Synnytys lähenee, ja varmasti myöskin jännitystä rupeaa olemaan ilmassa, joten tänne höpinöitä synnytyksen lähenemisestä, merkkejä käynnistymisestä ja vaikka sitten niitä tunteitakin kun se ei sit käynnistykkään( Vaikka kuin toivois):)
Synnytys lähenee
- Ketjun aloittaja Huli
- Aloituspäivämäärä
Osahan meistä rupeaa olemaan jo niin pitkällä ettei varmaan enää hirveesti esteltäsi, jos synnytys käynnistyy, joten tänne sit väliaika tietoja kun jotain tapahtuu!
Musta on ainakin kiva jännätä mukana jos jollain alkaa supparit tms
Ja muutenkin turinoita synnytyksestä mielen mukaan( myös niitä vi***** päiviä mahtuu varmasti mukaan)
Musta on ainakin kiva jännätä mukana jos jollain alkaa supparit tms
Ja muutenkin turinoita synnytyksestä mielen mukaan( myös niitä vi***** päiviä mahtuu varmasti mukaan)
Pikkuhiljaa alkaa odotus kasvamaan :) Mies oli käynyt eilen hankkimassa turvaistuimet ja pesi niitä valmiiksi (osti työkaverilta käytettynä, niin siivotaan kuntoon - tietää ettei ole kolaroitu, niin uskalsi ostaa) et nyt alkais aika hyvin kaikki oleen kunnossa. Kehto (miehen isä on sen aikoinaan lapsilleen rakentanut, joten sitä käytetään parit ekat kuukaudet) ja pinnasänky vielä miehen veljen luona, mutta ne ehtii vaikka tuoda paikalle kun ollaan synnärillä. Mut kaikki muut on kunnossa. Eilen varustelin hoitopöydänkin valmiiksi :) Sairaalakassit on vielä pakkaamatta, mutta siinä on vielä vähän miettimistä miten tehdä, joten jätän sen nyt vielä lähemmäksi. Teen itse kaksi sairaalakassia - toinen lähtee mukaan ja toinen (omat ja vauvan kotiutumisvaatteet) jää kotiin, jotka mies saa sitten tuoda sairaalaan... Mutta jänskättää.. Ja samalla pelonsekainen kauhu nostaa päätään, että meneehän tää loppukin hyvin... Iiiks!
Ja onnea Rocket! Kun jaksat tosiaan kirjoitella noihin Martutin mainitsemiin ketjuihin, niin kiva kuulla kokemuksia :)
Ja onnea Rocket! Kun jaksat tosiaan kirjoitella noihin Martutin mainitsemiin ketjuihin, niin kiva kuulla kokemuksia :)
Mä jännityksen ja pelonsekaisin tuntein olen nyt alkanut odottaa synnytystä... mutta silti olen myöskin aivan innoissani! Siis viimeistään 7 viikon päästä mullakin on pienokainen tullut tähän maailmaan 
Sairaalakassia olen hieman pakkaillut, ja tehnyt listan niistä mitä vielä pitää sitten pakata.
Mp3-soittimelle tein soittolistan, jossa on tsemppausmusiikkia, ja toisessa soittolistassa rentoutusmusiikkia.
Olen alkanut näkemään myös unia synnytyksestä...
Sairaalakassia olen hieman pakkaillut, ja tehnyt listan niistä mitä vielä pitää sitten pakata.
Mp3-soittimelle tein soittolistan, jossa on tsemppausmusiikkia, ja toisessa soittolistassa rentoutusmusiikkia.
Olen alkanut näkemään myös unia synnytyksestä...
Å
åke
Vieras
-
Last edited by a moderator:
Ihan samat tunnelmat täällä! Ja kun itse vielä tunnen huonosti liikkeet, niin härregyyd kun taas tänä aamuna oli pelko perseessä, että onhan kaikki kunnossa ja harkitsin synnärille soittoa, että pääsisi tarkistaan ultrassa. Fyysisesti olo mitä mainioin, mutta mieluummin ottaisi fyysisen kivun kuin tän henkisen tuskan 
Mullakin on alkanut nyt pyöriä mielessä, että onkohan vauvalla kaikki hyvin ja pysyykö se elossa syntymään asti ja synnytyksessä vielä... Tiedän kyllä, että sen jälkeen se huoli vasta kasvaakin, mutta jotenkin etukäteen on helpompi ajatella, että sitten kun sen vauvan konkreettisesti näkee, niin on helpompi arvuutella, että onko joku hätänä vai ei. Nyt ei oikein mistään muusta kun niistä liikkeistä tiedä, että vieläkö siellä on kaikki hyvin. Meillä on onneksi aika liikkuvainen tapaus, mutta heti jos ei hetkeen jotain tunnukaan, niin alkaa pelottaa, että onhan siellä kaikki ok.
