Suurperheellisten pulinapalsta <3

[*Aliisa*]

Tuo on kyllä ison perheen hyviä puolia, että lapset tuntuu oppivan sitä oma-aloitteisuutta vähän huomaamattakin, kun katsovat isommista mallia ja haluavat pysyä perässä. Just tollaset välipalan valmistamiset ym. meillä ainakin mennyt niin, ettei ekat lapset oppineet niin pienenä kun nämä viimeisimmät. Itse oon myös rennompi, että voin antaa 2-vuotiaan pilkkoa mun kanssa vaikka kurkkua toisin kuin ensimmäisten lasten kohdalla.

Meillä on tehty paljon remonttia, ja erityisesti tämä kohta 3 -vuotias on aina seurailemassa tarkasti mitä tapahtuu, sekä saa käyttää valvotusti vasaraa ja poraa. Osaakin jo hakata naulan suoraan paremmin kuin minä ja ruuvata poralla ruuvin :D

 

[Oreo]

Näitä lukiessa tuntuu, että meidän lapset on ihan pullamössöjä
Ei osata käyttää työkaluja, ekaluokkalainen on tosi kömpelö leivän voitelussa ja pyörällä ei osaa ajaa, eikä kumpikaan koululainen osaa uida, vaikka vanhempi täyttää jo 10v.
Ja ei todellakaan passata eikä hyysätä.

Oon alkanut miettiä, että voiko johtua noista nepsyjutuista
Tollasissa ns.koulutaidoissa ei ole vikaa. Poika oppi lukemaan 4 vuotiaana ja kirjoitti lyhyitä satuja 5v:nä.
Samoin esikoinen luki ennen eskari-ikää jo aika sujuvasti ja yhdessä kirjoittivat tarinoitaan. Matikassa on molemmat hyviä ja ekaluokkalainen tekee joka tunnilla lisätehtäviä kun ehtii ennen muita.
Mutta sitten tollanen kaikki fyysinen tulee perässä.
Ei riitä kärsivällisyys mihinkään opetteluun ja ei vaan aukea

 

[*Aliisa*]

Näitä lukiessa tuntuu, että meidän lapset on ihan pullamössöjä
Ei osata käyttää työkaluja, ekaluokkalainen on tosi kömpelö leivän voitelussa ja pyörällä ei osaa ajaa, eikä kumpikaan koululainen osaa uida, vaikka vanhempi täyttää jo 10v.
Ja ei todellakaan passata eikä hyysätä.

Oon alkanut miettiä, että voiko johtua noista nepsyjutuista
Tollasissa ns.koulutaidoissa ei ole vikaa. Poika oppi lukemaan 4 vuotiaana ja kirjoitti lyhyitä satuja 5v:nä.
Samoin esikoinen luki ennen eskari-ikää jo aika sujuvasti ja yhdessä kirjoittivat tarinoitaan. Matikassa on molemmat hyviä ja ekaluokkalainen tekee joka tunnilla lisätehtäviä kun ehtii ennen muita.
Mutta sitten tollanen kaikki fyysinen tulee perässä.
Ei riitä kärsivällisyys mihinkään opetteluun ja ei vaan aukea

Niinhän se on et erilaisia ovat! Teillä selkeästi vahvuudet on enemmän niitä ei fyysisiä ja se on yhtä hienoa Erilaisia ihmisiä tarvitaan!

 

[VäriSointu]

Näitä lukiessa tuntuu, että meidän lapset on ihan pullamössöjä
Ei osata käyttää työkaluja, ekaluokkalainen on tosi kömpelö leivän voitelussa ja pyörällä ei osaa ajaa, eikä kumpikaan koululainen osaa uida, vaikka vanhempi täyttää jo 10v.
Ja ei todellakaan passata eikä hyysätä.

