Synnyttäneet --40+++

[Marituuli]

Tähti: Mulla oli vähän sama tilanne. Mutta kyse serkusta. Oli raskaana samaan aikaan kun odotin Eliasta. Jo ultrassa selvisi että hänen pojalla on niin vakava sydänsairaus että tuskin syntymän jälkeen kauan on elossa. Elias syntyi ensin ja hänen poika vähän sen jälkeen. Poika eli neljä päivää kunnes kuoli. Voin niin pahoin varsinkin koska oma poikakin oli sairas syntymän jälkeen ja jotenkin samastuin niin serkun suruun.. On ollut nyt vähän vaikea pitää yhteyttä molemmin puolin.. Mun täti eli serkun äiti ei ole Eliasta nähnyt vieläkään.. Ymmärsin et on vaikeaa nähdä koska oma samanikäinen lapsenlapsi kuoli. Joten tavallaan ymmärrän ystävääsi. Hänellä on surua ja on vaikea ehkä nähdä nyt vauvoja. Anna hänelle nyt aikaa. Tai laita vaikka se kortti. Ehdota tapaamista vaikka ilman sun vauvaa ensin. Kysy vaikka ihan suoraan jos se ahdistaa häntä. Yritä ymmärtää että vika ei ole sussa vaan siinä että hän menetti lapsensa ja on nyt vaikea nähdä muiden lapsia.

 

[Catlin]

Meillä myös mies pesee pyykkiä. Meillä jopa "omat" pesukoneet. Meil on kyl edelleen muutenkin kaikkea kahdet, kun kaks taloutta vasta yhdisty. Mut se mikä musta hauskaa on, et hänelä on oma pesukerta punasille pyykeille(?)

 

[Eclipse]

Huomasithan että bataatti on runsaasti tärkkelystä sisältävä? Vaikka luullaan että ei ole kuin peruna. Mä poistin nyt senkin pojan ruokavaliosta jos vaikka tärkkelys aiheuttaa kakan kovenemisen.

Juu tiedän kyllä kasvisten tärkkelysmäärät. Saralla ei ole vatsavaivoja joten en sen takia välttele tällä hetkellä kuin maissivelliä, josta tuli maha selvästi vähän kipeäksi. Mua lähinnä ärsyttää noiden täyteaineiden käyttö ja se, että tärkkelyksen määrä voi nousta päivässä suureksi, kun sitä tungetaan ihan joka paikkaan. Vähän sama kun jugurtit ja nykyään jopa kermat on täynnä vaikka mitä lisäshaibaa eivätkä enää ole sitä itseään. Itse moniallergikkona oon aika tuskastunut lukemaan sisällysluetteloita. Syön kyllä mitä sattuu mutta tiedän kyllä terveysvaikutukset. Tarkoitus olisi nyt lapsen myötä laittaa omaakin ruokavaliota kuntoon vähitellen.

 

[Tähti ★]

Tähti: Mulla oli vähän sama tilanne. Mutta kyse serkusta. Oli raskaana samaan aikaan kun odotin Eliasta. Jo ultrassa selvisi että hänen pojalla on niin vakava sydänsairaus että tuskin syntymän jälkeen kauan on elossa. Elias syntyi ensin ja hänen poika vähän sen jälkeen. Poika eli neljä päivää kunnes kuoli. Voin niin pahoin varsinkin koska oma poikakin oli sairas syntymän jälkeen ja jotenkin samastuin niin serkun suruun.. On ollut nyt vähän vaikea pitää yhteyttä molemmin puolin.. Mun täti eli serkun äiti ei ole Eliasta nähnyt vieläkään.. Ymmärsin et on vaikeaa nähdä koska oma samanikäinen lapsenlapsi kuoli. Joten tavallaan ymmärrän ystävääsi. Hänellä on surua ja on vaikea ehkä nähdä nyt vauvoja. Anna hänelle nyt aikaa. Tai laita vaikka se kortti. Ehdota tapaamista vaikka ilman sun vauvaa ensin. Kysy vaikka ihan suoraan jos se ahdistaa häntä. Yritä ymmärtää että vika ei ole sussa vaan siinä että hän menetti lapsensa ja on nyt vaikea nähdä muiden lapsia.

Kiitos Marituuli

 

[Catlin]

Sain lääkekuurin, kuume oli pahimmillaan 39,5 ja crp 94. Samaa jännitin itse ja luulen, että taitaa tuntua - 3 todella levotonta iltaa ollut tytöllä, semmosta vääntöä, ähinää ja poukkoilua... toivotaan, ettei teillä pojalle tulisi väänteitä.