Synnytystä en sinällään ensisynnyttäjänä osaa pelätä, ja kun ei vielä ole varmuutta, että mikä se synnytystapa tulee olemaan, niin sitä en osaa stressata. Suunniteltu sektio kuulostaa sekin ihan hyvältä vaihtoehdolta, samoin kun normaali alatiesynnytyskin. Katotaan mitä ne maanantaina Jorvissa meinaavat. Ehkä sen jälkeen alkaa jännittääkin. :)
Synnytystä en sinällään ensisynnyttäjänä osaa pelätä, ja kun ei vielä ole varmuutta, että mikä se synnytystapa tulee olemaan, niin sitä en osaa stressata. Suunniteltu sektio kuulostaa sekin ihan hyvältä vaihtoehdolta, samoin kun normaali alatiesynnytyskin. Katotaan mitä ne maanantaina Jorvissa meinaavat. Ehkä sen jälkeen alkaa jännittääkin. :)
Mä taidan olla tässäkin tapauksessa erilainen, sillä mä en jaksa pelätä moisia juttuja.. En todellakaan halua lähteä ite tekemään tästä raskaudesta vielä vaikeempaa kun se nyt jo on kaikkine vaivoineen.. Peloillehan ei oikeen mitään mahda, mut mä kyl jotenkin osaan ajatella niin että tollanen et pelätään kaikkee mahdollista jo ennakkoon on aivan turhaa ja tekee vaan suotta itelle hallaa.. Mä ajattelen puolestaan niin et jos jotain tulee tapahtuun niin se tapahtuu, sille ei sit voi mitään ja sitä surraan sitten, niin raskaudessa kuin synnytyksessäkin tullaan taatusti tekeen parhaansa et kaikki sujuu hyvin! :)
Esikoista oottaessa mulla oli ihan sama kun Avealla, et en osannu pelätä synnytystä ja nyt ajattelenkin et no miten mä oisin sillon ees osannu pelätä kun ei ollu mitään käsitystä siitä et millasta se on.. Tokihan jännitystä oli, mut ne onkin kaks aivan eri asiaa.. :) Nyt täällä mennään edelleen sillä linjalla et en oo pahemmin ajatuksia synnytykselle uhrannu ja yritän mahd.pitkään olla uhraamattakin jotta välttyisin siltä turhalta panikoimiselta niin pitkään kun mahdollista, toisin sanoen ajatus on edelleen se että menee miten menee, se on kerran jo kestetty joten kyl mä kestän sen viel toisenkin kerran!
Niin ja onnea täältäkin Rocket!! Hurjan aikaisin sieltä tultiin!
En todellakaan halua lähteä ite tekemään tästä raskaudesta vielä vaikeempaa kun se nyt jo on kaikkine vaivoineen.. Peloillehan ei oikeen mitään mahda, mut mä kyl jotenkin osaan ajatella niin että tollanen et pelätään kaikkee mahdollista jo ennakkoon on aivan turhaa ja tekee vaan suotta itelle hallaa.. Mä ajattelen puolestaan niin et jos jotain tulee tapahtuun niin se tapahtuu, sille ei sit voi mitään ja sitä surraan sitten, niin raskaudessa kuin synnytyksessäkin tullaan taatusti tekeen parhaansa et kaikki sujuu hyvin! :)Esikoista oottaessa mulla oli ihan sama kun Avealla, et en osannu pelätä synnytystä ja nyt ajattelenkin et no miten mä oisin sillon ees osannu pelätä kun ei ollu mitään käsitystä siitä et millasta se on.. Tokihan jännitystä oli, mut ne onkin kaks aivan eri asiaa.. :) Nyt täällä mennään edelleen sillä linjalla et en oo pahemmin ajatuksia synnytykselle uhrannu ja yritän mahd.pitkään olla uhraamattakin jotta välttyisin siltä turhalta panikoimiselta niin pitkään kun mahdollista, toisin sanoen ajatus on edelleen se että menee miten menee, se on kerran jo kestetty joten kyl mä kestän sen viel toisenkin kerran!
