Synnytys

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Satsa
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Kertokaapas jo synnyttäneet (ja muutkin jos tietoa on) minkä antaisin miehelle reissuunlähdön takarajaksi, jotta ehtii varmasti synnytykseen? Kuukautta ennen laskettua aikaa, pari viikkoa? Ensisynnyttäjä olen, mutta ilmeisesti jotkut ensikotkin synnyttävät ennen la:aa?
 
Omaa synnytyksen ajan kohtaa ei voi etukäteen tietää eli siis ei ole mitään varmaa takarajaa. :)
Yhtä hyvin ensisynnyttäjä kuin uudelleenkin synnyttävän lapsi voi tulla paljonkin ennen laskettua aikaa tai jälkeen.
Toisilla normaali raskauden kesto on 38vk ja toisilla 41vk ja molemmat ihan normi.


Tiedätkö yhtään miten omalla äidilläsin on synnytys(kset) menneet/alkaneet? Sekään ei mikään fakta mutta monella mennyt samaan tyyliin kuin äidillään. Minulla esim. reilusta yli LA:n ja niin äidillänikin kaikki raskaudet enkä usko että tämäkään täältä ajallaan tulee, toki niinkin voi käydä, että ensimmäinen paljonkin ajoissa ja toinen myöhässä tai toisinkin päin.

Mutta jos jtn aikaa niin itse sanoisin rajaksi (omalle miehelle) viikon 37. :)
 
Muokattu viimeksi:
En kyllä mitään aikaa lähde heittämään, mutta täällä myös ite tulin pari viikkoa etuajassa (tosin olin kuopus) ja oma esikoinen tuli samaten parisen viikkoa ennen laskettua aikaa.
Sen vuoksi en ihan ymmärrä miksi yleisesti puhutaan, että ensimmäiset menee yliajalle. Poikkeukset toki vahvistaa säännöt.
Kyselkää neuvolasta tai ultrassa (jos ette oo vielä käyny), että mitä he arvioisivat :)
 
Ainahan voi sattua ja tapahtua, mutta lentämiseen esim Finskillä on rajana rv36 raskaana oleville, joten tolleen mutulla sanoisin että sen jälkeen ei ehkä ukonkaan kantsi lähtee kauas pois jos haluaa isolla varmuudella olla synnärillä mukana.
Kakkosta odottaessa lennettiin Islantiin juurikin rv36 eli viime hetkillä ;) esikko syntyi 39+4 ja kakkonen 40+4
 
Esikoinen tuli muutaman päivän etuajassa ja tämän tokan osalta veikkaan noin viikon etuaikaa, koska la on siis määritelty puhtaasti sikiön koon perusteella eikä se täysin täsmää menkkoihin.
 
Oli pakko kysyä omalta äidiltä, miten oli mennyt. Viikko ennen laskettua aikaa ja neljän tunnin toimituksella, eli aika nopeasti :D
 
Mulla tuli eka rv 39+ , toinen rv 38 ja kolmas rv37 et jollai noilla viikoilla uskon neidinkin syntyvän. Oman äidin raskaus ajat ja synnytys ollu vaikeita mutta mulla on ollu helppoja. Paitsi tää raskaus on ollu suuri oireinen...
 
Esikkoa odottaessa olin ja oli ihan kiva ku katottiin Tyksistä synnytysvideo ni näki vähän etukäteen millainen paikka on ku ei sinne pääse enää katsomaan etukäteen. (Itsellä oli siis sellainen kuvitelma et synnytyssali näyttää samalta kuin leikkaussali)
 
Ootteko miettineet missä asennossa synnyttäisitte? Vaikka noistahan ei tiiä et miten siel synnytykses menee se aika. Mut mä aattelin kokeilla jakkaraa.
 
Mä tota jakkaraa oon kanssa harkinnut, mutta saa nyt nähdä. Oon jo vähän mielessäni lääkitysten suhteenkin pyörtänyt ajatuksia. Oon jotenkin käsittänyt, että epiduraali saattaa hidastaa synnytyksen etenemistä. Ja miettinyt, että jos yrittäisi mennä ilman lääkitystä niin pitkään kuin pärjää. Mutta jos on kovat kivut, niin bring it on! :)
 
En ole tehnyt mitään suunnitelmia tämän synnytyksen varalle, kuten en tehnyt esikoisenkaan osalle. Se meni niin nopeasti, että pääasia oli vain hoitaa homma pois alta, eikä ruveta miettimään mitään asentoja tms. Synnytin esikoisen kättärillä ja siellä olisi ollut allasta yms. mutta heti ponnistamaan päästessäni ei tullut mieleenkään ruveta ehdottelemaan mitään tiettyjä asentoja tms. Menin sen mukaan, mitä kätilö ohjeisti ja hyvin meni. Eiköhän se luonto hoida hommat tälläkin kertaa.

