Synnytys

Jenni90

Jenni90

Asioista perillä oleva
Niin epätodellista kun se onkin; niin voipi olla ja uskon,
 että onkin ; että
ensimmäiset meistä synnyttää jo ensi kuussa !

Eli tänne kaikki mietteet synnytyksestä, kokemukset, toivomukset ja ihan kaikki aiheeseen liittyvä.
 
Mulla on itellä tosi sekavat fiilikset.
Joka toinen päivä olen valmis menemään synnyttämään vaikka heti
ja odotan innolla sitä kokemusta; kipua ja sitä ihanaa palkintoa.
mutta joka toinen päivä pelkään ja emmin.
en todellakaan tahdo taas synnyttää! onko pakko?

Sektiota pelkään yli kaiken. 
Ja toivon, ettei epparia tarvii taas tehä;
haluisin heti pystyä istua ja kävelemään kunnolla. . . 
 
Mä en oo yhtään valmis tohon synnytykseen.. Varsinkin nytkun tuli yllättävä, mutta iloinen, uutinen vastaan niin tarttis pysyy yhtenä kappaleena ainakin heinäkuun ekalle viikolle saakka.
Oon aina halunnut tottakai kokea synnytyksen ja edelleen haluan sen kokea mutta joinain iltoina tulee ihan itku kun alkaa pelottaa koko homma..
Kaikki sanoo että jokainen nainen osaa synnyttää mutta mitäs jos se vaan ei tule? Mitäs jos omat voimat loppuu aivan kesken synnytyksen.. En haluaisi että joudutaan imukuppia käyttämään tai muuta sellasta, mutta noihinhan ei ite valitettavasti voi paljoa vaikuttaa..
Ja sitten just se että jos leikataan, mitäs jos repee, jos joudutaan tekee sektio.. huh...

Ja sitten se koska lähteä sairaalaan... En haluais siellä montaa päivää kykkiä ennen synnytystä mutta en halua synnyttää vahingossakaan autossa tai ambulanssissa.. en oo nyt yhtään varautunu siihen et tää on todellisuutta ja nyt oikeesti ajankohtasta
 
Itse uskoisin olevani niitä jotka synnyttävät jo tulevassa kuussa. Viime lääkärin kontrollissa kohdunkaulaa jäljellä 0,9cm eli ei nimeksikään, paikat kypsänä ja auki jonkin verran. Lääkäri sanoi, että kun 34 viikko tulee täyteen saa lapsi syntyä sen jälkeen kun haluaa. voin vaan sanoa, että erittäin pelottava ajatus! Olisi ollut kiva jos olisi neuvolassa kerennyt vaikka puhumaan synnytys asioista mutta ei. Vielä siis muutama päivä vuodelevossa ja sitten saa kuulemma touhuta normaaliin tahtiin. En vain tiedä uskallanko. En ole vielä henkisesti valmistautunut siihen että synnytän mahdollisesti pian! Nyt voin vain sanoa että pieni paniikki on iskemässä päälle.
 
Mä odotan innolla sitä synnytystä! Haluaisin jo kokea, että millasta se sit oikeesti on. Tietysti muo pelottaa, että kestänkö sitä kaikkea kipua ja just et jos paikat repee.. Enkä haluais joutua ottamaan epiduraalia. Ja mä kans pelkään eniten sitä, et joudutaan tekemään sektio! Se on mun pahin painajainen..
 
Mua kans mietityttää toi kysymys;
koska oikeesti lähteä sairaalaan jos 
lähtee itekseen syntymään . . . 

Viime synnytys kun kesti vain sen 2 tuntia 38 min;
mitä jos puolet nopeampi syöksy synnytys ?
Oon kyllä koittanu olla miettimättä. Asiat menee
niin kun menee. . . 
Ja kun meidän pitää vielä  soittaa tänne hoitajat T-E:lle.
Ja ollaan mun vanhempien kanssa sovittu että he tulevat
 ja niillä kestää se 45 min tulla . . . 