Niin ja onnea täältäkin Rocket!! Hurjan aikaisin sieltä tultiin!
Voi kun tää muksu älyis syntyy ilman käynnistystä ja mieluummin vaikka paria viikkoa ennen laskettua, en panis pahakseni... Jotenkin nyt kyllästyttää olla raskaana.... Kun olis ees niitä harkkasupistuksia, niin vois elätellä toiveita et vois tulla ennen laskettua aikaa lähtö, mut kun ei niin ei!!!
Pitää seuraavalla kerralla kun on neuvola niin kysästä tosta et viittiskö ne kattoo kohdunsuun tilannetta kun sitä ei oo kertaakaan katottu, ja ens neuvolassa on tarkoitus myös kurkata ultralla lapsiveden määrää....
Pitää seuraavalla kerralla kun on neuvola niin kysästä tosta et viittiskö ne kattoo kohdunsuun tilannetta kun sitä ei oo kertaakaan katottu, ja ens neuvolassa on tarkoitus myös kurkata ultralla lapsiveden määrää....
Mä taas viime yönä näin unia siitä että vauva syntyy... ihan kummallisia unia olikin
Ja illalla ennen nukkumaanmenoa mä jo mietin, että mahdetaankohan tänä yönä lähteä... en tiedä mistä se ajatus tuli, mutta eipähän lähdetty, edelleen on pikkuinen masussa. Tästä loppuajasta tulee muuten todella pitkä, jos joka päivä alkaa miettimään että koskakohan...?
Ja illalla ennen nukkumaanmenoa mä jo mietin, että mahdetaankohan tänä yönä lähteä... en tiedä mistä se ajatus tuli, mutta eipähän lähdetty, edelleen on pikkuinen masussa. Tästä loppuajasta tulee muuten todella pitkä, jos joka päivä alkaa miettimään että koskakohan...?
Å
åke
Vieras
-
Last edited by a moderator:
Mymmeli86
Näppärä viestien naputtelija
Mä näin kans toissa yönä ihan omituisia unia. Unessa jotenkin keinuttelin vattaani ja yht äkkiä huomasin et mulla on vauva sylissä. Se oli ihan limanen ja oli jotain kalvoja ja sen sellasta ällöö siin. Se oli viel tosi pikkunen ja aloin sit sitä elvyttään vauvan elvytysohjeitten mukaisesti (just opetettiin koulussa tänä vuonna). Sit varmaan heräsin kun söit eteenpäin en enään muista mitä tapahtu. Sen vauvan pää ja kasvotkin oli tosi pikkuiset. Et kaikenlaista sitä näkee öisin.
Mieskin kerran näki jotain synnytysunia kun tokas mulle vaan et "sä ootkin tosi näppärä synnyttäjä". :) Toivottavasti oon sit oikeesti kans. :) Mies ei tästä kyl muista mitään. Mä vaan yksin repeilin sängyssä tota kommenttia :)
Mieskin kerran näki jotain synnytysunia kun tokas mulle vaan et "sä ootkin tosi näppärä synnyttäjä". :) Toivottavasti oon sit oikeesti kans. :) Mies ei tästä kyl muista mitään. Mä vaan yksin repeilin sängyssä tota kommenttia :)
Täl hetkel oikeestaan ainut asia mikä vähän ressaa on mun tytön hoito synnytyksen ajaks.. Jos sattuu oleen vknloppu niin sillon saan tytön isälleen joka asuu suht lähellä, mut muuten sit lähimmät ihmiset asuu n. 45kilsan päässä ja sit se et miten kukin on lomalla.. Meinasin kyl tos koht ruveta selvittään et kuka pystyy päivystään millonkin.. Ja eihän toi 45kilsaa oo ees paha, jollei ny supervauhdilla meinaa poju tulla ulos.. Mut on sitä kyl välil käyny mieles et helvetti mihin paniikkiin sitä joutuiskaan jos käviski niin et likalle ei saiskaan hoitajaa ja joutusin yksin lähtee synnyttään..
Mut on sitä kyl välil käyny mieles et helvetti mihin paniikkiin sitä joutuiskaan jos käviski niin et likalle ei saiskaan hoitajaa ja joutusin yksin lähtee synnyttään..