Synnyttäneet --40+++

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja maria75
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Joo, ihan friikkiä, että meidänkin tirppu on jo yli puolivuotias - vastahan sitä puskettua Kättärillä! :) Tuntuu ihan epätodelliselta jo koko synnytys.

Neito on nyt päättänyt, että hän vaan pyörii ja kierii ja vähän kurottelee leluja edessään, eteenpäin ei ilmeisesti ole liian kiire. Sen sijaan vauhti on sillä tavalla kova, että esim unilelut saa kyytiä, kun niitä ravistellaan ja heitellään hullun raivolla ja muutenkin nyt on sellainen heittelyvaihe selvästi alkanut - kivaa, kun kolisee ja äiti nostaa :) Annoin sellaisen Brion palikkalaatikon matolle, niin sitä ja palikoita rassas siinä pitkän tovin.

Verbaalisuus kyllä lisääntyy koko ajan, mutta kiljuminen ja murina on myös edelleen in. Sit välillä tuntuu, että pitää mua pilkkanaan. Yks päivä heräs itkemään parvekkeella ja menin hyssyttelemään. Hän rauhoittui ja lauloin vähän, josko nukahtaisi vielä uudelleen, niin tyyppi repes nauramaan!! Et älä mutsi luule, huvittava ajatus, et jatkan unia.
 
Meneekö teillä miten usein hermo vauvaan? Järjellä tiedän kaiken asiaan liittyvän, mutta väsyneenä oon aivan raivona välillä kun toinen huutaa ja huutaa eikä nukahda. Kaikki testattu, ruuat, vaipat, mitälie, mut herää viimestää sänkyyn/vaunuun laskiessa. En vaan saa hillittyä sitä kiukkua väsyneenä, kun unta on tyyliin 3h viikossa prkl. Koiraparka saa sit kuulla kunniansa kans.. :( Oma vajavaisuus ja riittämättömyys alkaa valjeta todenteolla..

Edit: en siis vauvalle raivoo. Soseet heitin kyl kerran seinään, kun olin vauvan käyny laittaa leikkikehään toisessa huoneessa ja tulin siivoo keittiöö..
 
KuuKassius tiedän tunteen. Toi on todella inhimillistä.
Mä lähinnä puran kiroilemalla - "ei ny vittu voi olla koko ajan nälkä" - mut toistaiseksi tän ekan kuukauden aikana oon varmaan tehny senkin ehkä 1-2 krt eli varmaan saan sit kuitenkin "riittävästi" unta ettei sen enempää oo menny hermo. Esikoiselle oon ehkä tiuskinu enemmän mut sitä yritän oikein tietoisesti välttää ja hillitä, kun kaikkein vähiten se hänen vika on jos mua väsyttää... Mies on kyl onneksi tosi hyvin kartalla ja puuhailee paljon esikoisen kanssa kun tissitakiainen roikkuu tuntikausia rinnalla.
 
Mä oikeastaan ihmettelen miten vähän oon saanu vitutuskohtauksia vaikka välillä oon ihan umpi väsyny. Enenpi oon pelänny et tiputan vauvan väsyneenä. Joskus jos on palanu päreet niin oon laskenu vauvan pinnikseen ja kävelly viereiseen huoneeseen laskemaan kymmeneen.
Meillä ei myöskään vielä nukahdeta omaan sänkyyn vaan yleensä tissille mun viereen. Ja jos ei ole kunnolla syvän unen vaiheessa niin voi herätä kun siirrän pinnikseen. Pitäs aina olla malttia oottaa vähintään se 15min et on kunnon unessa ennen kuin siirtää. Meillä vaikeinta oli just 4-5kk kohdalla kun unirytmissä tuli muutos ja alkoi heräilemään aina kevyen unen vaiheessa. Nyt 6kk ja asia on jo vähän parantunut. Alkuyöstä vielä heräilee mut puolet yöstä nukkuu jo hyvin. Tänää alettiin harjoittelemaan sitä että oma sänky on ihan kiva paikka. Leikki äsken pinniksessä unirievulla ja tutilla mun lukiessa satua. Sit tuli väsy ja meni hermot. Nostin meidän sänkyyn tissille. Tätä aletaan nyt toistamaan päivittäin niin eiköhän sit jossain vaiheessa ala nukahtaa päikkäreille omaan sänkyyn. Kun se on saavutettu niin sitten yöunille treenaus. Mulla ei oo asian kanssa kiirettä. Jossain vaiheessa sitten siirrettävä omaan huoneeseen nukkumaan mut se ajatus taitaa ahdistaa enemmän mua kuin vauvaa :shy:

Kuukassius. Ootko kokeillu nukuttaa peiton tai pussukan sisällä? Meillä auttaa välillä kun sitten sänkyyn siirrettäessä ei tuu lämpötila ja pehmeys vaihtelua.
 
