Synnyttäneet --40+++

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja maria75
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Huh aika raju tilanne, mutta kuten sanottu - vaikutat hyvin vahvalta ja sitähän sä oletkin. Tuutte pärjää aivan varmasti ja kevyempi olo kun se on poissa. Hyvä, että turvaverkot pelaa myös! Tsemppiä ja voimia! Kyllä se hoitajakin löytyy vielä!
Pärisyttäminen on aika parantavaa <3
 
Anteeks, mutta toi sinisilmäsyys alkoi naurattamaan. Jollain alalla toi voi toimiakin, mutta oikeasti hyvin harvalla nykypäivänä. Meillä ei ole kukaan saanut palkankorotuksia vuosiin, koska yt:t on joka vuosi. Meillä on periaatteessa ylityökielto, mutta varastointi ja kuljetusalalla työpäivät on niin vaihtelevia, että niitä tulee pakolla. Se kun ei ole työtä, jota voi jatkaa seuraavana päivänä, vaan kaikki asiakkaan päivän aikana tekemät tilaukset on saatava matkaan samana päivänä. Välillä on päiviä tai vuodessa kausia jolloin on hiljaista, mutta sesonkiaikoina jokaisen on venyttävä, jotta hommat saadaan tehtyä. Suomessa kuljetuskustannukset on suuria, valtio verottaa sitä rankasti ja kilpailu on kovaa. Tällä alalla ei ole suuria palkkoja kuin pomoilla. Ja kyllä ne on yrityksen asiakkaat jotka vaativat että ylitöihin on venyttävä heidän yllättävienkin tilausmuutosten takia eikä kaikki ole kiinni vain työnantajastani. Tällä alueella on erittäin vähän töitä tarjolla, joten työpaikasta on pidettävä kiinni. Mielummin mä olen kunnon duunarin maineessa kuin lusmuilen kitisemässä kaikesta.

Eclipse :) Siksi ehdotinkin, että vaihda alaa, kun valitit, ettei alasi sovellu ollenkaan lapsiperheelle :) Se on totta, että töistä on pidettävä kiinni ja nyt niitä ei paljon ole tarjolla, ja työttömiä on paljon.

Mutta voin vakuuttaa, ettei jokaisessa työpaikassa ole lamasta huolimatta YT:tä ja ylityökieltoa. Olen töissä teidän asiakkaalla, ( vaikkemme kumpikaan tiedä toistemme firman nimeä) , ja sillä ei ole nyt merkitystäkään. Olen myös suuryrityksessä, Suomen konttorilla. Meillä menee lujaa, valtio ei verota rankasti! Jos painaisin ylitöitä, kun muut sitä eivät tee, niin varmasti mua pidettäisiin sinisilmäisenä ja luultavasti palkankorotus jäisi saamatta, tai ne vuosittaiset bonusrahat!

Tarkoitan vaan, että ei joka alalla ole samanlaista työmentaliteettia, josta valitit aiemmin :)

Tsemppii :)
 
Sirpa :) Kovilla olet, harmi, ettei miehestä sitten ollutkaan isäksi. Voimia!!:Heartred
 
Alan vaihto yli nelikymppisenä ei ole niin yksinkertaista. Vaikka kouluttautuisikin ja olisi sitten pätevä, ilman työkokemusta vaikea saada työpaikkaa, kun työttömänakin on päteviä, joilla on monen vuoden kokemus lisäksi. Siinä on vaikea kilpailla paikoista.Tilanne on aika kova tällä hetkellä. Siksi on varmempaa pitää kiinni työpaikasta, jos sellainen on.
 
Alan vaihto yli nelikymppisenä ei ole niin yksinkertaista. Vaikka kouluttautuisikin ja olisi sitten pätevä, ilman työkokemusta vaikea saada työpaikkaa, kun työttömänakin on päteviä, joilla on monen vuoden kokemus lisäksi. Siinä on vaikea kilpailla paikoista.Tilanne on aika kova tällä hetkellä. Siksi on varmempaa pitää kiinni työpaikasta, jos sellainen on.

Catlin :) Mä vaihdoin alaa tasan 40vuotiaana! Siinä on kova työ opetella kaikki aivan nollasta ja alussa palkka ei välttämättä päätä huimaa.

Mutta, kun olet oppinut hommat, niin näytät kyntesi, niin taivas aukeaa :) Sain kahden vuoden sisällä 5 kertaa palkankorotuksen ja kolmantena vuonna loistavan työtarjouksen kilpailijalta! Palkka nousi reippaasti, ettei sen takia tarvitse tehdä ylitöitä :) Olen onnellinen, että jätin alan, jossa työntekijä oli vaan numero, orja - ylityönpainattaja.