Sulla oli sitten kunnon tulehdus. Kurjaa. Mul on kerran ollut tollanen paha kakkosen imetyksessä. Ja nyt tän vauvan kans pari lievempää, joista olen selvinnyt kotikonstein.

Vielä ei muuten antibioottikuuri näy pojassa. Mut nyt vasta eka pvä menossa.

 

[Myy75]

Hän taitaa olla se sama luodinkeksijä ex,josta olet kertonut aiemmin.. :) Vai onko niitä useampikin?

Pyykinpesulla olen muistaakseni tehnyt vaikutuksen vain yhteen mieheen. Ja kyllä hänet on täällä taidettu mainita Sinänsä älykkyysosamääränsä puolesta ihan älykäs yksilö, mutta moni käytännön homma vaan jotenkin muodostui aika vaikeaksi... Tai sitten hän nimenomaan oli strategisesti todella fiksu

 

[Myy75]

Tähti: Mulla oli vähän sama tilanne. Mutta kyse serkusta. Oli raskaana samaan aikaan kun odotin Eliasta. Jo ultrassa selvisi että hänen pojalla on niin vakava sydänsairaus että tuskin syntymän jälkeen kauan on elossa. Elias syntyi ensin ja hänen poika vähän sen jälkeen. Poika eli neljä päivää kunnes kuoli. Voin niin pahoin varsinkin koska oma poikakin oli sairas syntymän jälkeen ja jotenkin samastuin niin serkun suruun.. On ollut nyt vähän vaikea pitää yhteyttä molemmin puolin.. Mun täti eli serkun äiti ei ole Eliasta nähnyt vieläkään.. Ymmärsin et on vaikeaa nähdä koska oma samanikäinen lapsenlapsi kuoli. Joten tavallaan ymmärrän ystävääsi. Hänellä on surua ja on vaikea ehkä nähdä nyt vauvoja. Anna hänelle nyt aikaa. Tai laita vaikka se kortti. Ehdota tapaamista vaikka ilman sun vauvaa ensin. Kysy vaikka ihan suoraan jos se ahdistaa häntä. Yritä ymmärtää että vika ei ole sussa vaan siinä että hän menetti lapsensa ja on nyt vaikea nähdä muiden lapsia.

Huh, kauheaa tuokin ei pysty kuvittelemaan niitä tunnetiloja.

 

[Myy75]

Sulla oli sitten kunnon tulehdus. Kurjaa. Mul on kerran ollut tollanen paha kakkosen imetyksessä. Ja nyt tän vauvan kans pari lievempää, joista olen selvinnyt kotikonstein.

Vielä ei muuten antibioottikuuri näy pojassa. Mut nyt vasta eka pvä menossa.

Joo, niin se tais olla. Yritin ensin olla uskomatta, mutta mutsi sitten vähän suostutteli mut lauantaina päivystykseen ja sanoivat siellä, että hyvä, että tulit. Ja olihan olo tukala. Yäk, toivottavasti ei tarvii uudestaan sairastaa! Tai jatkuuhan tää kuuri ja oireiden tarkkailu nyt vielä. Nyt oon pystynyt huomattavasti jo vähentään kipulääkkeitä, niin ehkä sekin auttaa vauvan suhteen. Tänään vaikuttaa rauhallisemmalta. Toivotaan, ettei teille tuliskaan mitään. :)

 

[Tähti ★]

Hello Naiset! Miten ootte saaneet parisuhteen pidettyä kuosissa? Yölento/JustMom10 ?

Selvästi on haasteita parisuhteen saralla, kun on lapsi/lapsia....

Hyvin menee, mutta maailma todellakin muuttui heti lapsen synnyttyä

Hello! :) Haluaisin palata nyt takaisin tähän aiheeseen, Yölento jo vastasikin hienosti :)

Jos aihe ei ole hyvä, sanokaa

Eli täällä miehestä on tullut selvästi Isä- ja hän vahtii vauvaa haukan tavoin...

Eikä enää ei olla "nuoripari", seksi jäänyt taka-alalle... jne...

Vauva on meillä keskipiste kaikessa

Maailma on muuttunut, sitä on vielä
vaikea eritellä Mutta täydentää parisuhdetta

 

[Catlin]

Hello! :) Haluaisin palata nyt takaisin tähän aiheeseen, Yölento jo vastasikin hienosti :)

Jos aihe ei ole hyvä, sanokaa

Eli täällä miehestä on tullut selvästi Isä- ja hän vahtii vauvaa haukan tavoin...

