Suurperheellisten pulinapalsta <3

[*Aliisa*]

Tuo on kyllä ison perheen hyviä puolia, että lapset tuntuu oppivan sitä oma-aloitteisuutta vähän huomaamattakin, kun katsovat isommista mallia ja haluavat pysyä perässä. Just tollaset välipalan valmistamiset ym. meillä ainakin mennyt niin, ettei ekat lapset oppineet niin pienenä kun nämä viimeisimmät. Itse oon myös rennompi, että voin antaa 2-vuotiaan pilkkoa mun kanssa vaikka kurkkua toisin kuin ensimmäisten lasten kohdalla.

Meillä on tehty paljon remonttia, ja erityisesti tämä kohta 3 -vuotias on aina seurailemassa tarkasti mitä tapahtuu, sekä saa käyttää valvotusti vasaraa ja poraa. Osaakin jo hakata naulan suoraan paremmin kuin minä ja ruuvata poralla ruuvin :D

 

[Oreo]

Näitä lukiessa tuntuu, että meidän lapset on ihan pullamössöjä
Ei osata käyttää työkaluja, ekaluokkalainen on tosi kömpelö leivän voitelussa ja pyörällä ei osaa ajaa, eikä kumpikaan koululainen osaa uida, vaikka vanhempi täyttää jo 10v.
Ja ei todellakaan passata eikä hyysätä.

Oon alkanut miettiä, että voiko johtua noista nepsyjutuista
Tollasissa ns.koulutaidoissa ei ole vikaa. Poika oppi lukemaan 4 vuotiaana ja kirjoitti lyhyitä satuja 5v:nä.
Samoin esikoinen luki ennen eskari-ikää jo aika sujuvasti ja yhdessä kirjoittivat tarinoitaan. Matikassa on molemmat hyviä ja ekaluokkalainen tekee joka tunnilla lisätehtäviä kun ehtii ennen muita.
Mutta sitten tollanen kaikki fyysinen tulee perässä.
Ei riitä kärsivällisyys mihinkään opetteluun ja ei vaan aukea

 

[*Aliisa*]

Näitä lukiessa tuntuu, että meidän lapset on ihan pullamössöjä
Ei osata käyttää työkaluja, ekaluokkalainen on tosi kömpelö leivän voitelussa ja pyörällä ei osaa ajaa, eikä kumpikaan koululainen osaa uida, vaikka vanhempi täyttää jo 10v.
Ja ei todellakaan passata eikä hyysätä.

Oon alkanut miettiä, että voiko johtua noista nepsyjutuista
Tollasissa ns.koulutaidoissa ei ole vikaa. Poika oppi lukemaan 4 vuotiaana ja kirjoitti lyhyitä satuja 5v:nä.
Samoin esikoinen luki ennen eskari-ikää jo aika sujuvasti ja yhdessä kirjoittivat tarinoitaan. Matikassa on molemmat hyviä ja ekaluokkalainen tekee joka tunnilla lisätehtäviä kun ehtii ennen muita.
Mutta sitten tollanen kaikki fyysinen tulee perässä.
Ei riitä kärsivällisyys mihinkään opetteluun ja ei vaan aukea

Niinhän se on et erilaisia ovat! Teillä selkeästi vahvuudet on enemmän niitä ei fyysisiä ja se on yhtä hienoa Erilaisia ihmisiä tarvitaan!

 

[VäriSointu]

Näitä lukiessa tuntuu, että meidän lapset on ihan pullamössöjä
Ei osata käyttää työkaluja, ekaluokkalainen on tosi kömpelö leivän voitelussa ja pyörällä ei osaa ajaa, eikä kumpikaan koululainen osaa uida, vaikka vanhempi täyttää jo 10v.
Ja ei todellakaan passata eikä hyysätä.

Oon alkanut miettiä, että voiko johtua noista nepsyjutuista
Tollasissa ns.koulutaidoissa ei ole vikaa. Poika oppi lukemaan 4 vuotiaana ja kirjoitti lyhyitä satuja 5v:nä.
Samoin esikoinen luki ennen eskari-ikää jo aika sujuvasti ja yhdessä kirjoittivat tarinoitaan. Matikassa on molemmat hyviä ja ekaluokkalainen tekee joka tunnilla lisätehtäviä kun ehtii ennen muita.
Mutta sitten tollanen kaikki fyysinen tulee perässä.
Ei riitä kärsivällisyys mihinkään opetteluun ja ei vaan aukea

Niin kuin @*Aliisa* sanoi, lapset ovat erilaisia, heillä on eri vahvuudet! Ei meillä ole 5-vuotiaana kirjoitettu satuja ja meidän esikoinen joutuu matikassa kyllä miettimään asioita kovasti, eikä meinaa riittää kärsivällisyys asiaan, joka ei kiinnosta.

Myös elinympäristö vaikuttaa, me asutaan syrjäseudulla ja työkaluja, lautaa ym on paljon ja sellainen väkertely ja rakentelu on arkipäiväistä. Mutta ei se ole mikään paremmuuden mittari. Sitä vain itse on iloinen, kun lapset löytävät kivaa tekemistä ja kehittyvät siinä.

