Synnytyskertomukseni! EI HERKILLE!!!
Elikkäs taustallahan on esikoiseni luomu synnytys 1v9kk sitten. Se oli unelma, eteni reippaasti ja kipujen kanssa pärjäsi helposti. Ponnistus oli kivuton ja koko hommasta jäi helppo maku suuhun.
Noh samalla uhmalla tähän, olin varma että luomuna mennään. Pidin kuitenkin avoimen mielen, koskaan kun ei voi tietää!
Vedet meni klo22, isosti loput ennen klo23. Alkoi supisteleen, sairaalasta sanottiin että saa olla kotona ja odotella. Noh lähdimme kolmelta yöllä sairaalalle kun supistukset alkoi olemaan sen verran tiukkoja että kuuma suihku ym keinot alkoi houkuttaa. Siitä käyrille jolloin huomattiin että vauva stressaa mun supistuksista. Olin 3cm auki ja kanavaa paljon jäljellä. Tuli liikkumis ja suihku kielto kun piti olla antureissa kiinni.
Supistukset voimistu mutta edistystä ei tapahtunut. Vauva eu ollut tuloillaan ja sydänäänet kärsi edelleen supistuksien aikana. Siirryimme synnytyssaliin n klo 06 koska siellä paremmat seurantalaitteet. Olin auennut sentin lisää. Antureissa edelleen kiinni ja poltot hurjat! Sama homma jatku jonkin aikaa, edistystä ei tapahtunut ja tässä kohtaa aloin oleen tuskainen. En tiedä miks mutta kipu oli ekspodentaalista esikon pahimpiin polttoihin nähden. En vaan pystynyt enkä kestänyt. Ehkä siks vauva stressas ja mä en edennyt? En pystynyt rentoutuun ja se kipu oli helvettiä. Tosi hurjaa kyytiä kyllä...!
Sitten oli tehtävä se mitä en ikinä uskonut tekeväni. Pyysin kipulääkettä , suosittelivat epiduraalia. Sanoin että ihan sama mitä mutta äkkiä! :) no, sitä tuli vartissa ja olo oli huomattavasti helpompi. Jouduin silti puuskuttamaan supistukset läpi, sen verran jäi kipuja mutta ainakin niistä selvisin helpommin kuin ennen epiä. Sitten Täti teki sisärutkimuksen, edelleen 5cm mutta vauva laskeutunut. tutkimuksen aikana aukesin 7sentiin. Sitten on vähän hämärää mitä sitten tapahtu mutta kai samaa niin Että kun aamuvuoro tuli saliin sisään, huusin heidän 3ekan minuutin jälkeen että nyt se tulee!! Pääsivät het tosi toimiin :)
Ponnistus oli kamalaa. Iso tuska ja kirvely ja kipu. Kiukulla ponnistin kipua päin , 3 minuuttia siinä meni kun tyttö oli maailmassa.! Olin varma että nyt repes ja pahasti, sen verran kipeänä paikat mutta onneks kuulemma vain "asfaltti-ihottumaa" jolle ei tarvi tehdä mitään. Huh!
Eli paperilla kovin hyvä synnytys. Spontaani, vedet meni, supisteluita ym. 8h kokonaiskesto ja 3min ponnistus. Ei jälki damagea ja terve vauva. Mutta kipuna ja kokemuksena älytön ja hurja ! Tooooodella erilainen kuin esikosta! Mielettömän paljon kipeempi ja tuskaisempi kuin aiempi kerta. Huh!
Luojan kiitos se on ohi nyt, ei päästy potilashotelliin eli osastolla ollaan. Tutustumme toisiimme ja harjoittelemme imetystä. Jälkipolttoja on mutta niistä selviää.. Ihana käydä vessassa ilman käsisuihkua ja kun voi kuivata helposti sairaalan "kovaan" vessapaperiin! :)
Tyttö on tumma ja tulinen, pieni ja pippurinen :). Ihana itse maata täällä täysihoidossa !!! Tsemppiä kaikille omaan koitokseensa, se voi olla minkälainen vain! Lopussa kiitos seisoo ja se on todella kaiken sen arvoista!!! :)