Eikä enää ei olla "nuoripari", seksi jäänyt taka-alalle... jne...

Vauva on meillä keskipiste kaikessa

Maailma on muuttunut, sitä on vielä
vaikea eritellä Mutta täydentää parisuhdetta

Meillä siinä mielessä eri tilanne, että ei olla koskaan oltu kahdestaan vaan lapset kummallakin oli, kun tavattiin. Eli ei ole aikaa ennen lapsia. Vanhempia ollaan siis oltu jo useita vuosia. Mun esikoinen täyttää huomenna 12. Mutta toki nyt tää meidän eka yhteinen vauva vaikuttaa väistämättä ja on joitain muutoksia tuonut mukanaan. Niitä pieniä hetkiä keskenään yritetään kuitenkin jatkossakin järjestää. Meillä tärkeää on läheisyys, hellyys toisen asioista kiinnostuminen ja toisen kuunteleminen.
Ollaan oikeastaan oltu enemmänkin nyt yhdessä, kun vauva, jonka kanssa esim.käydä kävelyllä tms.puuhaa.

 

[Sirpa40]

Juu tiedän kyllä kasvisten tärkkelysmäärät. Saralla ei ole vatsavaivoja joten en sen takia välttele tällä hetkellä kuin maissivelliä, josta tuli maha selvästi vähän kipeäksi. Mua lähinnä ärsyttää noiden täyteaineiden käyttö ja se, että tärkkelyksen määrä voi nousta päivässä suureksi, kun sitä tungetaan ihan joka paikkaan. Vähän sama kun jugurtit ja nykyään jopa kermat on täynnä vaikka mitä lisäshaibaa eivätkä enää ole sitä itseään. Itse moniallergikkona oon aika tuskastunut lukemaan sisällysluetteloita. Syön kyllä mitä sattuu mutta tiedän kyllä terveysvaikutukset. Tarkoitus olisi nyt lapsen myötä laittaa omaakin ruokavaliota kuntoon vähitellen.

Mäkin vilkaisin eilen bataatti-kesäkurpitsa-pilttipurkin sisällystä, ekana mainittiin maissitärkkelys. Ookkeeiii... Sit kattoin sitä sisältöä, ni sen soseen päällä oli puolen sentin kerros jotain kirkasta nestettä. Öljyä? Yh. Mä meen bataattiosastolle Ens krral. Jos siel ei lue "bataatinkaltainen kasvirasvavalmiste", ni mä ostan.

 

[MS74]

Mäkin vilkaisin eilen bataatti-kesäkurpitsa-pilttipurkin sisällystä, ekana mainittiin maissitärkkelys. Ookkeeiii... Sit kattoin sitä sisältöä, ni sen soseen päällä oli puolen sentin kerros jotain kirkasta nestettä. Öljyä? Yh. Mä meen bataattiosastolle Ens krral. Jos siel ei lue "bataatinkaltainen kasvirasvavalmiste", ni mä ostan.

Monet kehuu myskikurpitsaa että masut kestäis paremmin. Onko jollain kokemusta? Sirpa millä sä alotat maistelut? Mä mietin sitä avokadoa ja myskikurpitsaa. Bataatti kans mutta en ehkä ekana. Marjoista mustikkaa vois testata.

 

[Myy75]

Monet kehuu myskikurpitsaa että masut kestäis paremmin. Onko jollain kokemusta? Sirpa millä sä alotat maistelut? Mä mietin sitä avokadoa ja myskikurpitsaa. Bataatti kans mutta en ehkä ekana. Marjoista mustikkaa vois testata.

Muistaakseni Pirkan jossain niissä luomupusseissa on myskikurpitsaa. En kyllä muista oliko niissä 6 kk vai mikä ikä niissä pusseissa, osassa hedelmiä on se 4 kk, niinku vissiin siinä sun syömässä päärynäsoseessa :) Mä en oo ite tehnyt sitä myskikurpitsaa, mutta ajattelin nyt jossain vaiheessa kokeilla.

 

[Titti]

Mäkin vilkaisin eilen bataatti-kesäkurpitsa-pilttipurkin sisällystä, ekana mainittiin maissitärkkelys. Ookkeeiii... Sit kattoin sitä sisältöä, ni sen soseen päällä oli puolen sentin kerros jotain kirkasta nestettä. Öljyä? Yh. Mä meen bataattiosastolle Ens krral. Jos siel ei lue "bataatinkaltainen kasvirasvavalmiste", ni mä ostan.