Mä oikeastaan ihmettelen miten vähän oon saanu vitutuskohtauksia vaikka välillä oon ihan umpi väsyny. Enenpi oon pelänny et tiputan vauvan väsyneenä. Joskus jos on palanu päreet niin oon laskenu vauvan pinnikseen ja kävelly viereiseen huoneeseen laskemaan kymmeneen.
Meillä ei myöskään vielä nukahdeta omaan sänkyyn vaan yleensä tissille mun viereen. Ja jos ei ole kunnolla syvän unen vaiheessa niin voi herätä kun siirrän pinnikseen. Pitäs aina olla malttia oottaa vähintään se 15min et on kunnon unessa ennen kuin siirtää. Meillä vaikeinta oli just 4-5kk kohdalla kun unirytmissä tuli muutos ja alkoi heräilemään aina kevyen unen vaiheessa. Nyt 6kk ja asia on jo vähän parantunut. Alkuyöstä vielä heräilee mut puolet yöstä nukkuu jo hyvin. Tänää alettiin harjoittelemaan sitä että oma sänky on ihan kiva paikka. Leikki äsken pinniksessä unirievulla ja tutilla mun lukiessa satua. Sit tuli väsy ja meni hermot. Nostin meidän sänkyyn tissille. Tätä aletaan nyt toistamaan päivittäin niin eiköhän sit jossain vaiheessa ala nukahtaa päikkäreille omaan sänkyyn. Kun se on saavutettu niin sitten yöunille treenaus. Mulla ei oo asian kanssa kiirettä. Jossain vaiheessa sitten siirrettävä omaan huoneeseen nukkumaan mut se ajatus taitaa ahdistaa enemmän mua kuin vauvaa :shy:

Kuukassius. Ootko kokeillu nukuttaa peiton tai pussukan sisällä? Meillä auttaa välillä kun sitten sänkyyn siirrettäessä ei tuu lämpötila ja pehmeys vaihtelua.

Oon kokeillu. Makuupussi toimi loistavasti 4kk alkaen mutta nyt on alkanu inhota sitäkin. Puskee jaloillaan sitä ylös koko ajan ja lopulta saa taitettua ittensä ulos sieltä kun nostaa varpaat korviin (ulos pussista) ja sit suoristaa ittensä. Ja nauraa päälle välillä, etenkin aamuyöstä xD vapaudenrajoitin. Nyt pelkään et se palelee öisin kun potkii peitot ja makuupussit pois..
 
Oon kokeillu. Makuupussi toimi loistavasti 4kk alkaen mutta nyt on alkanu inhota sitäkin. Puskee jaloillaan sitä ylös koko ajan ja lopulta saa taitettua ittensä ulos sieltä kun nostaa varpaat korviin (ulos pussista) ja sit suoristaa ittensä. Ja nauraa päälle välillä, etenkin aamuyöstä xD vapaudenrajoitin. Nyt pelkään et se palelee öisin kun potkii peitot ja makuupussit pois..

Meillä potkii kans ja herää heti jos peittoa laitan. Ne jalkaterälliset pökät on hyvät yöllä. Meillä kyllä terättömiä Muumi yökkäreitä. Ei varpaat ainakasn tunnu vilposelta.

Meilläki perhepedissä mun vieressä. Viihtyy kyllä aamusella pinniksessä kun käyn suihkussa ja petaan petiä. Yks ilta sain ekan 2h pätkän nukkumaan pinniksessä. Ite näin siinä ajassa jo painajaisia että mun murunen on kaapattu.
 