Oon alkanut miettiä, että voiko johtua noista nepsyjutuista
Tollasissa ns.koulutaidoissa ei ole vikaa. Poika oppi lukemaan 4 vuotiaana ja kirjoitti lyhyitä satuja 5v:nä.
Samoin esikoinen luki ennen eskari-ikää jo aika sujuvasti ja yhdessä kirjoittivat tarinoitaan. Matikassa on molemmat hyviä ja ekaluokkalainen tekee joka tunnilla lisätehtäviä kun ehtii ennen muita.
Mutta sitten tollanen kaikki fyysinen tulee perässä.
Ei riitä kärsivällisyys mihinkään opetteluun ja ei vaan aukea

Niin kuin @*Aliisa* sanoi, lapset ovat erilaisia, heillä on eri vahvuudet! Ei meillä ole 5-vuotiaana kirjoitettu satuja ja meidän esikoinen joutuu matikassa kyllä miettimään asioita kovasti, eikä meinaa riittää kärsivällisyys asiaan, joka ei kiinnosta.

Myös elinympäristö vaikuttaa, me asutaan syrjäseudulla ja työkaluja, lautaa ym on paljon ja sellainen väkertely ja rakentelu on arkipäiväistä. Mutta ei se ole mikään paremmuuden mittari. Sitä vain itse on iloinen, kun lapset löytävät kivaa tekemistä ja kehittyvät siinä.

 

[Oreo]

Oon mä siis miettinyt ennenkin, että ei taida ihan iän mukaisesti kehittyä noissa tollasissa liikuntajutuissa.
Ja psykologit ja tämmöset aina kysyy, että onko haasteita oppimisessa. Ei ole, vastaan.
Mutta eihän noi tahdo oppia pyöräilemään, uimaan tai luistelemaan

Tietysti lasta vaan kannustetaan ja rohkaistaan, ja painotetaan että jokainen oppii omaan tahtiin, ja kaikki on hyviä eri asioissa.
On vaan ollut jonkin verran kiusaamista esim.tuosta ettei osaa uida. Niin mietityttää itseä mitä voisi tehdä.

Esikoinen oli nyt uimakoulussa ja odotellaan haun aukeamista että saadaan ilmoitettua uuteen ryhmään ja poika omiin taitoihinsa sopivaan.

 

[pilvikirsikka]

Samaa mieltä, lapsia on erilaisia, kuten meitä aikuisiakin

Meillä ovat fyysisesti taitavia, mutta esim ensi kuussa 5v täyttävä poika on ihan pihalla kirjaimista ja tuntuu olevan myös numeroista nimensä hän kyllä yllättäen osasi kirjoittaa! Vähän meni kirjaimet väärin päin, mutta ideaa siinä jo oli! Esikoinen oppi kunnolla lukemaan vasta toisella luokalla.

Ei näitä taitoja kannata vertailla. Jokainen on jossain asiassa hyvä! Minusta olis kivaa kun omat lapset osaisi esim piirtää paremmin, heitä ei ole oikein sellaisilla lahjoilla siunattu.

 

[Hemppa87]

Oon mä siis miettinyt ennenkin, että ei taida ihan iän mukaisesti kehittyä noissa tollasissa liikuntajutuissa.
Ja psykologit ja tämmöset aina kysyy, että onko haasteita oppimisessa. Ei ole, vastaan.
Mutta eihän noi tahdo oppia pyöräilemään, uimaan tai luistelemaan

Tietysti lasta vaan kannustetaan ja rohkaistaan, ja painotetaan että jokainen oppii omaan tahtiin, ja kaikki on hyviä eri asioissa.
On vaan ollut jonkin verran kiusaamista esim.tuosta ettei osaa uida. Niin mietityttää itseä mitä voisi tehdä.

Esikoinen oli nyt uimakoulussa ja odotellaan haun aukeamista että saadaan ilmoitettua uuteen ryhmään ja poika omiin taitoihinsa sopivaan.

Meidän esikoinen on kirjolla ja hänellä on todella vaihteleva kykyprofiili, välillä unohtaa myös jo oppimiaan taitoja jos niitä ei välillä harjoita. Uimaan oppi, sitten tuli tauko ja unohti miten uidaan, oppi uudelleen kun käytiin taas ahkerammin. Rakastaa vettä ja uimista, voi uida järvessäkin kolme tuntia putkeen eikä palella yhtään. Pyöräily ei innosta, kiinnostus lopahti kun pienenä haukuttiin apupyörien käytöstä. Omien välipalojen tms tekeminen ei onnistu kuin äärimmäisen pakon edessä ja haluaa aina syödä omassa rauhassa kun muiden pelleily ja ääntely häiritsee.