Joo, siihen on lisätty kasviöljyä (auringonkukka ja rypsi). Moniin valmiisiin vauvan kasvis- ja kasvislihasoseisiin on lisätty. Myös neuvolassa saatetaan neuvoa lisäämään vauvan omatekoiseen ruokaan rypsiöljyä, jos on painon nousun kanssa ongelmaa. Meillä esikoisella notkahti paino 1-vuotiaana hänen opittuaan kävelemään ja siloin saatiin ohjeeksi lisätä teelusikallinen rypsiöljyä ruokiin. Tuo bataatti-kesäkurpitsasose muuten sisältää kasviksiakin vain 50%...

 

[Kimaira]

Oliko se noin 3-4 v. sitten kun kaikkien huulilla oli tää Gullichsenin ihana avokadopasta.

Meidän esikoiselle avokado oli ihan superherkku aikanaan kun aloitettiin kiinteitä. Äijä oli tosi "innoissaan" kun tyttö väänsi sitten herkullista AVOKADOPASKAA... :D :D se ei vielä kestä _yhtään_ paskanhajua, alkaa heti kakoa.

 

[Titti]

Tohon öljyasiaan vielä palatakseni, käväisin THL:n sivuilla (https://www.thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/tietopaketit/imetys/lisaruokien-aloittaminen) ja siellä luki näin:

• kasvun turvaamiseksi soseisiin voidaan lisätä kasviöljyä

 

[tähtipölyä]

Mua on kehoitettu esikoisen kohadalla käytännössä joka kerta lisäämään öljyä ruokiin ja nyt viimeksi tytölle ehdotettiin sitä myös. Lapset kasvavat kyllä hienosti omalla käyrällään mutta ovat kevyehköjä molemmat. Mä en kyllä aina muista ruokia öljytä..

 

[tähtipölyä]

Tähti,meillä parisuhde muuttui lasten jälkeen/tähden syvemmäksi ja paremmaksi,ollaan oikeasti sitouduttu toisiimme.
Tosin meillä suhde ihan tosissaan koki kovia epäonnisten lapsettomuushoitojen takia ja asuttiin omissa kämpissäkin hetki,joten kovasti odotettu vauva-arki ei päässyt nakertamaan meitä.
Unta ja seksiä on vähemmän kuin ennen ja meteli kotona on päätähuimaava mutta me käytetään jokainen vauvoista vapaa minuutti meihin kahteen.:)

 

[Lettuhei]

Hei siskot! En ole aikoihin ehtinyt kirjoittaa enkä oikein lukeakaan kuin satunnaisesti. Kävi sellainen paska juttu, että mun sektiohaava tulehtui. Jouduin takaisin osastolle alle vuorokauden sisällä kotiutumisesta. Hassu juttu kun mun papereissa lukee joka paikassa että sektiohaava siisti. Ja se olikin tosi siisti, ei mitään punotusta ees mut jossain sisemmällä bakteerit jylläs. Kipee olin aina liikkeelle lähtiessä mut luulin että kuuluu asiaan. EIkä kukaan muukaan siitä mitään sanonut, sanottiin vaan että joo haava sattuu ja ei sille oikein mitään voi ja vouhotettiin vaan imetyksestä. Sit ekana yönä kotona sain delirium-kohtauksen ja sit kun viimeinkin sain nukuttua niin heräsin aamuyöllä kauheesta lammikosta järkyn hajuista nestettä. En tiedä miten kauan se oli siellä muhinut. Kuumetta mulla ei ollut missään vaiheessa mut tulehdusarvot ihan katossa. Tota on nyt sit hoidettu, eka osastolla tipassa ja sit kun tulehdusarvot laski normaaleiks niin oon käynyt tk:ssa haavahoidoissa joka toinen päivä. Tosi hitaasti tollanen paranee vaikka mitään tulehdusta siinä ei enää ole, mut onneks ei muuten pahemmin haittaa elämää eikä oo kipee, tuolla ramppaamiseen vaan menee aikaa ja vaivaa.