Nyt löyty vielä ruoka, joka ei sovi meijän typylle. (Hiton huono viikko ny menossa..) Kaura. Ja peruna lievästi myös. Molemmista lehahtaa naama punaseks. Muut 17 ruokaa on passannu hyvin, että sinänsä OK.
Parka on ku punainen oopperan kummitus xD

Ja joo, pitää pistää vaan terällisiä nykyään. Sukat vaikka ois lahkeen päällä ni ei pysy. Myöskin nää puolipotkarit pitää lukita bodyn alle tai nekin saadaan pois :D
 
Yölento :) Mua kiinnostaisi kuulla miten sun raskaus sujui 44-vuotiaana? Entä miten jaksat vauvan kanssa yöheräilyt jne..?

Me ollaan hankkimassa heti perään toista ja silloin olen väistämättä jo 44-45vuotias....

Kiitos, jos jaksat kertoa näistä!:notworthy
Raskaus sujui hyvin. Ehdin siis sinä aikana täyttää jo 45v. Olin paremmassa kunnossa kuin ennen raskautta. Supistelua oli paljon, mutta se johtui runsaasta lapsivedestä, ei iästä.
Vauva on tänään neljä viikkoa ja syö usein. Kerran on ollut jopa neljän tunnin väli, mutta yleensä 2-3h. Olen jaksanut ihan hyvin. Pari yötä on ollut hankalampia, kun söi pari tuntia lähes tauotta, mutta olen sitten nukkunut aamulla pidempään.

Palautuminen on ollut hidasta, mutta sekin varmaan johtuu enemmän sektiosta kuin iästä. Nuorena synnytin siis alateitse, jolloin palautuminen on tietenkin nopeampaa.

En koe, että ikä olisi ollut rasite tämän raskauden aikana. Ainoastaan raskautuminen oli hitaampaa kuin nuorena.

Synnytyksen jälkeen minulla on ollut nivelvaivoja, mutta niitä oli jo ennen raskautta ja nyt on palautunut mieleen, että oli myös esikoisen imetysaikana. Joten sekään ei taida olla iästä kiinni.

Jos siis parisuhde on kunnossa ja molemmat vanhemmat osallistuvat vauvan ja kodin hoitoon, ei ole mitään syytä, miksi tässä iässä ei voisi hankkia lapsia. Meillä ei taida aika riittää toiselle vauvalle, kun sektion jälkeen pitää odotella vuosi. Olisin sitten jo 47, joten nautin nyt tästä ihmeestä. Ja seuraavana toivottavasti lapsenlapsista.
 
Mä kyllä kans suutahdan. Just nukuttamiseen, jos mun pitää joku homma saada tehtyy sen jälkeen ku on nukahtanu. Ja sit ku ei nukahda niinku olin ajatellu, niin hermo menee. Ja koiraan kans. Se liikkuu ku mä liikun. Yölläkin ku nukutan vauvaa, ni koira havahtuu, et aha, toi on liikkeellä, mäkin kipaisen sit. Ja sen kynnet rapsuu lattioita vasten, ni vauva herää. Iltanukuttamisen mahdollisen vitutuksen mä oon ratkassu silleen, et oletusarvoisesti en pääse seuraamaan mitään telkkuohjelmaa klo 20-21 kokonaan. Ei sit vituta niin paljon ku niin käy. Sit jos nukahtaakin 10minuutissa, eikä herää puolen tunnin päästä, ni on vaan iloinen yllätys.

En mäkään vauvalle raivoo. Saatan kyllä sille sanoo napakammalla äänellä, vaikka ku kitisee ruokaa odotellessa et "Noni riittää". Se havahtuu seuraaman mitä mä teen ja kitinä yleensä loppuu.
 
Raskaus sujui hyvin. Ehdin siis sinä aikana täyttää jo 45v. Olin paremmassa kunnossa kuin ennen raskautta. Supistelua oli paljon, mutta se johtui runsaasta lapsivedestä, ei iästä.
Vauva on tänään neljä viikkoa ja syö usein. Kerran on ollut jopa neljän tunnin väli, mutta yleensä 2-3h. Olen jaksanut ihan hyvin. Pari yötä on ollut hankalampia, kun söi pari tuntia lähes tauotta, mutta olen sitten nukkunut aamulla pidempään.

Palautuminen on ollut hidasta, mutta sekin varmaan johtuu enemmän sektiosta kuin iästä. Nuorena synnytin siis alateitse, jolloin palautuminen on tietenkin nopeampaa.

En koe, että ikä olisi ollut rasite tämän raskauden aikana. Ainoastaan raskautuminen oli hitaampaa kuin nuorena.

