Mä oon vaan loputtoman kiitollinen että mies jaksaa tsempata mun epätoivoitkujen aikana. Ollaan vasta toista yötä kotona, että jospa se tästä. Kauheeta ku vaan itkettää kaikki vauvan ilmeiden söpöydestä maraton tissittelyyn ku on ihan poikki. Aamun 4h unet tuntu niin luksukselta vaikka koko ajan oli epäuskonen olo että vieläkö se ihan okeesti nukkuu? Olipa sekavaa, mut enpä pyytele anteeks kun ei tääl kai vielä kukaan oo kaikissa voimissaan :)
ehkä just paineen tunnetta tai sit sellasta niinku pissattais muttei kuitenkaa pissata