Mutta tottakai on normaalia, että synnytys pelottaakin vähän [:

Nappuliini Joo mullekki neuvolassa sanottiin, että 34
se on turvaviikon raja; jolloinka saa pieni tulla maailmaan <3
 
Mua ei vielä oikeastaan pelota tai jännitä tai en odota innolla, kun en oikein tiedä mitä odottaisin... meidän murunen kun on sitkeästi ollut perätilassa jo hyvän tovin, ehtii kyllä vielä kääntyäkin mutta en kovin isolla rahalla löisi vetoa sen puolesta. Ja jos pysyy perätilassa, niin lääkärin mukaan mulle alatiesynnytys ei ole vaihtoehto... eli nyt odottelen H36 äippäpolikäyntiä ja mahdollista ulkokäännösyritystä :) En siis tiedä, alkaisinko jännätä sektiota vai alatiesynnytystä, joten en jännää mitään emoticon Haluaisin kovasti synnyttää alateitse.


Tuosta synnyttämään lähtemisestä... meillä päin synnytyssairaalan synnytysvalmennuksessa todetaan, että WHO:n mukaan 80% äideistä pystyisi synnyttämään ilman lääkkeellistä kivunlievitystä (njaah) ja sitten myöhemmin eri asiayhteydessä todetaan, että oikea aika lähteä sairaalaan on se, kun äidin olotila ja kivut on sellaiset että tarvitsee sairaalan apua. Tästä voisi kriittisin kuulija kysyä, pitäisikö niiden 80 prosentin synnyttää kotona? emoticon Eihän siellä kukaan moista tarkoittanut ja toki sairaalalla on onneksi muutakin tarjottavaa kuin tropit, mutta kuulostaa se silti vähän ristiriitaiselta...
 
Mammapolilla lääkärin kanssa pitkän keskustelun ja tutkimuksien jälkeen tulimme siihen päätökseen että näillä näkymin alatiesynnytykseen uskalletaan lähteä, lantioni on riittävän suuri isommallekkin vauvalle JEEE!! Käynnistetään toki aikaisemmin jos vauva ei ite päätä maailmaan ennemmin tulla, ettei sinne rv.40 anneta mennä emoticon

Synnytyksen suhteen ei sen koommin mitää ajatuksia, ihanan kamalaa emoticon
 
Mäkin sain neuvolasta ohjeet;
- sitten kun ei enään kotona pärjää kipujen kanssa
- kun vedet menee; oli supistuksia tai ei
- jos menee vedet + supistaa yhtäaikaa; pitää soittaa ambulanssi.
- jos vuotaa verta ( ihan kun menisi vedet, mutta tuleekin vain verta) silloin
luultavimmin istukka irronnut.
- kun supistuksia tullut tietyn aikaa ( en muista) säännöllisesti.

Ja mua ohjeistettiin myös, että sairaalaan tulee vain lähteä, ei kannata erikseen
soitella . . .  
Synnärillä niin kiirus ja kyllä he sieltä kotiin laittavat jos ei ole "oikea aika" vielä. .. 
Mutta nimenomaan, mä en ainakaan haluaisi enään kotiin tulla.
Kun synnyttämään lähdetään niin sille tielle jäädään ! 8D
 
Hassua miten erilailla neuvovat eri kunnissa. Meille neuvottiin, että nimenomaan soitetaan etukäteen ja saadaan puhelimessa ohjeita. Meille sanottiin, että sairaalaan pitää lähteä kun säännöllisiä supistuksia on tullut korkeintaan 10 min välein yli kaksi tuntia, lapsivedet menee, lapsivesi ei ole kirkasta vaan sameaa tai runsasveristä tai kun äidin kivut ovat niin kovat ettei kotona enää pysty olemaan. Husin nettisivuilla on ihan hyviä ohjeita osoitteessa www.hus.fi/vauvamatkalla

 
Se riippuu ihan synnytyssairaalasta, toivovatko puhelua vai eivät. Ja ilmeisesti ainakin paikkakunnilla, joissa on edes teoriassa mahdollista että voisi päätyä synnyttämään muuhun sairaalaan kuin alunperin suunniteltuun (esim. jossain on kova ruuhka), niin siellä ohjataan soittelemaan. Meillä päin kanssa mieluummin toivotaan että ei soiteta ihan vaan ilmoitukseksi, mutta toki jos kysyttävää on niin saa soittaa! (Jokainen puhelu on kirjattava ja kaiken lisäksi useampaan eri tietojärjestelmään - kunnan laskutuksesta en edes tiedä!)