Synnytyksen jälkeen minulla on ollut nivelvaivoja, mutta niitä oli jo ennen raskautta ja nyt on palautunut mieleen, että oli myös esikoisen imetysaikana. Joten sekään ei taida olla iästä kiinni.

Jos siis parisuhde on kunnossa ja molemmat vanhemmat osallistuvat vauvan ja kodin hoitoon, ei ole mitään syytä, miksi tässä iässä ei voisi hankkia lapsia. Meillä ei taida aika riittää toiselle vauvalle, kun sektion jälkeen pitää odotella vuosi. Olisin sitten jo 47, joten nautin nyt tästä ihmeestä. Ja seuraavana toivottavasti lapsenlapsista.

Kiitos Yölento :):notworthy

Missäpäin synnytitkään?
 
Mä oikeastaan ihmettelen miten vähän oon saanu vitutuskohtauksia vaikka välillä oon ihan umpi väsyny. Enenpi oon pelänny et tiputan vauvan väsyneenä. Joskus jos on palanu päreet niin oon laskenu vauvan pinnikseen ja kävelly viereiseen huoneeseen laskemaan kymmeneen.
Meillä ei myöskään vielä nukahdeta omaan sänkyyn vaan yleensä tissille mun viereen. Ja jos ei ole kunnolla syvän unen vaiheessa niin voi herätä kun siirrän pinnikseen. Pitäs aina olla malttia oottaa vähintään se 15min et on kunnon unessa ennen kuin siirtää. Meillä vaikeinta oli just 4-5kk kohdalla kun unirytmissä tuli muutos ja alkoi heräilemään aina kevyen unen vaiheessa. Nyt 6kk ja asia on jo vähän parantunut. Alkuyöstä vielä heräilee mut puolet yöstä nukkuu jo hyvin. Tänää alettiin harjoittelemaan sitä että oma sänky on ihan kiva paikka. Leikki äsken pinniksessä unirievulla ja tutilla mun lukiessa satua. Sit tuli väsy ja meni hermot. Nostin meidän sänkyyn tissille. Tätä aletaan nyt toistamaan päivittäin niin eiköhän sit jossain vaiheessa ala nukahtaa päikkäreille omaan sänkyyn. Kun se on saavutettu niin sitten yöunille treenaus. Mulla ei oo asian kanssa kiirettä. Jossain vaiheessa sitten siirrettävä omaan huoneeseen nukkumaan mut se ajatus taitaa ahdistaa enemmän mua kuin vauvaa :shy:

Kuukassius. Ootko kokeillu nukuttaa peiton tai pussukan sisällä? Meillä auttaa välillä kun sitten sänkyyn siirrettäessä ei tuu lämpötila ja pehmeys vaihtelua.
Mä oon nyt pari yötä nukuttanu makuupussiin, niin et jalat on siellä kokonaan mut kädet pussin päällä. Meillä on viilee sisällä, jos ulkona tuulee, ni vauvalla on aina jalat ja kädet kylmät. Viime yönä syötin vauvan niin, et nostin pussin kanssa syliin. Nukahti välittömästi sänkyyn ku laskin sen sinne takas pussissa. Oli siis sylissä vielä hereillä. Hyvä idis toi makuupussi pinniksessä!
 
Onko varmasti flunssaa ettei refluksia? Meillä oireet kun on pahana ni kuulostaa flunssaselta...yskii, aivastelee enempi, limanen, krohisee nielussa...
Noninoni! Terveiset lastenlääkäriltä! Mähän sit heti varasin ajan ku tuli täällä puheeksi. Et onkse refluksia vai onko keuhkoissa/korvissa jotain. Jaja, korvat ja keuhkot puhtaat, saatiin siis refluksi diagnoosi. Ihan selvä tapaus, ku vauva yski siellä. Lääkkeeksi gavisconia aina aterian jälkeen, ja 2-3 pvän kuureina. Me ei olla paha tapaus, mut toivottavasti yskä ja oksentelu loppuu. Ja se, et vauva herää aina 30-60 min kuluttua nukahtamisesta johtuu kans takaisinvirtauksesta. Mielenkiinnolla odotan, et näkeeks tänää jokun telkkariohjelman kokonaan...:happy112