Homma vaatii uskallusta, sekä suunnitelmallisuutta! Etsi erikoinen ala, selvitä, että missä menee hyvin lamasta huolimatta. Ole valmis lähtemään pohjalta ja sitoudu oppimaan, vaikka olisi vaikeaa. Tutustu työtovereihin aidosti, saat apua ja mahdollisesti suosituksia, kun seuraava paikka on avoinna, joko omassa yrityksessä, tai kilpailijalla omalla alalla. Ole valmis muuttamaan, mikäli tilanne sitä vaatii.

Helppoa ei se ole, mutta ONNISTUU!!! :)

Mikäli oma asenne ei ole kohdallaan, aina voi "maata tulessa" ja olla tyytymätön.
 
Upeaa Tähti-73, että sulla on onnistunut tuo! Oot tehny töitä sen eteen. Oliko yhtään samantyyppinen ala vai täysin eri? Opiskelitko vai opitko töissä?
 
Vaikka kouluttautuisikin ja olisi sitten pätevä, ilman työkokemusta vaikea saada työpaikkaa, kun työttömänakin on päteviä, joilla on monen vuoden kokemus lisäksi. Siinä on vaikea kilpailla paikoista.Tilanne on aika kova tällä hetkellä. Siksi on varmempaa pitää kiinni työpaikasta, jos sellainen on.

Catlin :) Vielä tähän, että kyllä 40- vuotiaana yleensä on paljonkin jo kertynyt työkokemusta! Mulla ainakin oli jo 17vuotta työkokemusta kertynyt, vaikka ei päivääkään uudelta alalta.

Kun sulla on hyvät työtodistukset aiemmista työtehtävistä, niin se kertoo työnantajalle paljon siitä, minkälainen henkilö olet ja minkälainen sinusta tulee, kun opit työt ja kehityt! :)

Työkokemuksen puute on vain nuorten ongelma työnhaussa :)
 
Upeaa Tähti-73, että sulla on onnistunut tuo! Oot tehny töitä sen eteen. Oliko yhtään samantyyppinen ala vai täysin eri? Opiskelitko vai opitko töissä?

Catlin :) Täysin eri ala, nollasta aloitin. Itse opin työn, kun paikan sain. Tosin nuorena reilut 20-vuotta sitten olen käynyt alan koulutuksen, mutta tutkinnon iällä ei ollut työnantajalle merkitystä.

Kyllä se onnistuu keneltä vaan, en ole poikkeus :)
 
Mulla on se käsitys, että työnantajat haluavat, et työkokemusta on just nimenomaan siltä alalta ja jopa siitä työtehtävästä. Se, et kokemus on jostain muulta alalta ei merkkaa mitään. Homma pitää osata.
Mut ehkä olen väärässä ja turhan pessimistinen.:banghead:
 
Huomentapäivää. Yksinhuoltaja täällä. Äijä muutti pois viikonloppuna. Se sanoi viime vkolla, ettei hän haluakaan hoitaa vauvaa tammi-maaliskuuta. Me tehtiin 4vkoo sitten hakemukset kelalle osittaisesta vanhempainvapaasta, eli oltais oltu vuoroviikoin himassa ja töissä kolme kk. Mun on pakko mennä tammikuussa töihin ja pelastaa mitä pelastettavissa on. Asiakkaat on jo kuukauden ventannu et tuun töihin, kun niille luvattiin et palaan joulukuun alussa töihin. Eikä kaikki ole siitä tykännyt.

Jep. Ja mies tosiaan voi päättää noin milloin vaan ja vetää maton alta, kolme viikkoa ennen mun töihin paluuta. Mä oon hulluna nyt ettiny lapsenhoitajaa edes pariksi päiväksi viikossa. Kunnaliseen ei oteta alle 9kk, mun vauva nyt reilu 5kk.

Se oli mulle viimeinen niitti. Heitin äijän pihalle. Se on kiusannu, vittuillut, kiristäny ja uhkaillu mua viimeiset kuukaudet, ja mä oon miettiny, et kestän siihen kunnes poika menee hoitoon. Äijä löysikin kämpän tosi äkkii ja nyt on veks. 90% mun kavereista on sitä mieltä, ettei se tuu pitää yhteyttä poikaansa, ja mä oon samaa mieltä.