 

[Oreo]

Meidän esikoinen on kirjolla ja hänellä on todella vaihteleva kykyprofiili, välillä unohtaa myös jo oppimiaan taitoja jos niitä ei välillä harjoita. Uimaan oppi, sitten tuli tauko ja unohti miten uidaan, oppi uudelleen kun käytiin taas ahkerammin. Rakastaa vettä ja uimista, voi uida järvessäkin kolme tuntia putkeen eikä palella yhtään. Pyöräily ei innosta, kiinnostus lopahti kun pienenä haukuttiin apupyörien käytöstä. Omien välipalojen tms tekeminen ei onnistu kuin äärimmäisen pakon edessä ja haluaa aina syödä omassa rauhassa kun muiden pelleily ja ääntely häiritsee.

Siis meillä kävi esikoisella uinnin kanssa samoin!
Oppi sen useampi kesä sitten, kömpelösti ja lyhyitä matkoja, mutta pysyi pinnalla. Ja talven aikana se sitten unohtui kun ei käyty hallissa.
Ja sinnepä se taito jäikin

Samoin pyöräily. Ajoi jo ilman apupyöriä 5v:nä yhtenä kesänä pieniä matkoja, kaatui asfalttiin ja pelko jäi. Sitten homma aukesi vasta 8v:nä uudestaan
Nyt menee kohta 10v:nä koulumatkat ihan sujuvasti.

 

[marsupilami]

Ja lapset samoilla geeneillä ja kasvutuksellakin erilaisia. Meidän ekaluokkalainen osaa ja haluaa itse tehdä välipala leipänsä, ja muutenkin syö tosi siististi verrattuna 3lk esikoiseen, jolta aina ruoat tippuu syliin, leivän muruset lattialla, ei tee itse leipiänsä. Ja poikia ovat molemmat
Ja käsialakain on parempaa nuoremmalla kuin esikoisella, ja on muutenkin jotenkin tunnollisempi. Mikä on kyllä yllättynyt kun on taas vilkkaampi, ja keskittymisen kanssa ollut haastetta, mutta se on nyt korjaantunut ekaluokan alettua tosi paljon.

 

[äitiliini_neljälle]

Täällä kyllä huoli varjostaa tätä raskautta. Vuoto taas jatkuu useampana päivänä nyt vuodellut pikkuhiljaa. Eilen neuvolassa katsottiin pikkuista niin kasvanut oli, ei ihan täysin viikkoja vastaava kuitenkaan ja syke löytyi edelleen. Minkälaista vuotoa teillä on ollut kenellä on ollut raskauden aikana. Ja oliko sitä miten paljon tai usein ja loppuiko se jossain vaiheessa? Vähän meinaa tuntua että uskaltaako tässä tehdä mitään. Mennä vaan makaamaan jalat ojossa kohti kattoa.

 

[pilvikirsikka]

Täällä kyllä huoli varjostaa tätä raskautta. Vuoto taas jatkuu useampana päivänä nyt vuodellut pikkuhiljaa. Eilen neuvolassa katsottiin pikkuista niin kasvanut oli, ei ihan täysin viikkoja vastaava kuitenkaan ja syke löytyi edelleen. Minkälaista vuotoa teillä on ollut kenellä on ollut raskauden aikana. Ja oliko sitä miten paljon tai usein ja loppuiko se jossain vaiheessa? Vähän meinaa tuntua että uskaltaako tässä tehdä mitään. Mennä vaan makaamaan jalat ojossa kohti kattoa.

Voi että, kovasti tsemppiä ja halauksia sinne toivottavasti on harmitonta ja loppuukin jo pian!

 

[äitiliini_neljälle]

Ei tullut meille kesävauvaa. Vielä eilinen lääkäri käynti antoi toivoa kun arvio että minulla olisi polyyppi joka vuotaa. Ja sanoi jopa että ei vaikuta keskenmenolta. Tänä aamuna menin lähetteellä gynelle niin jo ennen sitä sain ihan kamalan vuodon vessassa ollessa että pelkäsin että en pääse sieltä sen vuodon kanssa pois ja iso hyytymä tai mikä olikaan tuli myös. Varmaan se kaikki mitä siellä nyt tähän asti oli ehtinyt kasvaa oli siinä. Siellä gyne käynnillä oli sitten kohtu jo kokonaan tyhjä.

