Synnyttäneet --40+++

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja maria75
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Jestas kun tyttö on levoton,taitaa rota tai hampaat tai luonne vaivata kun ei pysy hetkeäkään paikoillaan vaan kiemurtaa koko ajan..:wacky:
I feel you, täällä kans käydään sellaisia nukuttamisralleja näiden kahden kanssa... Mies on joka toinen viikko iltavuorossa ja sillon tää on kyllä aikamoista :dead:
 
Omat kaverit on mullakin työelämässä tai heillä ei ole lapsia, mutta en silti tunne itseäni tällä hetkellä yksinäiseksi. En ole kerennyt käymään missään perhekahviloissa. Mulla tietty vaikuttaa se, että mieskin on kotona tällä hetkellä. Ollaan käyty Toivon kanssa tapaamassa muita foorumimammoja. Lisäksi käymme tapaamassa mummoa ja mun siskoa sekä miehen sukulaisia säännöllisesti. Omia kavereitakin nähdään välillä viikonloppuisin. Työkavereitakin ollaan käyty välillä moikkaamassa. Toivo viihtyy kyllä itsekseen, että en ole huomannut hänen kaipaavan muita lapsia kauheasti.
 
Omat kaverit on mullakin työelämässä tai heillä ei ole lapsia, mutta en silti tunne itseäni tällä hetkellä yksinäiseksi. En ole kerennyt käymään missään perhekahviloissa. Mulla tietty vaikuttaa se, että mieskin on kotona tällä hetkellä. Ollaan käyty Toivon kanssa tapaamassa muita foorumimammoja. Lisäksi käymme tapaamassa mummoa ja mun siskoa sekä miehen sukulaisia säännöllisesti. Omia kavereitakin nähdään välillä viikonloppuisin. Työkavereitakin ollaan käyty välillä moikkaamassa. Toivo viihtyy kyllä itsekseen, että en ole huomannut hänen kaipaavan muita lapsia kauheasti.

Maria75 :) En mäkään tunne oloa yksinäiseksi, koska oon aika erakkoluonne. Yksinäinen nyt sillä saralla, ettei ole ketään muita, jonka tuntisi, että on eka vauva tässä iässä:wink
:smiley-angelic008:joyful:

Pojan serkkuja on nähty, joista 4 on vielä pieniä, ihan leikkikavereita ovat vuoden päästä... :)

Ja mua tavallaan ärsyttää, kun luullaan paljonkin nuoremmaksi, kun oon:confused: Ei vanhaksi ollenkaan, ellei tiedä todellista ikää:smiley-ashamed004
 
Last edited by a moderator:
Esikoisesta olin todella yksinäinen äitiyslomalla. Olin juuri muuttanut naapurikaupunkiin ja yhteys vanhoihin kavereihin katkesi myös erilaisen elämäntilanteen takia, kellään muulla ei ollut lapsia. En osannut etsiä perhekahviloita tms. Olin kotona vauvan kanssa, joka nukkui suurimman osan päivästä. En ole eläissäni tehnyt niin paljon käsitöitä kuin tuona aikana. :D Olin pian uudestaan raskaana mutta mun oli pakko päästä aikuisten ilmoille ja töihin välillä, vaikkakin vain neljäksi kuukaudeksi. Esikoinen meni siis päivähoitoon ollessaan 11kk. Sit toinen syntyi ja olin kyllä edelleen yksin kotona mutta oli enemmän tekemistä kun oli vauva ja taapero. Toisesta olin vuoden kotona. Kolmas oli 11 kk kun menin töihin ja mies jäi kotiin tytön kanssa. Tällä kertaa mies haluaa olla kotona pidempään ja mä palaan jo töihin vauvan ollessa 8 kk (olen kuukauden töissä ja sit pidän kesäloman) ja mies on kotona reilu 4 kk.