Et kiitos vaan MS74 ja Eclipse! Ei oo turha palsta.:happy093
 
Noninoni! Terveiset lastenlääkäriltä! Mähän sit heti varasin ajan ku tuli täällä puheeksi. Et onkse refluksia vai onko keuhkoissa/korvissa jotain. Jaja, korvat ja keuhkot puhtaat, saatiin siis refluksi diagnoosi. Ihan selvä tapaus, ku vauva yski siellä. Lääkkeeksi gavisconia aina aterian jälkeen, ja 2-3 pvän kuureina. Me ei olla paha tapaus, mut toivottavasti yskä ja oksentelu loppuu. Ja se, et vauva herää aina 30-60 min kuluttua nukahtamisesta johtuu kans takaisinvirtauksesta. Mielenkiinnolla odotan, et näkeeks tänää jokun telkkariohjelman kokonaan...:happy112

Et kiitos vaan MS74 ja Eclipse! Ei oo turha palsta.:happy093
Hyvä että saitte diagnoosin ja refluksiin hoitoa! Jospa alkais helpottaa.
 
Noninoni! Terveiset lastenlääkäriltä! Mähän sit heti varasin ajan ku tuli täällä puheeksi. Et onkse refluksia vai onko keuhkoissa/korvissa jotain. Jaja, korvat ja keuhkot puhtaat, saatiin siis refluksi diagnoosi. Ihan selvä tapaus, ku vauva yski siellä. Lääkkeeksi gavisconia aina aterian jälkeen, ja 2-3 pvän kuureina. Me ei olla paha tapaus, mut toivottavasti yskä ja oksentelu loppuu. Ja se, et vauva herää aina 30-60 min kuluttua nukahtamisesta johtuu kans takaisinvirtauksesta. Mielenkiinnolla odotan, et näkeeks tänää jokun telkkariohjelman kokonaan...:happy112

Et kiitos vaan MS74 ja Eclipse! Ei oo turha palsta.:happy093
Hyvä kun syyllinen löytyi. Toivottavast lääke tehoaa nopsaan. :)
Meillä on sen takia tallentava digiboxi et käytännössä katotaan kaikki ohjelmat sieltä. Mies tekee kaksvuorohommaa niin siltä jäis muuten kaikki 9 ohjelmat väliin joka toinen viikko. Ja sit jostain syystä kaikki ohjelmat mitä haluu kattoo ni tulee samana päivänä ja samaan aikaan yleensä. Parempi ku menee boxille ni sit voi kattoo yhen per ilta. Me katotaan pitkälti poliisisarjoja yhdessä. Sit kummallakin on omat mitä kattoo sillon ku toinen ei oo kotoon boxilta pois. Mä oon tosin saanu äijän innostumaan kaikista rakennus ja pihaohjelmista :hello2 joten se kattoo myös ne. :grin
 
Ehdittekö ja jaksatteko te tosiaan katsoa telkkaria?!?! :eek: En muista että olisin yhtään ohjelmaa katsonut loppuun asti tämän 8 kuukauden aikana.. :rolleyes: No Possen aina äänitin mutta senkin katsoin nopeasti niin että tylsät kohdat kelasin pois että ehdin katsoa edes kivat kohdat. :grin Mutta mulla onkin tässä myös 10- ja 12-vuotiaat joiden mm kouluhommat vaatii valvomista ja jotka muutenkin toki tarvitsee vielä mun huomiota ja aikaa itselleen. Kyllä mulla luppoaika menee sitten paljon netissä. :grin Pätkittäin selaan sitä. Mihinkään ohjelmaan en ehdi ja jaksa syventyä.
 
Meillä toimi unipussi (= rauhoitti öitä ja helpotti nukuttamista) kun esikoinen oli muutaman kuukauden. Siis sellainen missä on yläosa paita/käsille hihat tai reiät, ja vyötäröstä alaspäin pussi. Vetskari niin et saa vaihdettua vaipan ilman et ipanan ottaa kokonaan pois pussista.

Esikoinen nukkui unipusseissa sinne asti kun alkoi kävellä / ei enää mahtunut isompaankaan unipussiin..
 
Muokattu viimeksi:
Ehdittekö ja jaksatteko te tosiaan katsoa telkkaria?!?! :eek: En muista että olisin yhtään ohjelmaa katsonut loppuun asti tämän 8 kuukauden aikana.. :rolleyes: No Possen aina äänitin mutta senkin katsoin nopeasti niin että tylsät kohdat kelasin pois että ehdin katsoa edes kivat kohdat. :grin Mutta mulla onkin tässä myös 10- ja 12-vuotiaat joiden mm kouluhommat vaatii valvomista ja jotka muutenkin toki tarvitsee vielä mun huomiota ja aikaa itselleen. Kyllä mulla luppoaika menee sitten paljon netissä. :grin Pätkittäin selaan sitä. Mihinkään ohjelmaan en ehdi ja jaksa syventyä.