 

[Oreo]

Voimia

Ei varmasti helpota tähän hetkeen, mutta hyvä juttu kuitenkin että tyhjeni kerralla. Pääsee yrittämään uudestaan heti kun on henkisesti valmis, jos sellainen suunnitelmissa ja toiveissa on.

 

[äitiliini_neljälle]

Kiitos!
Minä itkin ja surin tätä niin paljon toissapäivänä että eilenkin oli jo ihan hyvä olo. Ehkä tämän pystyi paremmin hyväksymään kun ajattelin että jos tämä olisi jatkunut tällaisenaan vuotoineen päivineen niin se huolen määrä olisi ollut niin henkisesti raskas taakka kantaa. Ja se jo oli kun kaikki nuo viikot oli vain sitä huolta että onko kaikki kunnossa ja miten käy ja uskaltaako tehdä mitään niin sitten kun tämän pystyi hyväksymään niin tuli jo helpottunut olo. Vaikka olisin minä tästä mielummin vauvan ottanut. Ehkä se auttaa jaksamaan se toivo uudesta mahdollisuudesta. Meidän kaksi vuotias oli kyllä ihanin. Otti minua kädestä ja halasi ja pyyhki kyyneleitä ja haki paperia ja oli siinä lähellä kun minä vaan itkin. Onneksi on nämä lapset, ei tästä olisi varmasti muuten selvinnyt. Onneksi ei näitä ole menettänyt.

 

[pilvikirsikka]

Kiitos!
Minä itkin ja surin tätä niin paljon toissapäivänä että eilenkin oli jo ihan hyvä olo. Ehkä tämän pystyi paremmin hyväksymään kun ajattelin että jos tämä olisi jatkunut tällaisenaan vuotoineen päivineen niin se huolen määrä olisi ollut niin henkisesti raskas taakka kantaa. Ja se jo oli kun kaikki nuo viikot oli vain sitä huolta että onko kaikki kunnossa ja miten käy ja uskaltaako tehdä mitään niin sitten kun tämän pystyi hyväksymään niin tuli jo helpottunut olo. Vaikka olisin minä tästä mielummin vauvan ottanut. Ehkä se auttaa jaksamaan se toivo uudesta mahdollisuudesta. Meidän kaksi vuotias oli kyllä ihanin. Otti minua kädestä ja halasi ja pyyhki kyyneleitä ja haki paperia ja oli siinä lähellä kun minä vaan itkin. Onneksi on nämä lapset, ei tästä olisi varmasti muuten selvinnyt. Onneksi ei näitä ole menettänyt.

Halaus keskenmeno ei ole koskaan helppo ja se suru voi palata myöhemminkin uudestaan vielä mullakin on ollut sellainen ja kyllä sitä vaan joskus miettii. Mutta nekin kuuluu välillä elämään. Onneksi sulla nyt ratkesi tämä asia näin "helposti", olisi todellakin ollut kurja odotella viikkoja miten käy ja elää epätietoisuudessa!

 

[äitiliini_neljälle]

Halaus keskenmeno ei ole koskaan helppo ja se suru voi palata myöhemminkin uudestaan vielä mullakin on ollut sellainen ja kyllä sitä vaan joskus miettii. Mutta nekin kuuluu välillä elämään. Onneksi sulla nyt ratkesi tämä asia näin "helposti", olisi todellakin ollut kurja odotella viikkoja miten käy ja elää epätietoisuudessa!

Kiitos halauksesta. Oli kyllä raskasta mutta täällä mennään nyt jo ihan positiivisella mielellä uutta yritystä kohti. Eilen tuli vielä haamujen haamu r-testiin ja ovistestissä viiva vahvistuu. Oli jotenkin raskasta testata plussaa niin kauan vaikka enää ei raskaana edes ollut. Ja kyllä, elämään kuuluvaahan tämä on. En ihmettele että näin nyt kävikin kun kaikki neljä edellistä raskautta mennyt kaikin puolin hyvin.