Janna75 :) Kuullostaa siltä, että oot ollut oikeasti todella yksinäinen...Se on kumma, että harvat kehtaa myöntää asiaa:rolleyes:
 
En minäkään oloani yksinäiseksi tunne, päinvastoin. Nyt on ollut aikaa kutsua sellaisia kavereita kylään, joita en ole aikoihin nähnyt työkiireiden takia

Olisi vaan mukava, jos olisi joku tuttu, jolla olisi suurinpiirtein samanikäinen vauva, jotta voisi vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia. Ehtiihän tässä toki vielä, kun aletaan käydä esim puistoissa siellä tutustuu mukavasti toisiin äiteihin.
 
En minäkään oloani yksinäiseksi tunne, päinvastoin. Nyt on ollut aikaa kutsua sellaisia kavereita kylään, joita en ole aikoihin nähnyt työkiireiden takia

Olisi vaan mukava, jos olisi joku tuttu, jolla olisi suurinpiirtein samanikäinen vauva, jotta voisi vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia. Ehtiihän tässä toki vielä, kun aletaan käydä esim puistoissa siellä tutustuu mukavasti toisiin äiteihin.

Nyt sulla on monta tuttua,joilla on suht samanikäinen vauva-nimittäin me!:Heartred
Tule ehdottomasti mukaan kun nähdään,jos vain pääset.
Voit laittaa yv mulle tai kenelle muulle vain jos haluat.
Aika paljonhan me keskustellaan ööö kakasta ja toppavaatteista mutta kyllä me muustakin juorutaan.:laughing002
 
Mä oon välillä vähän yksinäinen, kun on pitkiä päiviä miehen ollessa töissä ja salilla. Mutta välillä taas oon onnellinen, että saa olla rauhassa. Ihme aaltoina menee. Pari ystävää on just saanu vauvat, joiden kanssa toki pidän yhteyttä ja yks ystävä saa helmikuussa mutta asuu ulkomailla. Mutta tuo meidän koira hieman hidastaa menohaluja. Se on niin nuori vielä ja tottunu siihen, että oon kotona paljon niin sen yksinolojen kanssa on vaikeeta ja se vähä sekottaa kämppää välillä :P Aktiivinen rotu myös, joten vähän haastava myös siksi tilanne. Rintarepulla hoitui päivälenkit tähän mennessä, nyt vähän haastavaa saada lasta talvivaatteissa siihen.. miten sen naamanki suojaus tuulelta..

Perhekahviloihin tai avoimiin päiväkoteihin en oo alueella menny, vaikka niit ois. Täytyy yrittää kävästä, jos osaan pukea muksun tuonne ulkoilmaan xD
 
KuuKassius,mulla on myös sama ongelma ton rintarepun kanssa Suomessa,et miten vauvan naaman saa tuulelta suojaan..
Tyttö viihtyis parhaiten naama menosuuntaan mutta joutuu nyt tyytymään naama muhun päin menoon. Olen laittanut extra kaulaliinan,repun päätuen takaa ja solminut sen vauvan kaulalle,silleen peittyy posket mutta huolehdin sit kuitenkin,et onko jo tukala tytölle.. Hankalaa!!
 
Mä oon välillä vähän yksinäinen, kun on pitkiä päiviä miehen ollessa töissä ja salilla. Mutta välillä taas oon onnellinen, että saa olla rauhassa. Ihme aaltoina menee. Pari ystävää on just saanu vauvat, joiden kanssa toki pidän yhteyttä ja yks ystävä saa helmikuussa mutta asuu ulkomailla. Mutta tuo meidän koira hieman hidastaa menohaluja. Se on niin nuori vielä ja tottunu siihen, että oon kotona paljon niin sen yksinolojen kanssa on vaikeeta ja se vähä sekottaa kämppää välillä :P Aktiivinen rotu myös, joten vähän haastava myös siksi tilanne. Rintarepulla hoitui päivälenkit tähän mennessä, nyt vähän haastavaa saada lasta talvivaatteissa siihen.. miten sen naamanki suojaus tuulelta..

