synnytys pelko

Mulle tulossa nyt toinen pelkosektio. Esikoisen alatiesynnytys meni vähän penkin alle ja minä toivuin sektiosta paljon nopeammin kun alatiesynnytyksestä. Koin sektion helpoksi ja oli ihanaa kun jo kahen viikon päästä synnytyksestä pysty liikkumaan normaalisti. Alatiesynnytyksessä kolmannen asteen repeämät ja vauvalla napsahti solisluu. Ei ihan kahessa viikossa ollu paikat kunnossa :sad001


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
OceanSoul83, pompin tuolta syyskuisista. Mulla on sama tilanne kun sulla sillä erotuksella että toinen lapsi on tulossa. Mulla tuli ekassa synnytyksessä kanssa kolmannen asteen repeämä ja muutenkin vauriot oli pahat. Toipuminen oli toooooodella hidasta. Syksyllä olisi taas synnytys edessä ja haluaisin sektion tällä kertaa, pelottaa että nämä olemassa olevat vaivat pahenisivat taas uudessa alatiesynnytyksessä. Miten helposti sä sait sektion vai pitikö asiasta vääntää enemmänkin?
 
Ei tarttenu yhtään vääntää. Seuraavaa odottaessa kerran kävin pelkopolilla ja se riitti. Nyt tässä raskaudessa saan sen kuulemma automaattisesti :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Mä en ole synnytystä vielä kovin paljoa miettinyt, mutta ajattelin kuitenkin käydä vyöhyketerapiassa pari kertaa hoidettavana ennen synnytystä. Kävin vyöhyketerapiassa ennen raskautumista ja uskon, että sillä oli paljon vaikutusta hormonitoimintani "elpymiseen". Terapeutti sanoi, että ennen synnytystä voi käydä vielä hoidettavana jotta synnytys menisi sujuvammin. Joku voi nyt sanoa että ihan humpuukia ja rahastusta koko homma, mutta koska itselläni on niin hyviä kokemuksia siitä niin uskon, että siitä on apua ennen synnytystä. :)
 
OceanSoul83, kiva kuulla että sait sektiopäätöksen helposti. Itse olen juuri sitä miettinyt ja stressannut että jos yrittävät vaan sitä alatiesynnytystä. Tiedän etten pysty siihen. Sinänsä tuntuu hullulta mennä pelkosektioon kun on siitä repeämisestä kuitenkin jäänyt pysyvää haittaa. Luulisi olevan jo muitakin lääketieteellisiä perusteita pelon lisäksi.
 
Esikoista kun odotin en pelännyt synnytystä etukäteen yhtään. Olis ehkä pitänyt...Synnytyksessä menikin sitten kaikki pieleen pahasti ja voin sanoa että olen onnellinen että tämän toisen kanssa saan automaattisesti sektion. Ja niin tulee olemaan jatkossakin kun alakautta en enään saa synnyttää.
Mulla kesti alakautta synnytyksestä toipuminen kauan... Jotenkin tää sektio tuntuu nyt niin iisiltä! :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Kävin lueskelemassa toukokuisten synnytystarinoita. Oi vitsit, että nyt vaan oikeesti jotenki rupee tajuumaan, että vauva pitää puskee uloskin tuolta... Siellä kaikilla ei oo ihan parhain päin menny synnytys, pelottaa kyllä ihan hulluna kaikki repeämät ja etenkin, jos ottaa epiduraalin, niin oksettaa ajatus jostain piikistä, joka muhun tungetaan :confused:
Mulla on tosi matala kipukynnys, niin pelkään että taju lähtee synnytyksessä.
 
Mie en muuten oo ees tajunnu jännittää synnytyksen kesttoo. Esikoinen synty reilussa viidessä tunnissa (tosin lapsivedet meni jo edellisenä päivänä, mut supistukset alko vasta seuraavana aamuna). Toinen synty kolmessa tunnissa ja ponnistusvaihe oli 4min. Sillon kroppa vaan tiesi mitä tehä. Onneks miun äiti assuu ihan lähellä ja velikin matkalla sairaalaan, eikä matkaa oo kuin 20km, niin ehitään varmaan lapset viemään. Miehän tosin oon aina menny synnyttämmään ambulanssilla perätilan ja lapsivesien menon takia eli jos samalla kaavalla tullee tääkin, niin hyvin ehin.
 
