisäistukka tms.) tavallinen kohdunsuun päällä etuistukkana ja tämä lisäistukka takaseinämän puolelle.

 

[geep<3]

Oli pitkään jo ihan hyvä fiilis synnytyksen suhteen, mutta taas alkaa ahdistaa. En tiedä, voinko luottaa siihen, että saan tällä kertaa riittävän kivunlievityksen. Varsinkin kun joutuu varautumaan siihen, että synnärille otetaan huonosti sisään ja synnyttäjä halutaan salista nopeasti pois. Kätilötkin voi olla ylikuormitettuja. Tai jos joutuukin tutkimushuoneessa synnyttämään, eihän siellä pääse edes suihkuun/kylpyyn eikä ilokaasuakaan ole ehkä saatavilla

 

[Hippunen2]

Oli pitkään jo ihan hyvä fiilis synnytyksen suhteen, mutta taas alkaa ahdistaa. En tiedä, voinko luottaa siihen, että saan tällä kertaa riittävän kivunlievityksen. Varsinkin kun joutuu varautumaan siihen, että synnärille otetaan huonosti sisään ja synnyttäjä halutaan salista nopeasti pois. Kätilötkin voi olla ylikuormitettuja. Tai jos joutuukin tutkimushuoneessa synnyttämään, eihän siellä pääse edes suihkuun/kylpyyn eikä ilokaasuakaan ole ehkä saatavilla

Joulunaika ei varmaan kovin ryysistä synnäreillä; kesät pahimpia. Joten toivotaan että pätee kun aikasi tulee.

 

[Anskulaine]

Kyllä ois mullakin ollut yksinäinen olo esikoista synnyttäessä, jos ei ois sattunut ennalta tuttu tyttö opiskelijaksi meidän saliin. Eipä niitä kätilöitä paljoa salissa näkynyt. Juuri olin saanut tytön ulos, niin sai mun kätilö taas kutsun toiseen saliin hätäsektioon. Sinne jäin odottelemaan, että joku ehtii ompeluhommiin... Saa nähdä miten on Tyksin resurssit muuttuneet kolmessa vuodessa...

 

[Katlera]

Onko täällä muita, jotka jostain syystä ajattelee lapsen syntymän olevan huomattavasti lähempänä kuin lasketun ajan? Mä aina välillä huomaan aattelevani, että synnytykseen on sellaset ehkä noin 6 viikkoa, vaikka laskettuun aikaan on vielä noin 11 Jotenkin onnistun unohtamaan marraskuun olemassaolon. Oikeesti siis uskon tän menevän yliaikaiseksi mutta toi tunne varhaisemmasta synnytyksestä on jatkuvasti läsnä. Ehkä se kertoo vaan siitä, että ajattelen synnytystä sen verran usein, että oon alkanu ajatteleen sen olevan lähempänä.

 

[geep<3]

Joulunaika ei varmaan kovin ryysistä synnäreillä; kesät pahimpia. Joten toivotaan että pätee kun aikasi tulee.

Toivotaan! Esikoisen syntymän aikaan oli myös hiljaista. Silloin jouduin tinkaamaan puhelimessa, että saadaan tulla synnärille ja olinkin jo pari senttiä auki Ja ponnistusvaiheeseen riitti 2 kätilöä ja synnytyslääkäri avustamaan, toisaalta silloin oli imukuppi odottelemassa koko ponnistusvaiheen ajan. Katsotaan, miten tällä kertaa. Vähän rauhaisampi ja intiimimpi tilanne olisi kyllä kiva :) voi olla, että pelon ja tod näk ison koon takia oma kätilö kutsuu avustajia.

 

[Suski.81]

Onko täällä muita, jotka jostain syystä ajattelee lapsen syntymän olevan huomattavasti lähempänä kuin lasketun ajan? Mä aina välillä huomaan aattelevani, että synnytykseen on sellaset ehkä noin 6 viikkoa, vaikka laskettuun aikaan on vielä noin 11 Jotenkin onnistun unohtamaan marraskuun olemassaolon. Oikeesti siis uskon tän menevän yliaikaiseksi mutta toi tunne varhaisemmasta synnytyksestä on jatkuvasti läsnä. Ehkä se kertoo vaan siitä, että ajattelen synnytystä sen verran usein, että oon alkanu ajatteleen sen olevan lähempänä.

En tiä ajattelenko, mutta toivon kovasti.. si-nivel tms kenkkuilee niin julmetusti persiissä etten jaksa.. ja muutenki olo on aika iso..
Mulla ny oikeesti se 6 vkoa laskettuun mut toivoisin et tulis ennemmin.