Ja meidän synnytyssairaalan kanta on nykyään se, että tuo 10 min. supistusväli on ihan menneen talven lumia; tässä välissä ehti olla jo ohje 5 min. välein tulevista supistuksista (ensareille, uudelleensynnyttäjille oli se vanha 10 min.), mut nykyään ei suostuta ottamaan mitään kantaa supistustiheyteen - ei katsota kelloa, vaan äidin olotilaa. Mikä tietysti erityisesti etäämmältä ajelemaan lähteviä äitejä arveluttaa... ja voi sitä itsekin tulla vilkuiltua kelloa, luulenpa...
 
Mua mietityttää ihan kauheesti se sama mikä tähänkin asti, eli jos täytyy yliaikaisuuden takia (tai minkä hyvänsä syyn takia) synnytys käynnistää... :( Mä toivon niin hulluna, että synnytys käynnistyisi itsestään. Se käynnistäminen ei ollut mitenkään traumaattista tai kamalaakaan, mut haluaisin niin kovasti kokea luonnollisen käynnistymisen. Jotenkin vaan ajattelen, että kun ei se kroppa toiminut edelliselläkään kerralla niin miksi toimis nyt. Toki käynnistetty synnytys on fyysisestikin erilainen, mut se henkinen puoli on jotain aika valtavaa. Ei varmastikaan kaikille, mutta mä en tiedä miten hitossa selviän siitä jos tääkin täytyy käynnistää... :( Muuten ajatukset on synnytyksen suhteen levolliset ja odottavaiset ja HALUAN synnyttää! :) En IHAN vielä kuitenkaan, koska vauva ei ole valmis. Mä olen. :)
 
Olen ollut jo "valmis" synnyttämään rv 20 lähtien... Mutta tosissaan synnytys ei ainakaan vielä aiheuta pelkoa tai suurempaa jännitystä. Olen miettinyt että se menee loppujen lopuksi kuinka menee, tietysti toivon normaalia alatiesynnytystä mahdollisimman vähillä kipulääkityksillä. (en silti sano ehdotonta ei:tä kipulääkkeille, otan tietysti jos olo sitä vaatii) "Pelkoni" on tosiaan sektio, mutta se on sitten vain pakko tehdä jos on, enkä voi siihen loppupeleissä vaikuttaa.

Saas sitten nähdä miten sairaalaan mennään kun sen aika on (matka 50km) että jos mies kotona niin hänen kanssaan omalla autolla tai sitten körötän itse ;)
 
Mulla vaihtelee lähes päivittäin ajatukset synnytyksestä, välillä tuntuu että sais jos pian syntyä kun haluis jo pikkuisen syliin ja sit toisena hetkenä ajattelen että ihan hyvä ettei syntyis vielä. Synnytys jännittää mua jonkun verran, mutta ei pelota ja kait pieni jännitys on normaaliakin, vai mitä? :)
 
Mulla sama homma; en halua enään koskaan kokea käynnistettyä synnytystä !
Mutta jos jotain positiivista siitä pitää hakea, niin se, että
on sairaalassa jo valmiiksi; ei tarvii miettiä sitä, etät koska
lähetään sairaalaan. Mutta mitään muuta positiivista ei siinä ollutkaan !
 