Ettekä voi uskoa mitä kaikkea muuta tässä on käyny ilmi. Herranjumala. Tässä kirjoitan jäävuorenhuipusta. Taas kerran tuli todistettua, että totuus on tarua ihmeellisempää, aina. Ja, tuli myös todistettua, että mä oon helvetinmoinen noita-akka: kaikki mun kutinat on taas pitäneet paikkansa.

Rahasta en viitti edes kirjoittaa. Ei meillä ois tullu kuuloonkaan, et mies ois osallistunu palkatun lastenhoitajan kustannuksiin, et mä pääsen töihin. Osittain sen rahan takia se vanhempainvapaan peruikin. Oitais ehkä voitu miettiä finanssiasiat toisin (lue: mä oisin maksanut enempi, vaikka olisin ollut saman verran töissä kuin äijä), mut mä en ehtiny edes ajattelee sellaisia kun ilmoitin et jos mua aletaan kiristää ja uhkailee niin lukot vaihtuu täs talossa sit huomenna. No, lukkojen vaihto ois maksanu 660€, säästin sen vauvahoitoon.

Mut joo, syvällä kusessa oon, jos hoitajaa ei löydy. Tässä vauva-projektissa on toteutuneet kaikki, aivan kaikki, uhkakuvat. Mun stressitila on sellainen, etten oo päiviin pystyny syömään mitään. Raskauskilot karisee näinkin.

Mut sellainen juttu on käyny, et vauva on tän viikon nukkunu, syöny ja naureskellu ja kaikki on tapahtunu melkeen kellon tarkkuudella. Se on oppinu pärisyttää huulia ja sitä tehdään nyt kilpaa päivät pitkät. Eli ilmeisesti täältä talosta on jännitteet hävinny ja ilma raikastunu kun se paskaläjä häipyi tosta sohvalta. Vaan enpä ajatellu tosissani et jäisin yksin 5kk vauvan kanssa. Enkä vieläkään tajuu kuinka joku voi jättää noin pienen, oman poikansa.

Ja niinkuin monesti ennenkin, mun ystävät on turvaverkkoineen paikalla. Uusivuosi juhlitaan meillä, se tulee olemaan potenssiin 10 kivempi kuin vuosi sitten. Ja joulua se kusipää ei onnistu pilaamaan meiltä. Broidi tuo kuusen meille ja oon siivoillu ja leiponu mitä oon pystyny. Eikä me joulua tietenkään kahdestaan olla.

Hyvää joulua siskot :santa ! Nauttikaa perheistänne kun voitte!
Huh Sirpa... Olen pahoillani puolestasi :Heartred samaan aikaan aistin susta ja teistä pojan kanssa, että te pärjäätte :Heartpink Uskon, että pistät asiat hoitumaan. Ymmärrän mietteet, että on käsittämätöntä, miten toinen voi noin vaan lähteä. Ei ymmärrä. Mutta toisella ei selvästi ole kaikki ihan balanssissa. Ja tällä en siis tarkoittanut kaveria puolustella, vaan tarkoitin sitä, että kaikki ei voi olla ok, jos noin kurjasti ja itsekkäästi käyttäytyy.

Ihanaa, että joulut ja uudet vuodet ovat järjestyksessä - niistä syntyy molemmista varmasti lämpimiä muistoja, vaikka pitää hyväksyä sekin, että samalla tilanne voi tuntua oudoltakin. Te pärjäätte, varmasti, muista käyttää turvaverkkosi apua! Älä yritä kaikkea yksin. Paljon voimia ja jaksamista ja tunnelmallista joulunaikaa. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta keskity juuri siihen ihanaan pieneen päristelevään poikaan, olet sille kaikkein tärkein :Heartred
 
Muokattu viimeksi:
Huomentapäivää. Yksinhuoltaja täällä. Äijä muutti pois viikonloppuna. Se sanoi viime vkolla, ettei hän haluakaan hoitaa vauvaa tammi-maaliskuuta. Me tehtiin 4vkoo sitten hakemukset kelalle osittaisesta vanhempainvapaasta, eli oltais oltu vuoroviikoin himassa ja töissä kolme kk. Mun on pakko mennä tammikuussa töihin ja pelastaa mitä pelastettavissa on. Asiakkaat on jo kuukauden ventannu et tuun töihin, kun niille luvattiin et palaan joulukuun alussa töihin. Eikä kaikki ole siitä tykännyt.

Jep. Ja mies tosiaan voi päättää noin milloin vaan ja vetää maton alta, kolme viikkoa ennen mun töihin paluuta. Mä oon hulluna nyt ettiny lapsenhoitajaa edes pariksi päiväksi viikossa. Kunnaliseen ei oteta alle 9kk, mun vauva nyt reilu 5kk.