Perhekahviloihin tai avoimiin päiväkoteihin en oo alueella menny, vaikka niit ois. Täytyy yrittää kävästä, jos osaan pukea muksun tuonne ulkoilmaan xD

Mee mukaan perhekahviloihin rohkeasti. Mulle ainakin tekee hyvää nähdä ja jutella ihmisten kanssa. Ja vielä kun on yhteistäkin juttua. Toki saahan muustakin puhua ku vauva-asioista.
Talvivaatteet saattaa ensin tuntua haastavilta. Itse suosin kerroksia. Niitä voi tarpeen tullen kotiinpäin lähtiessä jättää pukematta, jos liian kuuma. Osa käyttää paksuja toppapusseja, joissa voi vauva olla vähemmissä vaatteissa.
Rintarepussa voi vauvan laittaa kasvot itseensäpäin, jos vaan viihtyy. Jos on joku iso takki esim.miehen, voi pukea sen koko höskän päälle. Pitää kyllä olla iso takki. Mut sit ei tarvis pukea joka kerta niin paljon vauvalle vaatteita.
 
En minäkään oloani yksinäiseksi tunne, päinvastoin. Nyt on ollut aikaa kutsua sellaisia kavereita kylään, joita en ole aikoihin nähnyt työkiireiden takia

Olisi vaan mukava, jos olisi joku tuttu, jolla olisi suurinpiirtein samanikäinen vauva, jotta voisi vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia. Ehtiihän tässä toki vielä, kun aletaan käydä esim puistoissa siellä tutustuu mukavasti toisiin äiteihin.
Mä en myöskään tunne itseäni mitenkään yksinäiseksi:)! Meillä käy aika paljon vieraita ja on nyt alettu pojankin kanssa enemmän käymään kylissä ja mun työpaikallakin ollaan vierailtu. Perhevalmennuksessa tutustuttiin muutaman äidin kanssa, jotka saivat myös esikoisensa ja ollaan pidetty yhteyttä ja välillä tavattu:)! Seuraavan kerran tavataan pikkujoulujen merkeissä ja vauvat tietysti mukana:)! Välillä nautin olla ihan kaksin vauvan kanssa ja siksi onkin hyvä, että on myös niitä vapaita päiviä, ettei ole mitään muuta ohjelmaa kuin kotona möllöttämistä;)! :) Harmi kun en pysty osallistumaan teidän "etelän mammojen" kokoontumisiin, kun asutaan sen verta kaukana, muuten tultas kyllä hippulat vinkuen..:)!
 
Mulla käy kavereita tasaseen tahtii kylässä. Tällä vkolla käyny kolme ja illalla tulossa yksi. Kellään niistä ei ole vauvoja. Ei lapsia ollenkaan tai sitten on jo lapsenlapsia. Mutta siltikin. Nää päivät on jotenki "huijausta". En osaa yhtään asennoitua ja mun on vaikea löytää rytmiä. Vaikka kyllähän meille sellainen joku on muodostunut. Odotan vaan et työt alkaa ja "oikea" arki alkaa.

Kutsuin yhtä kaveripariskuntaa huomisillaksi istumaan ja syömään. Kaipaan sellaista, aikuisten seuraa, muutakin kuin vaan kahvittelua. Pelailua, naurua ja hauskanpitoa. Ja haluisin et vauva tottuu menee nukkuu kun on enemmän mölyä. Mutta nyt toi baby on menny huonosti nukkuu tällä vkolla. Alkoi vituttaa, et jos se sit ku on vieraita, ni huutaa 1,5 h, niin siinä jommaltakummalta jää fondue syömättä. Peruin sitte koko homman. Ja jatkan odottelua, kunnes poika on 12-v... Siis ei oo mitään muuta ku vauvavauvavauva. Kämppä on hirveen näköinen, lehdet on pihalla lumen alla, kesäkukkia ruukuissa... Yh.
 
Mäkin olin esikoisen syntyessä aika paljon itsekseni mut en tuntenut kyllä itseäni äitiyslomalla kovin yksinäiseksi silti - pikemminkin kaipasin jotain "järkevää" lisäpuuhaa kun tyttö oli suht helppo. Lenkkeilin paljon ja kävin perjantaisin meidän lähellä olevan avoimen päiväkodin muskarissa tytön kanssa. Toisaalta miehellä oli paljon pitämättömiä lomia, joten me päästiin myös reissaamaan perheenä Rukalle hiihtoreissuille yms. Muutaman kerran oltiin tytön kanssa mukana miehen työmatkalla "kaupunkilomalla". Se oli ihan siistiä - vaikka ne reissut ei niin halpoja ollut kun lipsahti monesti shoppaamiseksi :D

Nyt mulla on silleen erilainen tilanne (sen lisäks et on toka muksu), että mun äiti on eläkkeellä ja sillä on varmaan haaveena viettää paljon aikaa meidän kanssa kun ollaan kotona. Lisäks mä suorittelen jatko-opintoja yliopistolla sen minkä ehdin/jaksan/saan aikaiseksi...
 