 

[Enska88]

Onko täällä muita, jotka jostain syystä ajattelee lapsen syntymän olevan huomattavasti lähempänä kuin lasketun ajan? Mä aina välillä huomaan aattelevani, että synnytykseen on sellaset ehkä noin 6 viikkoa, vaikka laskettuun aikaan on vielä noin 11 Jotenkin onnistun unohtamaan marraskuun olemassaolon. Oikeesti siis uskon tän menevän yliaikaiseksi mutta toi tunne varhaisemmasta synnytyksestä on jatkuvasti läsnä. Ehkä se kertoo vaan siitä, että ajattelen synnytystä sen verran usein, että oon alkanu ajatteleen sen olevan lähempänä.

Mä taas mietin välillä kauhunsekasin tuntein että meillä saattaa olla 7vkon päästä vauva. Kaikkea puuttuu ja en oo viel henkisesti valmis kahteen alle 2 vuotiaaseen. :D Vaikka todellisuudessahan on tod.näkösempää että menee yli.

 

[Diann]

Mä oon alusta saakka aatellu että tää tulee ajoissa ja oon ihmeissään ja kiitollinen että vielä mahassa. Tänään 28 + viikot ja toivon pääseväni ainakin 34 viikolle. Meillä äiti alkanut näillä viikolla aukeen jo minua odottaessa ja veljestäkin 32 viikolla. Kuitenkin onneksi meni vielä sit viikkoja ennen kuin synnyttiin. Sit kun on ollut supisteluja ja kaiken maailman vuotoja niin oon pelännyt että onko kaikki normaalisti. Jos tää eka raskaus menee niin kuin pitääkin niin ehkä seuraavassa uskallan jo vähän rentoutua ja ajatella että kaikki voi mennä normaalistikin. Nytkin lähes joka pv luen keskosista ja niiden selviämisestä ja toivon että päivät menee nopeesti. Musta tuntuu että tätä on vaan niin paljon odotettu että vaikea luottaa että kaikki menis hyvin. Ärsyttävää.

 

[Tiina P.]

Onko täällä muita, jotka jostain syystä ajattelee lapsen syntymän olevan huomattavasti lähempänä kuin lasketun ajan? Mä aina välillä huomaan aattelevani, että synnytykseen on sellaset ehkä noin 6 viikkoa, vaikka laskettuun aikaan on vielä noin 11 Jotenkin onnistun unohtamaan marraskuun olemassaolon. Oikeesti siis uskon tän menevän yliaikaiseksi mutta toi tunne varhaisemmasta synnytyksestä on jatkuvasti läsnä. Ehkä se kertoo vaan siitä, että ajattelen synnytystä sen verran usein, että oon alkanu ajatteleen sen olevan lähempänä.

Hep! Vaikka esikoinen meni melkein kaksi viikkoa yliajalle, niin nyt ounastelen, että tulisi muutaman viikon etuajassa. Toki toivon kovasti, että tämäkin menisi pitkäksi ja vuodenvaihteen yli, että saadaan mm. MUUTTO tehtyä :D Jotenkin vaan maha on kasvanut niin paljon nopeammin, ja lantionpohjassa tuntuu paine jo nyt ihan eri tavalla, että meinaan, että saattaisi tulla jo vähän aikaisemminkin.

 

[Saniais]

Mä oon alusta saakka aatellu että tää tulee ajoissa ja oon ihmeissään ja kiitollinen että vielä mahassa. Tänään 28 + viikot ja toivon pääseväni ainakin 34 viikolle. Meillä äiti alkanut näillä viikolla aukeen jo minua odottaessa ja veljestäkin 32 viikolla. Kuitenkin onneksi meni vielä sit viikkoja ennen kuin synnyttiin. Sit kun on ollut supisteluja ja kaiken maailman vuotoja niin oon pelännyt että onko kaikki normaalisti. Jos tää eka raskaus menee niin kuin pitääkin niin ehkä seuraavassa uskallan jo vähän rentoutua ja ajatella että kaikki voi mennä normaalistikin. Nytkin lähes joka pv luen keskosista ja niiden selviämisestä ja toivon että päivät menee nopeesti. Musta tuntuu että tätä on vaan niin paljon odotettu että vaikea luottaa että kaikki menis hyvin. Ärsyttävää.