Meillä ollaan edelleen perätilassa, ja mun terveydenhoitaja-kätilö kuulostaa suhtautuvan aika nihkeästi ulkokäännökseen... tai siis, se on kysynyt nyt kolmella kerralla että olenko miettinyt että haluanko lähteä siihen hommaan (olen vastannut että enköhän ole lähdössä jos tarve vaatii), olenko nyt ihan varma, sit hän kovasti aina korostaa että ei ne aina onnistu ja sen yrittämisen voi lopettaa milloin tahansa ja perhe itse päättää haluaako edes kokeilla jne... jotenkin tulee sellainen fiilis että hän ei juurikaan kannusta ko. toimenpiteeseen :) Eikä tarttekaan kannustaa, tehtävä on kai antaa asiallista tietoa, mutta toimenpiteen puolesta hän ei ole puhunut sanaakaan. Tottahan se on, että ensareilla vain 40% kääntyy ja niistä onnekkaista vain osa pysyy kääntyneenä, ja eihän se mukavaa kuulemma ole se kääntely, mutta kun vaihtoehtona on sektio, niin olen kyllä valmis yritykseen!
 
nimenomaaan. . . 
Siinä kääntämisessä kun on riskinsä, joka tulee aina muistaa  . .  
Jos omalla kohdalla olisi vastaava tilanne; en suostuisi. 
Vaikkakin se toinen vaihtoehto on sektio !
Mutta niistä kahdesta valitsisin sektion. . .

Mutta ei maalailla piruja seinille ! Voihan teidän vauva kääntyä vielä
ihan itsekin ! Ja jos ei ja päätätte toimenpiteeseen mennä, voihan se
onnistua ilman mitään "ongelmia" [ :
Ja näinhän me toivotaankin!
 
Jos jotakuta kiinnostaa, niin tässä mitä KUH:n sivut sanoo perätilan ulkokäännöksen riskeistä:

"Toimenpiteeseen liittyvät riskit
- ohimeneviä CTG-muutoksia 5-6 %
- pitkittyneitä CTG-muutoksia 0,4 %
- istukan ennenaikainen irtoaminen 0,1%
- napanuorakomplikaatiot 0,05%
- riski joutua hätäsektioon 0,4 %
- ei vaikutusta perinataalimortaliteettiin"

Duodecimin 2004 artikkelissa mainitaan 0,02-0,1% sikiökuolleisuusriski (sanakin saa ihokarvat pystyyn!!!), jonka KUH on jättänyt diplomaattisesti pois listaltaan.

Sitten kun noita riskejä pohtii, niin pitää muistaa, että sektiossakin on todellakin riskinsä (alatiesynnytykseen verrattuna vähintään nelinkertainen vakavan sikiökomplikaation tai äitikuoleman riski), ja että esimerkiksi sektion jälkeen seuraavassa raskaudessa perinataalikuolleisuus on kahdeksankertainen verrattuna ensariin / alateitse synnyttäneeseen. Eli altistanko nykyisen masuasukin tuolle 0,02-0,1% riskille vai seuraavan tulokkaan kahdeksankertaiselle (kahdeksan kertaa mikä?) riskille...?

Yöh, ei näitä pitäisi kenenkään joutua miettimään. Mikähän on perinataalimortaliteetin todennäköisyys jos nyt lähden hakemaan postin ja joudun seisomaan sen vuoksi autotiellä muutamia sekunteja?!
 
Onpas tätä paljon ilmassa, että toisena päivänä täysin valmis lähtemään synnyttämään ja toisena vois viheltää pelin poikki. :D  Sitä samaa täälläkin.

Kun oikein ahdistaa ajatus laitokselle menosta ja mitä kaikkea voi siellä sattua, niin ajattelen omaa mummoani joka synnytti 14 lasta, joista 12 omassa saunassaan! Ainoastaan identtiset kaksostytöt syntyivät sairaalassa. Toiset tosiaan saunassa naapurin rouvan avustamana. Niin sitä silloin siellä maalla...eikä yksikään kuollut, kaikki terveitä ja samoin mummo pärjäsi hyvin. Eihän tuo tietysti mun tulevia kipuja poista, mutta kyllä se mua on auttanut jotenkin suhteuttamaan tätä omaa tilannetta.

Hieman stressaa ajatus siitä, että jos kättärillä on just silloin hirmuinen ruuhka...kuullut siitä paikasta hyvää ja huonoa kokemusta.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top