 

[Oreo]

Oon mä siis miettinyt ennenkin, että ei taida ihan iän mukaisesti kehittyä noissa tollasissa liikuntajutuissa.
Ja psykologit ja tämmöset aina kysyy, että onko haasteita oppimisessa. Ei ole, vastaan.
Mutta eihän noi tahdo oppia pyöräilemään, uimaan tai luistelemaan

Tietysti lasta vaan kannustetaan ja rohkaistaan, ja painotetaan että jokainen oppii omaan tahtiin, ja kaikki on hyviä eri asioissa.
On vaan ollut jonkin verran kiusaamista esim.tuosta ettei osaa uida. Niin mietityttää itseä mitä voisi tehdä.

Esikoinen oli nyt uimakoulussa ja odotellaan haun aukeamista että saadaan ilmoitettua uuteen ryhmään ja poika omiin taitoihinsa sopivaan.

 

[pilvikirsikka]

Samaa mieltä, lapsia on erilaisia, kuten meitä aikuisiakin

Meillä ovat fyysisesti taitavia, mutta esim ensi kuussa 5v täyttävä poika on ihan pihalla kirjaimista ja tuntuu olevan myös numeroista nimensä hän kyllä yllättäen osasi kirjoittaa! Vähän meni kirjaimet väärin päin, mutta ideaa siinä jo oli! Esikoinen oppi kunnolla lukemaan vasta toisella luokalla.

Ei näitä taitoja kannata vertailla. Jokainen on jossain asiassa hyvä! Minusta olis kivaa kun omat lapset osaisi esim piirtää paremmin, heitä ei ole oikein sellaisilla lahjoilla siunattu.

 

[Hemppa87]

Oon mä siis miettinyt ennenkin, että ei taida ihan iän mukaisesti kehittyä noissa tollasissa liikuntajutuissa.
Ja psykologit ja tämmöset aina kysyy, että onko haasteita oppimisessa. Ei ole, vastaan.
Mutta eihän noi tahdo oppia pyöräilemään, uimaan tai luistelemaan

Tietysti lasta vaan kannustetaan ja rohkaistaan, ja painotetaan että jokainen oppii omaan tahtiin, ja kaikki on hyviä eri asioissa.
On vaan ollut jonkin verran kiusaamista esim.tuosta ettei osaa uida. Niin mietityttää itseä mitä voisi tehdä.

Esikoinen oli nyt uimakoulussa ja odotellaan haun aukeamista että saadaan ilmoitettua uuteen ryhmään ja poika omiin taitoihinsa sopivaan.

Meidän esikoinen on kirjolla ja hänellä on todella vaihteleva kykyprofiili, välillä unohtaa myös jo oppimiaan taitoja jos niitä ei välillä harjoita. Uimaan oppi, sitten tuli tauko ja unohti miten uidaan, oppi uudelleen kun käytiin taas ahkerammin. Rakastaa vettä ja uimista, voi uida järvessäkin kolme tuntia putkeen eikä palella yhtään. Pyöräily ei innosta, kiinnostus lopahti kun pienenä haukuttiin apupyörien käytöstä. Omien välipalojen tms tekeminen ei onnistu kuin äärimmäisen pakon edessä ja haluaa aina syödä omassa rauhassa kun muiden pelleily ja ääntely häiritsee.

 

[Oreo]

Meidän esikoinen on kirjolla ja hänellä on todella vaihteleva kykyprofiili, välillä unohtaa myös jo oppimiaan taitoja jos niitä ei välillä harjoita. Uimaan oppi, sitten tuli tauko ja unohti miten uidaan, oppi uudelleen kun käytiin taas ahkerammin. Rakastaa vettä ja uimista, voi uida järvessäkin kolme tuntia putkeen eikä palella yhtään. Pyöräily ei innosta, kiinnostus lopahti kun pienenä haukuttiin apupyörien käytöstä. Omien välipalojen tms tekeminen ei onnistu kuin äärimmäisen pakon edessä ja haluaa aina syödä omassa rauhassa kun muiden pelleily ja ääntely häiritsee.

Siis meillä kävi esikoisella uinnin kanssa samoin!
Oppi sen useampi kesä sitten, kömpelösti ja lyhyitä matkoja, mutta pysyi pinnalla. Ja talven aikana se sitten unohtui kun ei käyty hallissa.
Ja sinnepä se taito jäikin

Samoin pyöräily. Ajoi jo ilman apupyöriä 5v:nä yhtenä kesänä pieniä matkoja, kaatui asfalttiin ja pelko jäi. Sitten homma aukesi vasta 8v:nä uudestaan
Nyt menee kohta 10v:nä koulumatkat ihan sujuvasti.

 

[marsupilami]

Ja lapset samoilla geeneillä ja kasvutuksellakin erilaisia. Meidän ekaluokkalainen osaa ja haluaa itse tehdä välipala leipänsä, ja muutenkin syö tosi siististi verrattuna 3lk esikoiseen, jolta aina ruoat tippuu syliin, leivän muruset lattialla, ei tee itse leipiänsä. Ja poikia ovat molemmat
Ja käsialakain on parempaa nuoremmalla kuin esikoisella, ja on muutenkin jotenkin tunnollisempi. Mikä on kyllä yllättynyt kun on taas vilkkaampi, ja keskittymisen kanssa ollut haastetta, mutta se on nyt korjaantunut ekaluokan alettua tosi paljon.