Mulla kanssa tuntuma, että tää saattaa etuajassa tulla ja vähän sitä supistusten vuoksi tässä seuraillaankin. Vielä ei ennenaikasen syntymän riskiä ole, mutta supistuksia on kyllä paaaaaljon. Toisaalta toivoisinkin, että tää tulis jo joskus vk37 aikoihin, ettei kasvais liian isoksi (yläkäyrän tuntumassa mennään, onneks vissiin "vaan" pitkä ja hoikka sikiö, mut mistä näitä tietää). Ens viikolla taas kokokontrolli, niin tietää mitat, mutta jos tasaseen on kasvu jatkunut niin about 2kg ois jo nyt kasassa. Hengitysliikkeitä on näkyny hyvin joka ultrassa, ja lääkäri viimeeks sanoi että tilanne vaikuttaa hyvältä vaik heti päättäs tulla (sillon vk 28), mut rauhotteli et ei kyl näytä olevan vielä mihinkään tulossa.

Ajattelin tosiaan ens viikolla äitipolilla jutella tosta synnytyksestä jo, kun koko hirvittää. Oma toive ois, että yritettäs käynnistellä heti ku on täysiaikanen, ettei kasva liikaa, mutta saa nyt nähdä miten ne tohon suhtautuu. Tai jos tää tajuis ite syntyy jo siinä vk37 tienoilla...

Niin ja siis tää koko ei ilm liity radiin (arvot kunnossa, ei makrosomiaa, mut pitkä). Tää on vähän villi kortti, kun siittiöiden luovuttajastahan ei oo tietoo minkä kokosena syntyny. Ite oon sellaset 160cm ja luovuttaja kuitenki 183cm, et saattaahan sitä pituutta sieltä tulla.

 

[Enska88]

Mulla kanssa tuntuma, että tää saattaa etuajassa tulla ja vähän sitä supistusten vuoksi tässä seuraillaankin. Vielä ei ennenaikasen syntymän riskiä ole, mutta supistuksia on kyllä paaaaaljon. Toisaalta toivoisinkin, että tää tulis jo joskus vk37 aikoihin, ettei kasvais liian isoksi (yläkäyrän tuntumassa mennään, onneks vissiin "vaan" pitkä ja hoikka sikiö, mut mistä näitä tietää). Ens viikolla taas kokokontrolli, niin tietää mitat, mutta jos tasaseen on kasvu jatkunut niin about 2kg ois jo nyt kasassa. Hengitysliikkeitä on näkyny hyvin joka ultrassa, ja lääkäri viimeeks sanoi että tilanne vaikuttaa hyvältä vaik heti päättäs tulla (sillon vk 28), mut rauhotteli et ei kyl näytä olevan vielä mihinkään tulossa.

Ajattelin tosiaan ens viikolla äitipolilla jutella tosta synnytyksestä jo, kun koko hirvittää. Oma toive ois, että yritettäs käynnistellä heti ku on täysiaikanen, ettei kasva liikaa, mutta saa nyt nähdä miten ne tohon suhtautuu. Tai jos tää tajuis ite syntyy jo siinä vk37 tienoilla...

Niin ja siis tää koko ei ilm liity radiin (arvot kunnossa, ei makrosomiaa, mut pitkä). Tää on vähän villi kortti, kun siittiöiden luovuttajastahan ei oo tietoo minkä kokosena syntyny. Ite oon sellaset 160cm ja luovuttaja kuitenki 183cm, et saattaahan sitä pituutta sieltä tulla.

Meidän tyttö oli 54cm pitkä syntyessään. Pituudella en huomannu mitää merkitystä. Kun oli saanu pään ja hartiat pihalle niin loppuhan vaan tulee.

 

[Diann]

Oisin kyllä onnellinen jos sinne 37 saakka pääsis :) tekis kauheena mieli käydä jossain ultrassa kurkkaan pientä kun viimeksi oli rakenneultrassa niin pikkunen vielä vajaa 400g :) haluaisin kuulla kans painoarvioo ja muuta, mutta en oikein raskis maksaa ylimääräisistä ultrista kun ei mtn varsinaista syytä ole.

 

[Saniais]

Meidän tyttö oli 54cm pitkä syntyessään. Pituudella en huomannu mitää merkitystä. Kun oli saanu pään ja hartiat pihalle niin loppuhan vaan tulee.

No sepä, kun ei oikein tiedä minkä kokonen on mm päänympärys :/. Jos oiskin sit vaan pitkä, niin sieltä kai se tulis siinä missä pienempikin. Huolettaa vaan, mutta pitää jutella lääkärin kans. En haluu siihen tilanteeseen, että onkin sit tosi iso ja että ois voitu ongelmat estää jos ois reagoitu ajoissa.