Se oli mulle viimeinen niitti. Heitin äijän pihalle. Se on kiusannu, vittuillut, kiristäny ja uhkaillu mua viimeiset kuukaudet, ja mä oon miettiny, et kestän siihen kunnes poika menee hoitoon. Äijä löysikin kämpän tosi äkkii ja nyt on veks. 90% mun kavereista on sitä mieltä, ettei se tuu pitää yhteyttä poikaansa, ja mä oon samaa mieltä.

Ettekä voi uskoa mitä kaikkea muuta tässä on käyny ilmi. Herranjumala. Tässä kirjoitan jäävuorenhuipusta. Taas kerran tuli todistettua, että totuus on tarua ihmeellisempää, aina. Ja, tuli myös todistettua, että mä oon helvetinmoinen noita-akka: kaikki mun kutinat on taas pitäneet paikkansa.

Rahasta en viitti edes kirjoittaa. Ei meillä ois tullu kuuloonkaan, et mies ois osallistunu palkatun lastenhoitajan kustannuksiin, et mä pääsen töihin. Osittain sen rahan takia se vanhempainvapaan peruikin. Oitais ehkä voitu miettiä finanssiasiat toisin (lue: mä oisin maksanut enempi, vaikka olisin ollut saman verran töissä kuin äijä), mut mä en ehtiny edes ajattelee sellaisia kun ilmoitin et jos mua aletaan kiristää ja uhkailee niin lukot vaihtuu täs talossa sit huomenna. No, lukkojen vaihto ois maksanu 660€, säästin sen vauvahoitoon.

Mut joo, syvällä kusessa oon, jos hoitajaa ei löydy. Tässä vauva-projektissa on toteutuneet kaikki, aivan kaikki, uhkakuvat. Mun stressitila on sellainen, etten oo päiviin pystyny syömään mitään. Raskauskilot karisee näinkin.

Mut sellainen juttu on käyny, et vauva on tän viikon nukkunu, syöny ja naureskellu ja kaikki on tapahtunu melkeen kellon tarkkuudella. Se on oppinu pärisyttää huulia ja sitä tehdään nyt kilpaa päivät pitkät. Eli ilmeisesti täältä talosta on jännitteet hävinny ja ilma raikastunu kun se paskaläjä häipyi tosta sohvalta. Vaan enpä ajatellu tosissani et jäisin yksin 5kk vauvan kanssa. Enkä vieläkään tajuu kuinka joku voi jättää noin pienen, oman poikansa.

Ja niinkuin monesti ennenkin, mun ystävät on turvaverkkoineen paikalla. Uusivuosi juhlitaan meillä, se tulee olemaan potenssiin 10 kivempi kuin vuosi sitten. Ja joulua se kusipää ei onnistu pilaamaan meiltä. Broidi tuo kuusen meille ja oon siivoillu ja leiponu mitä oon pystyny. Eikä me joulua tietenkään kahdestaan olla.

Hyvää joulua siskot :santa ! Nauttikaa perheistänne kun voitte!

Mä itken täällä tätä lukiessa. Parempi varmasti että lähti mutta kurjaa kun oot siellä ihan lirissä. Ootko MLL:n kautta koittanu? Onko teidän kaupungissa muita tahoja? Laita MOL:n sivulle? Pystytkö ottaa pojan mukaan töihin jos pakko?

Jaksamista haleja ja nyt keskityt rauhottumiseen Joulun alla. Poika ei vielä ymmärrä joulua mutta tarvii sua ja sinä poikaa. Kyllä te pärjäätte! Ja sun tarvii syödä ja levätä!!!!
 
Hassua, miten sitä elää teidän mukana, vaikka ei ole koskaan tavannut... Sirpa, olet ajatuksissani. Täältä saa ideoita ja tukea, jos tarvitset.
 
Mulla on se käsitys, että työnantajat haluavat, et työkokemusta on just nimenomaan siltä alalta ja jopa siitä työtehtävästä. Se, et kokemus on jostain muulta alalta ei merkkaa mitään. Homma pitää osata.
Mut ehkä olen väärässä ja turhan pessimistinen.:banghead:

Catlin :) Jos työtehtävä sivuuttaa sun aiempaa työkokemusta, ei alalla ole merkitystä. Siitä voi helposti vaihtaa alaa, opettelemalla uuden alan :)

Mutta esimerkiksi kaupan kassalta saadusta työkokemuksesta ei tosiaan ole hyötyä, mikäli haet teknisen kaupan Insinöörin tehtävään. Lähinnä sitä yritän sanoa :)
 
Sirpalle voimia!