Sama juttu lääkityksen kanssa. Itse en pidä ajatuksesta, että selkään tökittäisiin mitään piikkejä, joten minulle oli helpotus se, että synnytyksen etenemisen vuoksi siinä vaiheessa ei enää mitään epiduraaleja olisi ollut mahdollistakaan laittaa. Ilokaasu riitti hyvin.
 
Jakkara on hyvä! Itse synnytin kakkosen pystyssä ja se oli luonnollisempi ja parempi asento ainakin minulle kuin puoli istualteen sängyssä. Jakkara oli siis alla mutta siihen en juuri tukeutunut vaan mies tuki pystyssä takaa päin.
Mun kokemuksesta epiduraali tosiaan vaan pidensi etenemistä, mutta helpotti oloa kovin esikon synnytyksessä. Fiiliksen ja tilanteiden mukaan vaan!
 
Minä olen kans kallistumassa tuohon jakkaraan tai sängyssä polvillaan synnyttämiseen, mikäli siis tällä kertaa jalat pitää, ja epiduraali ei ole vienyt tuntoa. Ekaa tehdessä ei saanut sängystä nousta ja mulla oli vaikeuksia kohdistaa ponnistusta oikein.
 
Esikosta en sillä hetkellä kyennyt edes ajattelemaan toista asentoa kuin mitä kätilö opasti tekemään... Epiduraalin otan tälläkin kertaa jos saan kun ekaa synnyttäessä tuntui että se vain nopeutti aukeamista. Ennen epiduraalia olin 4cm auki ja piikin saatuani ja puolen tunnin nokosteni aikana revahdin kokonaan auki ja ponnistaminen alkoi.
 
Nii saas nähä miten mun jalat jaksaa. Viimeks tärisin siitä kivusta niin paljon. Jos mä kerkeen sairaalaan ajoissa ni mä haluan epiduraalin tai vesirakkulat. Mut jos tulee nopea toimitus. Ni en mä ainakaan ilokaasua halua. Se ei sopinu mulle yhtään... tai sit hengitin sitä niin väärin. En mä tainnu keskittyy siihe hengittämiseen. Vitsi et mä en malta odottaa synnytystä.
 
Joo ilokaasu ei ollu mullekaan toimiva, tuli vaan huono olo ja ahdisti. Kuuma vesi suihkussa auttoi, olin suihkussa useamman tunnin molemmissa synnytyksissä.
Täytyy vielä mainita että mulle epiduraali oli myös suuuuri helpotus esikon synnytyksessä kun menin ihan sekasin siitä kivusta ja aloin suorastaan hyppimään seinille kun sattu niin paljon. Menetin hallinnan siihen kivun sietoon ja keskittymiseen. Epiduraalin ansiosta sain levähtää ja lopulta aukesin myös kunnolla vasta sen jälkeen. Ponnistusvaiheessa kyllä tunsin kaiken ja vaikutus oli jo lakannut aikaa sitten. Kakkosen synnytys meni huomattavasti luonnollisemmin kun tiesi mitä tulossa, ja toki homma eteni nopeammin kun oli jo ns. "latu auki" :biggrin
 
Mä en tiedä yhtään mitä odottaa ku on eka kerta. Jännittää kyllä sen takia että mulla on mielestäni alhainen kipukynnys ja sen lisäks oon ihan hurjan herkkä. Ei tarvii kun verta ottaa käsivarresta niin meinaan olla kanttuvei kun pistää huimaan. Toisaalta tietenkin luotan siihen että asiat sujuu sit omalla painollaan. Mutta silti...miten sitä pitäis oikein valmistautua kun ei tiedä mihin joutuu???
 
Tuohon äidin synnytysajankohtaan vertaaminen ei kyllä takaa mitään... Oma äitini syntyi lähes 3kk etuajassa. Olin itse esikoinen, ja synnyin melkein 3 vk myöhässä lopulta sektiolla. Oma pikkusmurffini syntyi taas 2vk ennen laskettua aikaa, vaikka olin varautunut että yli menee, varsinkin kun koon puolesta ultrassakin laskettua aikaa arvioitiin myöhemmäksi. :rolleyes:

Minulla avautumisvaihe oli tuskallisen pitkä - noin 2vrk - ja siinä tuli kokeiltua kaikki mahdolliset kivunlievitysmuodot, lääkkeettömät, lääkkeet ja puudutteet, ja kyllä epiduraali oli ihana kun sai lepotauon ennen tositoimia. Ammeessa lilluttelu oli ihanaa myös, sitä voin ainakin suositella kaikille jos vaan omalta synnäriltä löytyy amme. :joyful:
 
Kitty, minä olin päättänyt vain yhden jutun ennen ekaa synnytystäni. (Ronja ryövärintytär-leffafani kun olen..) En aio kiroilla. Vaikka huutaisin ja itkisin ja kuolisin, niin en aio kiroilla. Enkä kiroillut. Mitään muuta en olisikaan varmaan voinut itse siellä päättää, ja karmea kokemus oli kyllä kaiken kaikkiaan. Mutta olen ylpeä siitä että en kiroillut!! :grin
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top