Jälkikäteen en yhtään ihmettele tota tulehdusta koska vaikka hoidin haavaa ohjeiden mukaan, suihkuttelin ja annoin ilmakylpyjä niin lähes koko muun ajan istuin nojatuolissa hautomassa sitä ja yrittämässä imettää. Jäi muutenkin melko paska fiilis osaston imetysohjauksesta vaikka yrityksen puutteesta niitä ei voi ainakaan syyttää. Koko ajan uusia ihmisiä tarttumassa nänniin ja tunkemassa sitä karjuvan vauvan suuhun. Sen sijaan imetyspolin täti oli ihana ja pikkuhiljaa rauhassa kotona opettelemalla me ollaan päästy käytännössä täysimetykselle. Mut täytyy sanoa et oli aika rankka alku tossa ja pitkään tuntui että imetys pilaa koko elämän. Olin jo jossain vaiheessa lopettamassa koska ei vaan ollu sen arvoista mut sit se jotenkin alkoikin sujua. Nyt en tiedä kumpaa pelkään enemmän, sitä että vauva lakkaa huolimasta tissiä vai sitä että se lakkaa huolimasta pulloa. Oon lukenut liikaa kauhutarinoita.Toivottavasti huolii jatkossakin molemmat.

Onneks vauvalla ei oo ollut mitään terveyshuolia koska näissä mun on ihan riittävästi. Tytsy on nyt 7 viikkoa ja kasvanut hienosti eikä paljoa itke. Nukkuu myös ihan kohtuu hyvin, herättää vain 2-3 kertaa yössä. Ainoo että välillä se on tosi vaikee saada nukahtamaan. Se menee helposti yliväsyneeksi ja sit se vaan sätkii ja huitoo eikåä nukahtamisesta tuu mitään. Oon päätellyt että sillä ei oo itsesäätelykykyä ja se ei osaa rauhoittua silloin kun pitäis. Ollaan nyt yritetty laittaa se väkisin nukkumaan kun se on ollut hereillä 1,5h, mutta usein siitä seuraa huutoa vaikka väsyy ja sit sitä pitää rauhoitella ikuisuus ennen kuin huitominen loppuu. Aluksi kapalointi auttoi mutta nyt se raivostuu siitä niin pahasti ettei enää raaskita yrittää. Tyttö on muutenkin hurjan jäntevä ja paljon liikkuva. Se ei koskaan ollut sellainen veltto vaan venkoili vastasyntyneenäkin tosi kovaa. Nosti päätä jo synnärillä ja nykyään sen niskaa ei varmaan enää pahemmin tarvis tukea kun pää pysyy niin vakaasti pystyssä. Yrittää myös vimmatusti ryömiä eteenpäin mut toistaiseksi sen eteneminen on sellasta todella hidasta könyämistä. Rinnalla on usein vaikeeta saada se oikeeseen asentoon kun tyttö yrittää ite auttaa kaikin voimin käsillä ja jaloilla. Pari viime viikkoa ollaan jo saatu myös hymyjä ja juttelua. Tosin eniten se juttelee ja hymyilee neuvolasta saadulle hymynaamataululle joka ollaan ripustettu hoitopöydän viereen. Että tosi henkilökohtaisia nää sen hymyt.

Mies on ollut ihan mahtava. Se pidensi isyysloman kolmeen viikkoon kun päädyttiin sektioon enkä tiedä miten olisin selvinnyt tossa vaiheessa yksin kun oli toi tulehduskin. Nyt se on ollut töissä jo melkein kuukauden, mutta töitten jälkeen ja viikonloppuna hoitaa vauvaa tosi paljon ja auttaa öisinkin minkä jaksaa. Ja se on luonnostaan loistava tässä vanhemmuudessa, juttelee ja leikkii tytön kanssa koko ajan ja laittaa automaattisesti vauvan etusijalle kaikessa. Mulla on tässä paljon enemmän sulattelemista ja opettelemista ja äidinrakkaus on kehittynyt vasta tässä hiljalleen vauvaa hoitaessa, kun miehellä se tais tapahtua ensisilmäyksellä. Eikä mulla vieläkään oo sellasta etten esim pystyis ihan hyvin jättämään vauvaa pariksi tunniksi miehen hoivaan kun mulla on asioita. Oon alkanut käydä kuoroharkoissakin jo. Mä pystyn paremmin olemaan vauvalle läsnä kun saan välillä hengähdystaukoja.

Mut sellasta. Anteeksi tää omanapaisuus, pitää ajan kanssa lukea ketju läpi että oon vähän paremmin kartalla siitä mitä kaikille kuuluu. Nyt tytsy taitaa heräillä tuolla.

 

[Titti]

Lettuhei, onpas sulla ollut rankka alku äitiyteen. Kaikki sympatia sinne!