 

[äitiliini_neljälle]

Milläs mallilla teillä on joulut? Meillä on tänä vuonna aito kuusi ekaa kertaa koskaan muovisen tilalla ja on kyllä tosi kaunis ja muutama päivä sitten laitettiin koristeet siihen. Jouluvaloja ja kynttilöitä on ja jotain vähäisiä muita koristeita ja keittiössä jouluverhot ja joulukukka. Meillä oli viikonloppuna joulukuisen synttärit niin tuntuu että ne pitää pitää aina alta pois että voi sitten mennä joulua kohti. Saatiin pahimmat kasat ja pölyt nurkista siivottua ennen synttäreitä mitkä kerkisi kerääntyä kun en oikein keskenmenon vuoksi jaksanut tehdä mitään eikä meillä oikein kukaan muukaan tehnyt mitään. Ne siis oli vielä semmoista ekstra ekstra kaaosta kaiken muun tavallisen sotkun päälle niin onneksi ne on nyt siivottu pois ja tavarat palauteltu paikoilleen. Pitää yrittää tämän tasoinen siisteys edes jouluun asti pitää tai jos vielä saisi vähän paremmaksi jos innostuu.

 

[pilvikirsikka]

Kiitos halauksesta. Oli kyllä raskasta mutta täällä mennään nyt jo ihan positiivisella mielellä uutta yritystä kohti. Eilen tuli vielä haamujen haamu r-testiin ja ovistestissä viiva vahvistuu. Oli jotenkin raskasta testata plussaa niin kauan vaikka enää ei raskaana edes ollut. Ja kyllä, elämään kuuluvaahan tämä on. En ihmettele että näin nyt kävikin kun kaikki neljä edellistä raskautta mennyt kaikin puolin hyvin.

Ei se helppoa olekaan! Mutta onneksi mieli jo tulevassa kyllä se siitä! Kohta on joulu ja sitten voikin alkaa odottaa jo kevättä jospa pysyvä plussa tulisi pian! Mulla meni 3kk keskenmenosta.

 

[pilvikirsikka]

Milläs mallilla teillä on joulut? Meillä on tänä vuonna aito kuusi ekaa kertaa koskaan muovisen tilalla ja on kyllä tosi kaunis ja muutama päivä sitten laitettiin koristeet siihen. Jouluvaloja ja kynttilöitä on ja jotain vähäisiä muita koristeita ja keittiössä jouluverhot ja joulukukka. Meillä oli viikonloppuna joulukuisen synttärit niin tuntuu että ne pitää pitää aina alta pois että voi sitten mennä joulua kohti. Saatiin pahimmat kasat ja pölyt nurkista siivottua ennen synttäreitä mitkä kerkisi kerääntyä kun en oikein keskenmenon vuoksi jaksanut tehdä mitään eikä meillä oikein kukaan muukaan tehnyt mitään. Ne siis oli vielä semmoista ekstra ekstra kaaosta kaiken muun tavallisen sotkun päälle niin onneksi ne on nyt siivottu pois ja tavarat palauteltu paikoilleen. Pitää yrittää tämän tasoinen siisteys edes jouluun asti pitää tai jos vielä saisi vähän paremmaksi jos innostuu.

Täällä on ihan vaiheessa.. meinasin lähteä tällä viikolla vielä kaupoille, kun ei täältä meidän kylältä oikein saa mitään. Eikä vaan ole tullut lähettyä kotoa minnekään. Mies on varmaan viikonloppuna(kin) töissä kuusi on hommaamatta ja varmaan vähän voisi koristeita siihen lisää ostaa. En tajua miksi joulumieli näin on hukassa. Tuntuu että tämä stressi kaikesta kasvaa vuosi vuodelta. Voi kunpa ensi vuonna osaisin hommata lahjoja jo hyvissä ajoin kaikille, niin joulukuussa ei tarvitsisi panikoida.

 

[Oreo]

Täälläkin kaikki kesken!
No kuusi on pystyssä ja lahjat yhtä lukuunottamatta hankittu.
Mutta joulumieli kadoksissa, ruuat miettimättä ja lattiat imuroimatta.
Enpä taida kummoista joulusiivousta tehdä, tai sen kummemmin tänä vuonna laittaa

Tykkää joulusta ihan tosi paljon, mutta tänä vuonna odotan vaan että koko touhu on ohi...