Reissusta palattu ja menkatkin alkoi vikana lomapäivänä:)
Ikinä ei oo näin kauaa olleet poissa, 6,5 kk. Ikä vai sektio?

Reissu meni hyvin. Uitiin syötiin ja rusketuttiin mutta nyt on koko porukka virustaudin kourissa, yskää ja korkeaa kuunetta :(
 
Sirpalle voimia!

Reissusta palattu ja menkatkin alkoi vikana lomapäivänä:)
Ikinä ei oo näin kauaa olleet poissa, 6,5 kk. Ikä vai sektio?

Reissu meni hyvin. Uitiin syötiin ja rusketuttiin mutta nyt on koko porukka virustaudin kourissa, yskää ja korkeaa kuunetta :(

JustMom :) Hienoa, että reissu meni ihanasti ja olette turvallisesti takaisin Suomessa.

Pikaista parantumista koko porukalle :)
 
Voi Sirpa, tosi kurjaa että äijän kanssa meni noin. Tosi kusipäistä käytöstä tosiaan. Peukut pystyssä että saat lapsen hoidon järjestymään jotenkin, se tossa taitaa olla tällä hetkellä pahinta. Mulla ei oo epäilystäkään ettettekö te pojan kanssa pärjäisi ja äijää jäät tuskin tässä vaiheessa kauheesti kaipaamaan kuin korkeintaan lapsenvahtina. Mut kokonaisuutena varmasti hirvee pettymys ja oon tosi pahoillani sun ja pojan puolesta siitä miten teidän ydinperheelle kävi ton ketkun takia.
 
Sirpa :) Mies tosiaan vaikuttaa epävakaalta, mitä jos hän tarvitsisi jonkinlaista apua!? Voiko miehille tulla synnytyksen jälkeinen masennus tms..oire? Aina vaan puhutaan naisista.

Koita rauhoittua ja pitää jalat maassa. Mies voi tulla toisiin ajatuksiin, kun tilanne hälvenee ja saa ajatuksensa koottua:happy: Ehkä hän on pian ulko-ovella ruusujen kera.

Mutta kivirekeä ei kannata alkaa uudelleen raahata perässä, jollei hän saa itseään balanssiin, mistä syy epävakauteen sitten johtuukaan...

Monasti ihmiset tuppaa vaatimaan täydellisyyttä kumppanilta. Kuitenkin ihan jokainen on epätäydellinen, inhimillinen ihminen. Kukaan mies ei ole täydellinen unelmien prinssi.

Toivotaan, että tilanne selkiytyy pian ja onneksi sulla on turvaverkkoja :) :Heartblue
 
Noniin :eek: Tääl on opittu siirtymään paikasta A paikkaan B pyörimällä. :grin Vielä ei ole kunnon ryömimisen tai konttauksen elkeitä mutta siirtymään pääsee. Nyt ei enää auta jättää leikkimatolle esim vessa käynnin ajaksi vaan on laitettava sitteriin. Mulla on oottamassa puinen leikkikehä joten täytyy se kasata jouluhulabaloon jälkeen. Siihen uskaltaa sit jättää tytön vähäksi aikaa vahtimatta.
 
Oon ehkä tyhmä mut miksei voi jättää leikkimatolle? Vai onko teillä kylmät lattiat? Mä jätän vauvaa kyllä matolle vaikka se kääntyykin aina välillä selälleen tai pyörii akselinsa ympäri. Selällään se ei kyllä vielä osaa kääntyä joten ei pääse kauas. :D Mut ei kai sunkaan vauva kovin nopeasti etene? Mä jätän muutenkin vauvaa sinne tänne, esim ihan vaan lattialle. Meillä on lattialämmitys niin se on mukava sille.

Musta jotenkin tuntuu, että vauvalla on alkanut joku eroahdistuskausi. Voiko olla?? Se ei ole vielä edes 3,5kk. Mut se tuijottaa mua koko ajan, mieskin kommentoi sitä kun sen sylissä vaan katselee mua kohti. Ja esim kaupassa kun se on vaunuissa eikä hetkeen näe mua kun esim haen jotain parin metrin päästä hyllystä niin se hätääntyy ja alkaa huutaa. Kotona se sentään vielä on ihan rauhassa jonkin aikaa vaikken oliskaan samassa huoneessa. Se myös raivoaa rinnalla koko ajan, mikä on aika hajottavaa.
 
Takaisin
Top