Mä pelkään kanssa sairaalaan ehtimistä. Ajomatka 45min ja sitä ennen täytyy ainakin nuorin lapsi saada hoitoon. Esikoisen synnytys kesti 7,5h, toisen synnytys enään vaan 2,5h..
Lisäks, edellinen lapsi oli 4660g, synnytys meni muuten ihan ok tuon koon puolesta paitsi vauvalta napsahti solisluu poikki ja koska itse oon pieni, oli vauva ollut vatsassa ahdingossa, jonka takia lapsivesi oli vihreää ja se sitten kerkesi hörppään sitä keuhkoihin jonka takia joutu heti synnyttyään vto:lle. Synnytys oli myös todella kipeä kun kaikki tapahtui niin ryminällä. Pelkopolille aion mennä sen takia että tällä kertaa mua ja mun olojani uskottais, koska en halua kokee samaa uudestaan. Sektio on mulle pelottava ajatus, mutten myöskään haluaisi ainakaan lääkkellistä käynnistystäkään. Joo, tiedän. Hankala tapaus :D

Sent from my GT-I9100 using Vau Foorumi mobile app
 
Tuon kyllä allekirjoitan, että mitä nopeempi synnytys, sen kovemmat kivut. Kuopuksen synnytyksessä en ehtinyt saamaan kipulääkkeitä, kun tuli niin rytinällä. Toisaalta, mieluummin nopeasti ohi, kuin päiväkausien kärvistely. :wink Ainoastaan sitä sairaalaan ehtimistä jännitän, synnyttämistä en niinkään. Mä vaan kertakaikkiaan inhoan raskaanaoloa niin paljon, että se synnytys lopussa tuntuu vapauttavalta kokemukselta. :D


Sent from my iPad using Vau Foorumi
 
Ocean, kannattaa puhua noista peloista neuvolassa, niin pääset pelkopolille juttelemaan. :) On kuitenkin olemassa vaikka mitä kivunlievitykseen ja paljon auttaa myös oma asenne. Eihän sitä täysin kivuttomasti voi synnyttää, kuin sektiolla mutta omat kipunsa on siinäkin sitten jälkeenpäin.


Sent from my iPad using Vau Foorumi
 
Tää keskustelujen lukeminen ei kyllä ainakaan auta yhtään näitä pelkotiloja :D Siis eihän se mulla ole vielä mitenkään ajankohtaista, mutta olen pelännyt synnytystä koko ikäni. Nyt ensimmäinen toivottavasti tulossa. Ehkä juuri se siinä pelottaa kun ei tiedä.. pelkään sitä kipua. Mut sitte taas haluan kokea alatiesynnytyksen. Ku kaveri kertoi että "kyllä lääke auttoi, mutta kyllä sen silti tunsi että tunki vauvan itestään ulos!" Ni jotenki se että kuvittelen että joku kolmekilonen ja puolmetrinen toukka pitäs pusertaa tuolta alapäästä ulos ni huh.. ei niinko mitenkää ymmärrä että miten se voi olla luonnollista! :D
 
Mä en oo vielä osannu ruveta pelkäämään, kuulis ensin mahtuuko edes alakautta tulemaan. Ehtii tässä marraskuun loppuun mennessä vielä stressata vaikka kuinka paljon :p. Toivottavasti ei kuitenkaan ihan pikasynnytys olisi, meiltä menee nimittäin sairaalaan talvikelissä pari tuntia..
 
Mä pelkään synnytystä ja yritän olla ajattelematta koko asiaa, ensimmäinen tulossa. Aina kun joku puhuu synnytyksestä vaihdan puheenaihetta.
 
Toisaalta, mitä hitaampi synnytys sen kivuliaampi. Mulla nimittäin venähti synnytys tosi pitkäks kun tuli takapakkia, olin auki jo 8cm ja sanottiin että kohta pääsen ponnistaa ja seuraavaks kun kurkattiin niin tarjonta oli muuttunut ja olin auki enään 6cm. No eikun odottelua, supistusten tehostusta eli kipuja lisää. Loppujen lopuks ehdin käyttää kaikki maximi annoksen (4 putkiloa) epiduraali ainetta ja kaksi spinaalipuudutusta jo kolme tuntia ennen kun lapsi syntyi... Lopussa valittelin supistuksia ja kovaa paineen tunnetta mutta ne voivotteli ja tarjos Aqua rakkuloita, joita en ottanut... Työtähän ne vaan teki mutta silti jäi kyllä huono maku koko touhusta... Onneks nyt pääsee suoraan sektioon :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
jos taas heräis täälläkin henkiin... Tääl tuo pelko vaan vahvistuu.. Itse pelkään just etten ehdi sairaalaa... Nyt jo useamman viikon nähny joka Yö painajaisii synnytyksest... (jos kuvuilta nukuttua saa)
 
Huhhui m-inski, onko siellä miten menny? Ihana tietää että oot vielä kasassa. Osaan niin samaistua tuohon ennenaikaisuuden uhkaan ja pakkolepoon, heräs huolestuneisuus sua kohtaan jo :) ei nyt varmaan iha tässä ketjussa viitti tätä puida mutta kuha huomaat
 
Miekii muutamaan otteeseen miettinyt miten m-inskillä menee, kiva kuulla että olet vielä yhtenä kappaleena vaikkei synnytyspelot tietenkään kiva asia ole. Tsemppiä! :Heartred
 
täällä nuo painajaiset sen kun pahenee.. :sad001 eikä yhtään auta et mies ei ota mun painajaisii tosissaa.. Siis tokasee vaan et kyl ne unet joskus loppuu.. Joo loppuu viimeistää synnytyksee...

ps. Laitoin ton heinäkuun ketjuun enemmän oloista.. :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top