Marituuli :) Mä en ehdi katsomaan tv-ohjelmia, koska yhtä ja samaa tuubaa. Joskus Possessa jotain katsottavaa, mutta harvemmin...
 
Lasten nukkumaanmenonaikaan en ole vuosiin telkkaria katsonut. Mut sen jälkeen kyllä. Jossain vaiheessa oli kiva, kun ysiltä lapset nukkui niin sai omaa aikaa ja vaikka kattoa telkkua. Olen aina ollu tarkka nukkumaanmenoajoissa, koska se vaikuttaa kaikkeen seuraavana päivänä, ja omat lapset suht vilkkaita ja unentarve suuri. Edelleen laitan 10- ja 12 vuotiaat ajoissa nukkumaan. Ja vauvan sitten vielä niin kyllähän siinä menee aikansa. Meilläkin siitä syystä tallennetaan ohjelmia.
 
Meneekö teillä miten usein hermo vauvaan? Järjellä tiedän kaiken asiaan liittyvän, mutta väsyneenä oon aivan raivona välillä kun toinen huutaa ja huutaa eikä nukahda. Kaikki testattu, ruuat, vaipat, mitälie, mut herää viimestää sänkyyn/vaunuun laskiessa. En vaan saa hillittyä sitä kiukkua väsyneenä, kun unta on tyyliin 3h viikossa prkl. Koiraparka saa sit kuulla kunniansa kans.. :( Oma vajavaisuus ja riittämättömyys alkaa valjeta todenteolla..

Edit: en siis vauvalle raivoo. Soseet heitin kyl kerran seinään, kun olin vauvan käyny laittaa leikkikehään toisessa huoneessa ja tulin siivoo keittiöö..

Kuukassius :) Tota pelännyt, kun monet siitä puhuu, mutta ei vaan hermot menneet, ihme kyllä!:p

Nyt jälkeenpäin mietin, että miten pystyi syöttämään kaikki yöt vauvaa (kerran laskin, että jopa 11 kertaa yössä, siis ihan koko ajan:wacky: Poika oli silloin jotain 4-6viikkoa ).

Nykyään poika syö enää noin 1-2 kertaa yössä :p

Koville alussa pistää, mutta se on onneksi väliaikaistalaughing6:happy:
 
Last edited by a moderator:
Me katsotaan se mitä katsotaan nettipalveluista, niin voidaan katsoa silloin kun sopii ja pistää tauolle kun tarvii. Ruudusta, Katsomosta, Areenasta. Ja imettäessä katson melkein aina Netflixiä. Oon katsonut läpi jo monta sarjaa, jotka oli aiemmin jääneet väliin. Sängyssä imettäminen on edelleen sellaista säätöä että helpompi nousta öisinkin ja imettää nojatuolissa, niin noita tunteja kyllä kertyy. Mut jos olis lisäks tässä muita lapsia niin eipä sitä varmaan ehtis.

En ylipäätään ymmärrä miten useamman pienen lapsen kanssa pärjää? Meillä on tekemistä jo tässä yhdessä eikä oo ees mitenkään vaativa lapsi. Oon miettinyt että oppiiko sitä vaan tehokkaammaks vai alkaako hyväksyä paremmin sen että kaikkea ei vaan ehdi? Tai ehkä yhdistelmä noita? Tai sit muut ihmiset on vaan niin paljon parempia tässä. Mä kyllä tiesin jo etukäteen ettei äitiys olis varsinaisesti mun vahvimpia alueita. Onneks toi tuntuu kasvavan ja kehittyvän ihan hyvin toistaseks sii huolimatta. Eilen oppi kääntymään selälleen. Sillä on hassu tekniikka, käyttää päätä painona. Niin söpöä. :)

Mulla meinaa myös välillä mennä hermot kun nukahtaminen osaa olla niin vaikeeta. Oon kyllä pystynyt hillitsemään itseni etten vauvalle raivoo, mutta varmasti se jotain vaistoo kumminkin. Vähän paska äiti -fiilis tostakin. :(
 
Takaisin
Top