Ei kyl kaikilta osin oo menny ihan putkeen tää kotiutuminen. Huomasin jo ti-iltana et mun kädessä oleva kanyylin reikä (siis se mistä mulle tiputettiin ma verta) turvottelee, näyttää ihan ärtyneeltä ampiaisen pistolta ja koko ranne on turvoksissa. Soitin ke Jorviin mut tää kanyylihaava on asia joka ei kuulu heidän jälkihoitoon - "mee päivystykseen tai terveyskeskukseen". Näytin eilen tytön ensineuvolassa rannetta th:lle ja se käski mennä terveyskeskukseen - siellä lekuri määräsi ihotulehdukseen antibiootin. Varmistin vaan et sopivat imettävälle. Ekan tabun otin ja heti illalla alko perkeleellinen kutina: mulle tuli nokkosihottumaa pakaroihin ja käsivarsiin. Enhän mä sitä kuuria uskaltanu jatkaa.. Oottelen tässä takaisinsoittoa terveysasemalta ja mietityttää, uskaltaako tässä toisenkaan antibiootin kanssa alkaa leikkimään vai paranisko toi kanyylipatti luonnostaan... Vittu.

Muuten tärkeimmät asiat on kyl menny hienosti. Eilen vajaan 4 vrk ikäisenä tyttö oli jo ylittänyt syntymäpainon 40 grammalla :)
 
En minäkään oloani yksinäiseksi tunne, päinvastoin. Nyt on ollut aikaa kutsua sellaisia kavereita kylään, joita en ole aikoihin nähnyt työkiireiden takia

Olisi vaan mukava, jos olisi joku tuttu, jolla olisi suurinpiirtein samanikäinen vauva, jotta voisi vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia. Ehtiihän tässä toki vielä, kun aletaan käydä esim puistoissa siellä tutustuu mukavasti toisiin äiteihin.
Joo ehdottomasti näin kuten Tähtipölyä sanoi, tervetuloa etelän mammojen kanssa keskustelemaan toppavaatteista ja kakasta :) :grin
 
Kyllä se antibiootin vaihto yleensä tehdään turvallisesti. Olen itse myös lääkeallergikko ja jos jollekin ablle tulee reaktio niin ei enää määrätä siihen sarjaan kuuluvia.
 
Mulla on kans tää äitiysloma totaalisen erilainen tilanne kuin aiemmissa. Mies on osittaisella hoitovapaalla taaperosta ja on siis töissä vaan 3 pvä viikossa. Mun äiti jäi eläkkeelle viikko sitten ja tulee varmaan viettämään aikaa meillä silloin tällöin. Ja kaiken lisäks mun veljenvaimo jää äitiyslomalle parin viikon päästä ja he asuu vaan kilometrin päässä meistä. :) Eli varmasti tulee olemaan seuraa eikä tarvii olla paljoa yksin kotona.
 
Nyt sulla on monta tuttua,joilla on suht samanikäinen vauva-nimittäin me!:Heartred
Tule ehdottomasti mukaan kun nähdään,jos vain pääset.
Voit laittaa yv mulle tai kenelle muulle vain jos haluat.
Aika paljonhan me keskustellaan ööö kakasta ja toppavaatteista mutta kyllä me muustakin juorutaan.:laughing002
Joo ehdottomasti näin kuten Tähtipölyä sanoi, tervetuloa etelän mammojen kanssa keskustelemaan toppavaatteista ja kakasta :) :grin

Tosi kiva olisi nähdä ja päästä vaihtamaan ajatuksia kakasta ja toppavaatteista ja toki muustakin
 
Takaisin
Top